Teille jotka elätte onnellisessa parisuhteessa ja olette siinä pitkään eläneet, onko teille käynyt koskaan, että ihastutte esim. miehen kaveriin tahtomatta? Siis sellaiseen ihmiseen, joka on täysin pelimies ja täysin päinvastainen mitä itse mieheltä toivotte? Mä en nyt tajua onko mulla menossa joku ihme kriisi, kun mä rakastan miestäni aivan mielettömästi ja meillä menee tosi hyvin. Silti mä en saa nukutuks, kun se prkln pelimies on siellä mun päässä. Se on oikeasti sellainen ihminen, joka ei hirveästi naisia arvosta ja kierättää naisia kuin sukkia. Silti mä jotenkin nään hänessä vain niitä positiivisia piirteitä, mitä se varmaankin näyttelee muillekin naisille- en tajua. Mä oon oikeasti rukoillu jonkinlaista ratkaisua tähän juttuun ja toivonut että se tekis jotain tosi törkeetä tai vain häipyis muualle. Mut aina kun mä nään sen, tulee sen tyypin seurasta sellainen hyvä fiilis. Ja ehkä mä punastelenkin, jos se kysyy jotain multa. Mä haluasin vain päästä tästä yli ja jatkaa omaa normaalia elämää. En vaan tiedä miten, niin etten nolaa ja pilaa itseäni lopullisesti...
Hei siskot
Onko tuttua?
8744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se menee ohi, kunhan vaan et näe sitä tyyppiä muutamaan hetkeen. Vaikka tuntuisi ettet edes halua että se menee ohi (vaikka taidat kyllä haluta), niin myöhemmin sitä ihmettelee että miten mä noin ajattelin?!? Kyllä se menee ohi, usko mua! Nyt vaan vaikka millä syillä pysyt erossa siitä! Tsemppiä :)
kulostaa himolta tätä kaveria kohtaan. virkistäpä eidän parisuhteen makkaripuolta. ajattelet vaikka sitä frendiä.. näin mä yleensä teen. Aika harmiton tapa päästä tosta vaivasta.
yleensä tollaset haihattelijat ei kuitenkaan oo mitään petoja sängyssä ja lisäks tuskin saisit hänestä mitään muuta. miks siis lähtee vaihtamaan. käytä mielikuvistusta. ei ehkä kyllä kannata kertoo tästä poikaystävälle..
mielesi tekee kumminkin :))
Minulle ne tosin eivät ole ongelmia, koska olen valinnut oman elämäntapani ja puoliso sen hyväksyy.
Ehkäpä tosiaankin romantiikka on jäänyt vähemmälle ja siitä tällaiset syntiset tuntemukset. Laitan vinkit korvan taakse. Nää viestit auttoi avaamaan tätä tilannetta ja eikä tunnu niin ahdistavalta enää. Huh.
Voimia kaikille!:)
En tiedä vieläkö luet tätä ketjua mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin.
Mulla on samanlainen tilanne päällä, ollut jo toista vuotta! Eräs mieheni kaveri, varsinainen pelimies, on ihastunut minuun jotenkin ja minä hölmöläinen menin ihastumaan häneen. Hän ei tietääkseni tiedä tunteistani enkä minäkään tahtoisi tuntea näin.
Olen samaa mieltä siinä, että välimatka tähän mieheen auttaa. Tai sitten ei. Lopullinen välimatka ehkä paras!
..Mulla kuitenkin menee niin että vaikka me ei olla nähty nyt kohta 3kk (onko siitä jo niin pitkä aika :O) niin edelleen hän pyörii mielessä (esim. mies sattuu puhumaan hänestä) ja sitten kun me taas nähdään, niin tämä ruova viettää unettomia öitä....!
Tässä on taas yksi osoitus, miten naiset ihastuu kuitenkin lähes poikkeuksetta ulkonäköön (kasvoihin, pituuteen yms.) ja jos mie on komea, niin hänestä halutaan uskoa muutakin hyvää.
Sisäinen kauneus... niinpä niin!
Ja tämähän ei mitenkään ole miesten ajatusmalli, eihän. Miehethän etsimällä etsivät sitä sisäistä kauneutta. LOL :-D