Kertoisitko sen naisellesi? Mieheni käyttäytyy tosi oudosti. Joi liikaa kaljaa, kettuilee ja on outo muutenkin. Jouduin viettämään illan työkaverini kanssa palaverissa. Mies on komea ja sinkku ja flirttailia tyyppiä. Mitään seksuaalista tässä ei ollut vain tylsiä töitä. Mieheni oli kännissä kun tulin yöllä kotiin ja on ilkeillyt kokoajan. Toipuukohan se tosta?
jos olisit mustis
jarona
17580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ulkonäöstä...? Ja jos niin mistä sen tietää, oletko itse kertonut? Kuivaillut juuri noilla sanoilla?
on tavannut kyseisen miehen. Ei mulla ole häntä ssytä kehuskella kelleen...
voi juoda liikaa?
Ehkä epäsuorasti kierrellen voisin mainita asiasta, eli jotenkin "minusta ei ole kiva kun vietät sen ja sen kanssa aikaa niin ja niin paljon"
että syynä on palaveri kun mies juuri silloin oli outona ja sen jälkeen. Mun käytös ei tietääkseni ole muuttunut. Miehen omista jutuista en tiedä. Voihan kyse olla muustakin. Koitin kysyä tekstarilla mutta mies on töissä eikä vastaa. Kumpa se osais puhua oikeesti eikä olis tollanen.
"Kumpa se osais puhua oikeesti eikä olis tollanen."
Niin tuttua, niin tuttua :D
Kyllä se siitä vielä avautuu ellei anna vaan kohtauksensa mennä ohi omia aikojaan.
""Kumpa se osais puhua oikeesti eikä olis tollanen."
Niin tuttua, niin tuttua :D"
..mutta osallistunkin miehenä.
Mitä nainen tekee tuonkaltaisissa(kin) tilanteissa? Odottaa yhä, tai ainakin nyt viimeistään, miehen oppivan lukemaan ajatuksia. Että se siitä puhumisesta tai puhumattomuudesta.
tuossa mököttäessään olettaa,että nainen osaa ajatuksia lukea kun ei oma-aloitteisesti kerro mikä mättää. Vai häh?
Mutta nythän jarona oli jo tehnyt keskustelulle jonkinmoisen aloitteen, laittanu viestin. Kai se solmu siitä lähtee aukeemaan.
Oli tehnyt aloitteen. Enkä jaronaan niin viitannutkaan vaan siihen, että naisetkin tahtovat olettaa / antavat ymmärtää aika paljon / kyllä kun mä ajattelen jotain, niin se on jo puoliksi tehty, ei siitä miehelle tarvitse erikseen mainita. Noin naiset mun kokemuksen mukaan toimivat.
Eikä mies, tai nainenkaan kerro mun mielestäni siksi, että hän haluaa käsitellä asiaa itsekseen, kärvistellä omassa olotilassaan, ja esim. se mököttäminen on yksi tapa toimia niin. Eihän se varmaankaan useimmiten johda mihinkään, mutta noin me ihmiset vaan toimitaan. Joskus on myös niin, että mököttämisen aihe ei liity millään tavalla omaan kumppaniin, eikä siitä "sen takia" halua kertoa hänelle, mutta sehän taas toisaalta on jonkinasteinen moka, koska oma kumppani voi luulla mököttämisen syyn olevan hänessä. Eli jos tuollaisessa tilanteessa haluaisi huomioida kumppaninsa, niin mainitsisi ainakin sen verran, että esim. työasiat rassaa tai ihan mitkä tahansa muut asiat rassaa, kuin se oma kulta. Oma kulta voi tehdä virheen tuossa tilanteessa alkamalla utsimalla utsia syytä käytökselle, tai jopa vähätellä mököttäjän syytä olla sellainen kun sattuu olemaan. Eli mun mielestäni pitäisi osata luovia noissa tilanteissa eikä ainakaan sortua vähättelemään kummankaan osapuolen tuntemuksia, se on mun mielestäni sitä toisen ymmärtämistä se.
Muista en tosiaankaan osaa sanoa.
sitten osaakkaan lukea ajatuksia? No hittolainen...
Mököttää toki saa, en mäkään kaikkea jaksa aina alkaa vatvomaan vaan joskus tahdon itsekseni hakata päätä seinään ja hetken päästä helpottaa. Kärpäsestä tulee helposti virtahepo jos kaikki mahdollinen pitää julki tuoda mikä mieltä kaivertaa. Mutta kuten säkin sanoit, kyllä pitää tajuta toiselle sanoa ,edes ympäripyöreästi, mistä mökötys johtuu vaikkei asiasta sen kummemmin haluaiskaan keskustella. Tottakai mä luulen, että mököttäminen johtuu musta jos se suoraan muhun kohdistetaan (ja siltähän se omissa silmissä väkisinkin näyttää).
