Onko muilla kokemuksia miten raskaus on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin (sellaisten kanssa joilla ei ole lapsia)? Minulla tunne että ajautuuko tässä väkisinkin joidenkin ystävien kanssa eri teille. Minulla tietysti nyt raskaus ja tuleva lapsi päällimmäisenä mielessä, välillä on huoltakin tulevaisuudesta ja tuntuu etteivät he jaksa koko ajan kuunnella näitä juttuja. Ja sitten taas toisin päin että minulla kun riittää paljon asioita mietittäväksi ja hoidettavaksi omastakin takaa, niin tuntuu ettei jaksaisi enää kaikkiin ystävien esim. miesjuttuihin niin paneutua. Mietin onko minun oikein nyt keskittyä vain tähän raskauteen ja lapseen vai olenko huono ystävä..
Lapsen saaminen ja ystävyyssuhteet
.......
4456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
se, että sä et jaksaisi kuunnella toisten juttuja on asian yksi puoli, toinen puoli on se, ettei sun raskausjuttujasi jaksa kuunnella kukaan muu kuin sellanen joka on raskaana itsekin.
Tuossa tilanteessa pakostikin ajatuu erilleen esim bilettämismaailmasta, ja ajatukset kiertää erilaista kehää.
Sun ei varmaan kannata keskittyä pelkkään raskauteen, sillä se baby kasvaa ja voi hyvin, vaikka ajattelisit välillä muutaki, mutta sen verran, ettet tee sille mitään vahingollista. Sä olet nyt siirtynyt seuraavaan elämänvaiheeseen, sä olet tulossa äidiksi. Ne ketkä eivät ole, ovat eri kohtaa kuin sinä.
Hyvä tai huono ystävä, kannattaa pitää yhteyksiä, mutta ei tehdä hirmu selontekoa kaikista nipistyksistä ja tuntemuksista. Mukavin vaihtoehto, että löydät itsellesi uuden ystävän, raskaana olevan. Sellaisesta saattaa kehkeytyä ihan hyvä "aikuisempi" ihmissuhde, ja silloin te puhutte samaa kieltä.
Olen sitä mieltä että tosi ystävyys kestää silloinkin kun ollaan eri elämäntilanteissa. Sulle voi tulla joskus tarve puuhua muustakin kuin perheestäsi ja silloin tarvitset muita ystäviäsi tuulettaaksesi päätäsi. En usko että ystäväsi olettavatkaan että biletät heidän kanssaan yhteyttä kannattaa mielestäni silti pitää.
Muuten olen kyllä ihan samaa mieltä kirjoituksestasi, mutta tuo viimeisen virkkeen "aikuisempi" ihmissuhde sai kyllä hymyilyttämään. Kyllä ihmisellä voi olla hyvin aikuismaiset ajatukset, vaikkei lapsia olisikaan ja päinvastoin on kyllä paljon äitejä/raskaana olevia, jotka ovat ihan kakaroita mieleltään.
Saman huomasin mäkin, että muka aikuisemmat puheenaiheet nuo lapsiaiheiset:)
Mutta muutoin kanssa samoilla linjoilla olen. Kyllähän hyvä ystävyyssuhde säilyy erilaisissa elämäntilanteissa. Toivottavaahan on, että molemmat ovat kiinnostuneita toistensa asioista ja osataan keskustella muustakin kuin vain siitä "omasta jutusta".
Kyllä mun sinkkukaveri puhuu muustakin kuin mieshuolista ja mä puhun muustakin kuin parisuhdeongelmista. Parisuhdeongelmista en puhu kavereille kyllä juuri lainkaan. Vaan ihan muissa aiheissa liikkuu meidän puheenaiheet.