Tarinani on hieman outo..ehkä. Tai sitten ei.
Lapsuudenystäväni isä oli (ja on) uskomattoman komea. Olin pienenä tosi ihastunut häneen (melkoisen yleistä). En koskaan tehnyt asialle mitään, en ennen kuin ollessani 19 hän menetti vaimonsa ja poikansa. Hän oli kauan maissa (ei ehkä masentunut, mutta äärettömän surullinen). Vietin paljon aikaa lapsuudenystäväni kanssa ja loppujen lopuksi ihastumiseni kohde rakastui minuun. Meillä oli lyhyt mutta hyvin kiihkeä rakkaussuhde. Ikäeroa 21 vuotta. Suhteen loputtua.. eli liekin sammuttua meistä tuli taas ystäviä ja kaksi vuotta sitten joulukuussa hän meni uudestaan naimisiin. Hänen nyk. vaimonsa tietää 'menneisyydestämme' ja hyväksyy sen. Olemme siis taas ystäviä.
Lapsuudenystäväni isä oli (ja on) uskomattoman komea. Olin pienenä tosi ihastunut häneen (melkoisen yleistä). En koskaan tehnyt asialle mitään, en ennen kuin ollessani 19 hän menetti vaimonsa ja poikansa. Hän oli kauan maissa (ei ehkä masentunut, mutta äärettömän surullinen). Vietin paljon aikaa lapsuudenystäväni kanssa ja loppujen lopuksi ihastumiseni kohde rakastui minuun. Meillä oli lyhyt mutta hyvin kiihkeä rakkaussuhde. Ikäeroa 21 vuotta. Suhteen loputtua.. eli liekin sammuttua meistä tuli taas ystäviä ja kaksi vuotta sitten joulukuussa hän meni uudestaan naimisiin. Hänen nyk. vaimonsa tietää 'menneisyydestämme' ja hyväksyy sen. Olemme siis taas ystäviä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...mukava kuulla, että teillä ystävyys säilynyt suhteen loputtua. Täällä saa lukea yleensä surullisempia tarinoita.