Tivaamista mäkään en siedä. Mä haluan,että kumppani todellakin tietää että mulle voi halutessaan puhua asiasta kuin asiasta ja jos ei suutansa avaa niin annan olla. Kyllä sitä sitten halutessaan avautuu, ei siinä kyselyt ainakaan auta.
Niin. Noissa tilanteissa se ihmisten erilaisuus taitaa näyttäytyä aika selkeästi. Jos vielä ottaa huomioon senkin, ettei ole itse ihan varma toisen (mököttäjän) tunteista itseään kohtaan, niin homma varmasti moninkertaistuu omassa päässä ja saa ihan uusia ulottuvuuksia ja mittasuhteita. Voihan sekaan vielä heittää senkin, että jos toinen on luonteeltaan sellainen ettei mielellään puhu kenellekään mieltään rassaavista asioista, tai puhuu mieluummin sellaisten kanssa jotka ymmärtävät "puolesta sanasta" ne ärsytyksen aiheet (esim. siis työkuviot, mikä mun mielestäni on aika ymmärrettävääkin vaikka voisi/pitäisi niistä kai mainita puoliskollekin) niin eipähän se sekään taida edesauttaa tilanteen korjaantumisessa.
Sitä pitäisi vaan osata hyväksyä se,että ihmiset todellakin on erilaisia eikä kaikki käsittele ongelmiaan/mieltä askarruttavia asioitaan samalla tavoin kuin itse. Joskus on vaan niin hemmetin vaikea yrittää astua toisen saappaisiin, ajatella kuten toinen ajattelisi, etenkään jos kumppani ei tunnetilalleen mitään syytä osaa/halua selkeästi kertoa tai edes vihjata.
Parhaansa kun yrittää niin sille pitäisi kumppanin osata antaa arvoa. Jos toisen todella tuntee niin tietää kyllä koska on aihetta huolestua, suuttua tai loukkaantua ja koska ei.
ei ilmeisesti oo kovin mustasukkasta tyyppiä ku ei se ainakaan usein oo asiasta maininnu ja hyvä niin. Mun elämä olis turhan vaikeaa mustasukkasen miehen kanssa, koska joudun olemaan tekemisissä töiden puolesta miesten kanssa hyvin paljon. Mä oon ollu muutaman päivän työmatkalla kahdestaan mua pari vuotta nuoremman miehen kanssa, illanvietoissa missä on pelkästään miehiä jne. joten olis helppo vetää noista herneet nenään mutta onneks niin ei oo tapahtunut.
Kyllä sun mies tuosta toipuu kunhan se saa itsetuntonsa takas paikoilleen ja ymmärtää, että sinä oot sen nainen etkä kenenkään muun.
mököttää aikansa. Älä provosoidu.
siis se ilkeily on tapa mököttää
koska en ole mustis. Tilanne jossa olisin mustis, olisi suora pettäminen ja sellaisessa tilanteessa en tiedä miten reagoisin.
Mä kammoan mustasukkaisia ihmisiä ja mun kokemukset on, että se tauti vaan pahenee ajan myötä.
Mitäs jos ottaisit itse asian puheeksi, jos toinen ei kerran saa suutaan auki. Ehkä sen on vaikea puhua asiasta. Jos se on sulle helpompaa, niin puhu, kerro että sua loukkaa se, että suhun ei luoteta.
Joo-o
Mies toimii hyvin tyypillisesti, en ihmettele yhtään. Joskus olen huomannut samoja piirteitä itsessäni, mutta olen onneksi nykyisin onnistunut pitämään loitolla moiset murjotukset.
On sinänsä normaalia ja yleistä, että naiset ja miehet vähän ihastuvat työtovereihinsa. Yhdessäolo tuntuu mukavalta ja ajatukset pyörii siinä ihastuksen kohteessa, hymy on herkässä ja muut eivät aina ymmärrä syytä siihen, ei saa nukuttua eikä se edes haittaa, ulkonäöstä ja vaatetuksesta huolehtiminen tulee tärkeämmäksi.
Tällaista olotilaa ja käytöstä on mahdoton peittää ja oma kumppani on kuin tulisilla hiilillä, kun ei tiedä mistä on kyse ja tuntee itsensä jotenkin ulkopuoliseksi.
Tilanne on vaan hyväksyttävä ja pidettävä huoli ettei ihastus johda toimintaan.
Asiasta kannattaisi yrittää puhua avoimesti niin kumpikin osapuoli voi huomata, että asia on harmiton ja voi parhaassa tapauksessa tehdä hyvää omalle vakituiselle suhteelle.