Kiitos kaikille ajatuksensa jakaneille. Ahdistaa vaan eikä tuo tunne lopu. Elän päivän kerrallaan ja pelkään huomista.Kerroin lapselleni muutosta, hän järkyttyi. Tuntuu ettei ole voimia jatkaa eteenpäin. Olen etsinyt asuntoa joka pvä ja mitään ei löydy. Se masentaa ja lamauttaa minut täysin. Ei ole voimia ajatella raha-asiota ja järjestellä asioita. Olen täysin lamaantunut. Tulevaisuus ja yksinäisyys pelottaa. Voimia kuitenkin kaikille saman kokeneille!
petetty
rikki
2784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa ottaa yhteys sosiaalitoimistoon ja varata sieltä aika. Ehkäpä ne voi järjestää jotain.
juuri eron alussa on tunteet hyvin masentavat ,kun tuntee että on elämässä heikoilla ja epäonnistunut ,se on kuitenkin kestettävä ja huomaat ajanmyötä että että sen läpi käyneenä ,olet entistä sisukaampi ja olet myös oppinut murheellisista ajoista jotain tärkää myös.Tärkeintä on nyt että voisit pikku hiljaa saada itsellesi oman asunnon jotta voisit alkaa järjestää uutta elämääsi .lapsesi reakoi tilanteeseen monesti ,juuri samalla tavalla kuin aikuinen ,olethan sen turva ja tuki ollut joka päivä. Anna hänelle aikaa ,ja yritä saada asunto lapsesi läheltä tai ainakin kerro että eronsyy ei ole hänen syytä vaan teidän vanhempien on täytynyt tehdä se ratkaisu. Kyllä asiat alkaa järjestymään ,jos vaan ottaa sellaisen asenteen itsestä. lapsikin ylensä suhtautuu vanhempien eroon paremmin jos huomaa ,että ero on hyväksi huonon suhteen tilalle. parempi keskittyä niin olenaisiin asoihin ,mitä sinun pitää tehdä nyt, kun murhetia mitä on ollut ,koska sitä ei enään voi muuksi muuttaa.
toivon sinulle voimia ja tsemppiä jaksamiseen.