Tämä kysymys on suunnattu lähinnä "ikisinkuille". Itse en ole seurustellut vakavasti vuosiin ja nyt alkaa tämä naisenmetsästys jo tympiä. Olen sitä mieltä, että elämä olisi huomattavasti mielekkäänpää jos mielessä ei pyörisi koko ajan että mistä sen sopivan naisen löytäisi. Olisi mukava vain nauttia omasta elämästään ja jos se nainen joskus tulee vastaan, niin sitten tulee. Miten tällainen asennemuutos onnistuu? Miten pääsitte eroon siitä sunnuntaiaamuisin ja juhlapyhinä vaivaamasta yksinäisyyden tunteesta? Kaverita kyllä löytyy, enkä ole mikään erakko, joten siinä mielessä en ole yksinäinen.
Elämä on muuten kyllä ok ja ihan "kivaa", mutta välillä vain turhauttaa. Neuvoja?
Elämä on muuten kyllä ok ja ihan "kivaa", mutta välillä vain turhauttaa. Neuvoja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Asennemuutos onnistuu niin, että kyllästyy. Ei jaksa taas tutustua ja pettyä. Ei jaksa alkaa kokeilemaan enää, että tuliskohan tästä jotain.
KUN se oikea löytyy, niin silloin pyörii sukat jalassa ja ei tarvi miettiä enää mitään. Antaa mennä vaan.
Yksinäisyydentunne tule aina joskus, mutta muutto Kallioon auttaa. Aina löytyy joku kaveri tai tuntematon juttelemaan tai tekemään jotain.
Sunnuntaiaamuksi kannattaa keksiä joku harrastus.
Kaikki on hyvin yksinkertaista. Päätät että keskityt omaan elämääsi ja lopetat se hakemisen/iskemisen.
Seuraa tarkoin miten naisten suhtautuminen muuttuu heidän huomatessaan ettei tuo enää ole vonkaamassa.
Minulla aikankin on sellainen asenne, että itseäni en huijaa eli en rupea seurustelemaan pelkän seurustelun vuoksi.Pari kertaa olen suhteeseen lähtenyt jossa ei ole ollut sitä kipinää ja joutunut jättämään toisen koska olen huomannut että hän ei ole se oikea.Olen naivisti ajtellut että aika kyllä sitten sen näyttää ja tekee siihen "kipinää" ....ei tosiaankaan jos ei heti alussa tunnu SILTÄ.Nyt olen tutustunut naiseen jossa on kipinää, mutta aika näyttää ajatteleeko hän samoin.Tämmöstä tämä on ,kovaa peliä!
Olen muuten huomannut itsekin tuon "kipinäsysteemin". Joskus on tullut seurusteltua muutaman naisen kanssa siksi, että he olivat muuten mukavia ihmisiä ja heidän kanssaan viihtyi, mutta se kipinä puuttui. Jotenkin toivoi, että se kipinä löytyisi jonkin ajan kuluttua, mutta kun ei niin ei.
Ongelma ei ole siis ollut se, ettei naisia olisi ollut lainkaan, vaan se, ettei löydy kiinnostavaa naista. Ei minun ole koskaan tarvinnut mihinkään epätoivoiseen vonkaamiseen alentua, mutta sitä kiinnostavaa seurustelukumppania en ole löytänyt. Jos olen, niin hän on ollut joko varattu, tai ei ole kiinnostunut minusta.
Ei asennemuutos onnistukaan, jos et hyväksy itseäsi sinkkuna. Sinun pitää päästää irti paritoiveistasi, ihan oikeasti.
Kun ostaa itselleen kapean vuoteen, kun kahdennukuttava on tarpeeton, niin kohta siihen on tunkua...
Ensinnäkin tietysti harrastukset, urheilu jne. vievät ajatukset muualle.
Musiikkina ei kannata kuunnella mitään "kutumusaa", mielummin vähän rankempaa mättöä.
Blokkaa koneestasi jo palomuuritasolla kaikki mahdolliset deitti, sinkku yms. treffipalveluiden osoitteet, ettei niitä tule vahingossakaan (muka ajankulukseen) plärättyä.
Chateista ei ole kokemuksia, mutta kuvittelisin sieltäkin löytyvän muitakin keskusteluja, kuin pelkkiä "lihatiskejä".
Ei kannattaisi myöskään liikaa lukea täältäkään näitä "ihastuminen", "parisuhde", "miten nainen/mies isketään" yms. palstoja. Sen sijaan "Riidat ja sopiminen", "Suhteen lopettaminen", "Uskottomuus" ja vastaavat palstat ovat oikein suositeltavaa luettavaa sinkulle. Niistä hyvin usein huomaa, kuinka monelta v***tukselta sinkkuna ollessa välttyykään.
Joskus löytyy oikein "helmiä" kuten: http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000001500481 . Siinä nimimerkki "tosinainen" naurettavine vaatimuksineen muistutti ainakin minulle, että sinkkuna on 1000 kertaa mukavampaa, kuin hänenkaltaisensa maailman navan kanssa parisuhteessa eläminen.
Myös kannattaa muistaa, että sinkkuna voit halutessasi ostaa mitä hyvänsä huvittaa. Esim. autot, moottoripyörät, Hifi-laitteet jne. Eikä tarvita mitään hallitusneuvotteluja. Riittää, että oma perse kestää.
