Olen 7. kuulla raskaana. Ajattelen vain exääni, jonka kanssa minulla oli erittäin pitkä suhde, mutta ei lapsia, koska lapsenteko oli lykkääntynyt suhteen ongelmien ja erityisesti omien henkisten ongelmieni vuoksi. Lapset olin kyllä aina ajatellut tehdä hänen kanssaan, kunhan henkisesti olisin siihen valmis. Erosta on nyt 2-3 vuotta, se oli äärimmäisen vaikea, koska tunteet eivät hiipuneet, mutta kohtaamamme erittäin vaikean (suhteen ulkopuolelta tulevan) kriisin seurauksena pakenin tilannetta toisen syliin. Emme siis selvinneet kriisistä, vaan aloitin suhteen toisen kanssa, ja nyt saan tälle uudelle miehelleni lapsen. Yhä vielä vain haikailen exääni ja sitä mitä meillä oli. Raskausaika kuten koko 2-3v. on ollut minulle henkisesti vaikeaa. Olen itkenyt joka ikinen päivä eroani exästäni. Mieluiten olisin selvittänyt pääni ennen raskaaksi tuloa mutta ikäni puolesta en voinut enää yhtään lykätä lapsentekoa. Syyllisyyteni on hirveä, tuntuu että olen riistänyt exältäni tulevaisuuden ja lapset, jotka olin "luvannut" hänen kanssaan tehdä. Kohta nelikymppinen exäni ei ole päässyt eron jälkeen oikein elämässään eteenpäin ja pelkään ettei minun takiani koskaan pääsekään. Rakastan exääni edelleen äärettömän paljon, jopa enemmän kuin nykyistä miestäni. Siksi syyllisyytenikin on hirveä, minun on vaikea kestää sitä, että olen ollut näin heikko ja julma. Ja nyt jatkan sitä julmuutta itseäni kohtaan piinaamalla itseäni päivittäin. Yritän lopettaa, mutta en voi sietää itseäni. Menneestä hyvästä luopuminen on myös yhtä tuskaa. Pahimman kriisin aikana v.2006 sain terapiaa, mutta yrityksistä huolimatta en ole päässyt terapiaan enää. Onko kaikki lopulta vain yhtä suurta surua?Kaipaisin neuvoja, miten pääsisin tästä eteenpäin.
Raskaana, Ex-mies vain mielessä
apua tarvitseva
51525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta voithan julkaista otsikon mukaisen jatkokertomuksen jossain, se yleensä auttaa...
..Rakastaa sinua ja sinä häntä, mikä estää teitä olemasta yhdessä?Ihanne tilanne tosiaan olisi että olisi lapsen isän kanssa, mutta jos tunteenne toisianne kohtaan ovat noin vahvat, kannattaa ehkä harkita eroa nykyisestä ja mennä yhteen exän kanssa, jos exä vain hyväksyy sen ettei tuleva lapsi ole yhteinen ja silti pitää häntä perheen jäsenenä (biologista isää tietenkin hylkäämättä!), voittehan hankkia yhteisiä lapsia kun ensimmäinen on tullut ulos, jos siltä tuntuu...
Hei!
Ennenkuin teet mitään, käyppä lukemassa uusioperheiden tarinoita. Sinulle "ei" varmasti käy niin, onhan tunteesi niin vahvat Häntä kohtaan mutta kappas vain, lapset tosiaan tulevat myös mukana ja biol. isä myös,. Jääköhän sitä aikaa yhdessäoloon, siis yhdessäoloon sittenkään?
Jos haluat palata, kysy nyk. mieheltäsi haluaako hän lapset itselleen, se olisi oikein kaikia kohtaan.
Tällöin sinä saat palata menneisyyteen, lapset saavat molemmilta vanhemmiltaan oikean rakkauden lasten jäädessä isän luokse sinun maksaessa elatusavut.
TOISINPÄIN se ei onnistu!
Mies on töissä ja sinä juokset lapsien kanssa toisen miehen luo. Lasten elämä sekä lasten isän elämä menee solmuun, USKO pois.
Nykyään on tapana paeta tekemisisään eikä oteta vastuuta teoistaan tai puheistaan. Juostaan vain helpomman perässä ja vaihdetaan asioita sitä mukaan kun tunteet on.EI VETELE!!
Jos vaihtaisit huomaisit tehneesi väärin, eikä mikään sinua enään pelasta, kuten huomaat, tehtyä ei saa tekemättömäksi!
Jos todella haluat palata menneisyyteen, anna lapsesi heidän isälleen, näin kaikki oikeasti palaa jurilleen! Mieti sitä!
Se on sen hinta! Ota vastuusi ja kanna seuraukset
Tere
Hmm, kun on raskaana niin tunteet ovat sekaisin.
Älä ihmeessä palaa mihinkään menneisyyteen vaan elä tässä ja nyt. Eihän miehesi lyö sinua?
...Sitten sinulla vain on raskauden-ajan hormoonit sekaisin. Ole ihan rauhaussa ja hengitä syvään. Poista kaikki kuvat, albumistasi myös, vanhasta heilastasi ja ole aikuinen nainen,äiti ja puoliso.Pääset kyllä ohi sinun tunteistasi.
Tsemppiä perheelle:)
Meillä miehen exä hankkiutu raskaaksi kun kuuli, että me saamme lapsen.
Itse en tajua sinun tapauksessa, että miksi aikuinen nainen ei huolehdi ehkäisystä ja käsittelee??
Jos et ollut valmis saamaan lapsia. Ja jos juoksit vieraan miehen syliin, niin et ehkä " tuhonnut" exäsi elämää vaan nyt vasta annat sen elää. Eiköhän sekin löydä jonkun jota rakastaa, jonkun joka antaa hänelle lapsen!