Olen koukussa, josta en tunnu pääsevän pois.
Tiedän, että miehellä on tunteita minua kohtaan, se ei ole jäänyt kenellekään epäselväksi, joka samaan seuraan on joutunut meidän kanssa.
Hän itse lopetti suhteemme. Nyt käyttäytyy kovin ristiriitaisesti; on kylmäkiskoinen ja toisinaan taas lempeä ja läheinen. Joo, miehellä on ailahtelevainen luonne, sen tietää kaikki.
Jotenkin hän epäilee etten pitäisi häntä juuri minään ja toisaalta torpedoi ystävällisiä eleitäni.
Kuitenkaan hän ei tee mitään todellista, jolla asiat kanssani selvittäisi. Miksi??
Tiedän, että miehellä on tunteita minua kohtaan, se ei ole jäänyt kenellekään epäselväksi, joka samaan seuraan on joutunut meidän kanssa.
Hän itse lopetti suhteemme. Nyt käyttäytyy kovin ristiriitaisesti; on kylmäkiskoinen ja toisinaan taas lempeä ja läheinen. Joo, miehellä on ailahtelevainen luonne, sen tietää kaikki.
Jotenkin hän epäilee etten pitäisi häntä juuri minään ja toisaalta torpedoi ystävällisiä eleitäni.
Kuitenkaan hän ei tee mitään todellista, jolla asiat kanssani selvittäisi. Miksi??
Vastaukset 7
Vanhimmat
tiedän tunteen :'
Minulla oli sama tilanne. Kunnes kyllästyin jahkaamiseen ja lopetin yhteydenpidon. Hän saa nyt yksinään miettiä olenko hänelle niin tärkeä vai en. Minä menen elämässä eteenpäin koska jatkuva on-off tilanne on raastavaa. Mieshän se oli se joka oli epävarma. Menetyksen kautta joko tajuaa tai ei tajua. En halunnut olla ns. saatavilla aina kun mies tarvitsi. Vaikka rakastan häntä edelleen.. :-(
Tuossa tilanteessa, en ota sen takia yhteyttä, ettei viimeinenkin toivonkipinä murskaantuisi.
Odotan ja toivon vastapuolelta pientä yhteydenottoa, niin sitten...
Niin, luulin, että olen ainut joka ei uskalla. Minäkään en halua menettää toivonkipinääni.
Mikä olisi tuollainen pieni yhteydenotto??? Mikä antaa miehelle jo selkeän viestin??
Meillä ongelma on se, että olemme jonkin verran tekemisissä koko ajan, mutta kumpikaan ei nosta kissaa pöydälle, vaan nuolet ja kipinät sinkoilevat sivulauseissa. Pelkään kuitenkin, että hän ei henkisesti jaksa kauaa tätä ja luovuttaa.
Olenko julma nainen, kun haluan hänen onnistuvan ja ottavan minut omakseen??? Siis itse.
Tarvitsisi olla kuin yksi tekstiviesti, ihan vaan yksinkertainen, moi, tulisitko syömään sinne ja sinne..juteltais ja mentäis kävelylle tmv..
On niin helppoa neuvoa toista, tottakai mä suosittelen sinulle, että laittaisit hänelle tuon kyseisen viestin, jossa pyytäisit kahville tms.
Jotenkin se vaan on luonnollisempaa, että mies pyytää naista ulos. Se antaa miehestä rehdin ja reippaan kuvan. ..vaikka tottakai naisenkin tulee olla rehti ja reipas..
Minä olenkin hänelle kertonut toiveistani meidän suhteen silloin joskus kun erottiin. Hän ei vain tunnu luottavan tunteisiini, sivulauseissa tulee puukkoja ja piikkejä.
Hänet on jätetty pari kertaa todella pahasti ja pitkästäkin liitosta; luottamus naisiin ei ainakaan ole parantunut sen myötä. Epäonnistumisen pelostaan hän on minulle kyllä kertonut. Herkkä mies on aikalainen haaste naiselle.
Tee kuten tuo ylläkirjoitteleva toinen sydänsuruinen. Eli yksinkertaisesti lopetat kaiken yhteydenpidon ja annat miehen yksinään miettiä kuinka tärkeä sä hänelle nyt loppujenlopuksi sitten oletkaan. Mene elämässä eteenpäin ja lopeta tuo on-off juttu.