Oikeastaan ainoa huono puoli sinkkuudessa tuntuu olevan se, että lähes kaikki ikäiseni kaverit ovat avo-/avioliitossa, eivätkä he oikein pääse ikinä mihinkään reissuihin mukaan. Pirttihirmu pitää siitä huolen. Eli joskus joutuu kalareissuille ja vastaaviin lähtemään ihan itsekseen, mutta siihenkin tottuu. Ja kyllähän niitä sinkkuja kavereitakin vielä löytyy, vaikkakin vähenevässä määrin.
"Ensinnäkin tietysti harrastukset, urheilu jne. vievät ajatukset muualle. "
Vieväthän ne, mutta toisaalta välillä tulee tunne, että olisi kiva jakaa ajatukset ja kokemukset omista harrastuksistaan toiselle päivän päätteeksi. Myös tekisi mieli välillä kumppanin kanssa harrastaa ja urheilla, esim. rullaluistella.
"Blokkaa koneestasi jo palomuuritasolla kaikki mahdolliset deitti, sinkku yms. treffipalveluiden osoitteet"
Mielestäni ei kannattaisi kuitenkaan täysin sulkea silmiä pariutumiselta tai sitten oikeesti alkaa mahdollisuudet paritutumiseen olla pikkuhiljaa aika pienet!
"Myös kannattaa muistaa, että sinkkuna voit halutessasi ostaa mitä hyvänsä huvittaa. "
Mutta toisaalta joutuu olemaan myös ite koko ajan vastuussa kaikesta. Ja kaikenlisäksi yksin asuminen tosi paljon kalliimpaa kuin parittain asuminen. Rahaa jää huomattavasti enempi ylimääräiseen käyttöön jos taloudessa kaksi työssäkäyvää henkilöä.
"Eli joskus joutuu kalareissuille ja vastaaviin lähtemään ihan itsekseen"
Mun pariutuneet kaverit on kyllä aina kalareissulle mukaan saanu heti ja helposti. Mutta baariin niitä ei kyllä kovin helposti saa lähtemään. Rauhallinen koti-ilta aina muka menossa eli toisinsanoen se pirttihirmu ei päästä ;).
Heh. Tuossahan oli vinkkejä vaikka muille jakaa. Eiköhän noilla ala pariutumisvietti unohtua. Moni noista asioista kyllä jo kuuluu elämääni. Urheilu ja musiikki ovat elämän suola ja moottoripyörällä ajettaessa murheet kyllä unohtuvat ja stressi katoaa.
Chateissä en jaksa enää liikkua, haluan tavata ihmiset ihan livenä. Se vain hiukan surettaa, että sos valitse ikisinkkuuden, täytyy unohtaa haaveet jälikasvusta. Lapsirakkaana ihmisenä haluaisin kuitenkin joskus sen oman pojan/tyttären, mutta sinkkumiehille tuskin edes adoptio onnistuu.
"Mielestäni ei kannattaisi kuitenkaan täysin sulkea silmiä pariutumiselta tai sitten oikeesti alkaa mahdollisuudet paritutumiseen olla pikkuhiljaa aika pienet!"
No, ei kai silmiä täysin kannata sulkea, mutta päivittäinen pakkomielteinen deittipalstojen lukeminen ja kymmenien vastausten massapostittaminen (niinkuin jotkut sankarit täälläkin ovat kehuneet tehneensä) tuntuu aika epätoivoiselta.
Ja alkuperäinen kysyjähän kysyikin mm: "Olisi mukava vain nauttia omasta elämästään ja jos se nainen joskus tulee vastaan, niin sitten tulee. Miten tällainen asennemuutos onnistuu?"
Asennemuutokseen tarvitaan nimenomaan jotain muuta ajattelemista, kuin pariutumisen pähkäily. Eikä nuo deittipalstat ainakaan auta asiaa. Täytyy myöntää samaan hengenvetoon, että tuli tässä itsekin taannoin naputeltua n.50 rivin vastaus deitti.netin erääseen ilmoon, mutta sitten ajattelin "Ja paskat!" ja *delete* Että semmosta ;-)
"Mutta toisaalta joutuu olemaan myös ite koko ajan vastuussa kaikesta. Ja kaikenlisäksi yksin asuminen tosi paljon kalliimpaa kuin parittain asuminen. Rahaa jää huomattavasti enempi ylimääräiseen käyttöön jos taloudessa kaksi työssäkäyvää henkilöä."
Joo! Ruokakaupoissakin kaikissa perhepakkauksissa kilohinta on huomattavasti halvempi, ja sinkulla homehtuu puolet sämpylöistä ;)
Mutta tarkoitin lähinnä sitä, ettei tarvitse perustella kenellekään älyttömiä hankintojaan, jos siis oma perse kestää. Esimerkiksi kun ostin 2700 euron polkupyörän, minkähänlainen älähdys "pirttihirmulta" siitäkin olisi noussut. Järjellisestihän tuotakaan ostosta ei olisi voinut mitenkään perustella.
"Mun pariutuneet kaverit on kyllä aina kalareissulle mukaan saanu heti ja helposti. Mutta baariin niitä ei kyllä kovin helposti saa lähtemään. Rauhallinen koti-ilta aina muka menossa eli toisinsanoen se pirttihirmu ei päästä ;)."
Mun pariutuneet kaverit taas tuntuvat asuvan baareissa, mutta kalaan ei ole kiinnostusta.
Vietä aikaa ystäviesi kanssa ja jaa kokemuksiasi heidän kanssaan.