Melkein 20 vuotta olen tuhrannut saman miehen kanssa. Pitkä parisuhteemme on perustunut pelkästään seksiin. Enää en halua sitäkään.
En usko että hänkään on koskaan rakastanut minua, jostain kumman syystä ei vain ole halunnut erota. Minä olen ehkä ollut hänelle vain jonkun korvike,
ja minä puolestaan olen säälinyt häntä.
Koko suhteemme ajan olen ollut uskollinen. Hän on valehdellut usein, ja jäänytkin siitä kiinni. Kuitenkin hän käyttäytyy niin kuin minä olisin se pettäjä. Niin kuin minä haluaisin sitä ja tätä. Projisoi omat tekemisensä minuun.
Miksi?
En usko että hänkään on koskaan rakastanut minua, jostain kumman syystä ei vain ole halunnut erota. Minä olen ehkä ollut hänelle vain jonkun korvike,
ja minä puolestaan olen säälinyt häntä.
Koko suhteemme ajan olen ollut uskollinen. Hän on valehdellut usein, ja jäänytkin siitä kiinni. Kuitenkin hän käyttäytyy niin kuin minä olisin se pettäjä. Niin kuin minä haluaisin sitä ja tätä. Projisoi omat tekemisensä minuun.
Miksi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Molemmat olette mielestäni pettäneet toisianne, mutta myös itseänne. Sanojesi mukaan hän ei ole sinua rakastanut mutta et ole tainnut itsekään rakastaa häntä. Enpä syyttäisi teistä kumpaakaan muusta kuin elämän tuhlaamisesta ihmisen kanssa, josta ei edes välitä. Parempaa jatkoa sinulle.
Konkreettisesti en ole koskaan pettänyt.
Toisaalta siinä voisikin olla minulle ratkaisu.
Tosin en tiedä miten sietäisin sen jälkeen enää itseäni.
Eli sä olet ollut hänelle koko suhteen ajan vain jokin korvike ja sä itse olet hänen kanssaan koska säälit häntä syystä tai toisesta? Kuinka kauan sitä ns. "onnea" teidän suhteessanne kesti, kunnes mies muuttui? vai onko se aina ollut samanlaista? Mikä ihme on vuorostaan saanut sut pysymään hänen kanssaan melkein 20 vuotta? Mikä on sun selitys? Ettekö todellakaan ole tehneet suhteen aika muuta kuin harrastaneet seksiä? Entäs ne parisuhteen muut jutut? Ne tärkeämmät asiat ja yhdessäolo? Oletko sä alistuja luonne?
enkä haluaisi puhua siitä julkisesti.
Tottakai me istumme sylikkäin kun katsomme televisiota ja keskustelemme myös riitelemättä,
mutta se tunne, olen varma että se puuttuu molemmin puolin. Enkä haluaisi koko elämääni tuhlata.
En tiedä mitä tekisin, varsinkin nyt kun en luota enää häneen.
et keronut lapsista.onko heitä.ei minun miehenikään osaa puhua rakkaudesta vaikka olemme olleet 31 vuotta aviossa,mutta kyllä hän sen arjessä mäyttää.sinula olisi ihana jos olisi vaikka yksi lapsi elämän valoa tuomaan.
siksi suostuinkin hänen kanssaan tähän pitkään yhteiseloon. Hän "laittoi minut" raskaaksi etten jättäisi häntä... vaikka olinkin hänelle vain korvike, sitä hän ei tosin koskaan ole myöntänyt.
Eikä ne sadat kosinnat ja rakkaudentunnustukset todellakaan vakuuttaneet minua, sillä hänen eleistään, silmistään ja olemuksestaan paistoi vain himo minua kohtaan, ei rakkaus.
Tiedän miltä tuntuu rakastava katse.
www.narsistienuhrientuki.info
löysin?! :o
Minä löysin samanalan sivulta syyn siihen, miksi minuun projisoidaa kaikki asiat joihin toinen on syyllistynyt. Väkivalta(x krt), pettäminen(x krt), arvostuksen puutos(kaikessa)...jne.
Nyt vapaa kuin lintu ja onnellinen. Ajatukset selviävät suhteen vääryyksistä koko ajan.
mun ongelmani ei kyllä tuosta kadonnut,
mutta ongelman sain sentään paikannettua.
Vielä kun jaksaisi "hoitaa" ongelmasuhdetta. En vain ole paapojatyyppiä/tsemppaajatyyppiä. Ehkä hän tarvitsee toisenlaisen naisen.
Ei minunkaan ongelmani siitä itsestään minnekään kadonneet. Se auttoi näkemään kokonaisuuden selkeydessään ja auttoi päätöksessäni ottaa ero. Silloin se ongelma vasta katosi.
Menin vain silmät sidottuna eteenpäin kun luotin toiseen aivan liikaa...
Minä annoin kaikkeni suhteen "hoitamiselle", se ei vaan auttanut todellisuudessa mitään. Kun ongelma on siinä toisessa ihmisessä sisällään, niin sen pitäisi silloin ymmärtään itse ongelmansa ja ottaa omasta tahdosta asia hoitaakseen. Mutta jos toinen ei sitä hyväksy eikä myönnä, vaikka ongelma ei ole ainostaa minun analysoimani, niin turha silloin on taistella tuulimyllyjä vastaan.(Näin siis meillä.)
Mutta älkää ketään lähtekö siihen todellisen narsistin junaan mukaan, se voi viedä syvälle. Sitä ongelmaa ei voi ketään kuu hoitaa kun hän itse, jos hänkään.
Hmm... olipa rumasti sanottu.
tarvis kuuntelijaa