En tiedä onko kovin monella muulla ongelmana työnsä tylsyys. Olen farmaseuttina (valmistunut viime talvena) pienessä apteekissa, palkka on ihan ok, samoin osaan hyvin hommani ja asiakkaat (ja muut työntekijät) pitävät minusta. Kaiken lisäksi apteekissa on pula työvoimasta ja mulla olisi vakituinen työsopimus. Tuntuu vaan että pää hajoaa kun joutuu olemaan tuolla töissä, töitä riittää käytännössä vain aamuksi ja iltapäiväksi. Muuten surffaillaan sitten netissä ja odotellaan asiakkaita. Työtehtävätkin ovat samaa vanhaa lääkkeentoimitusta, neuvomista, Kelan kanssa asioimista päivästä toiseen. Työstä puuttuu haasteellisuus...
Toinen ongelma tässä on, että töitten jälkeen ei pääse "tuulettumaan" mihinkään. Tämä tuppukylä ei tarjoa ensimmäistäkään aktiviteettia vapaa-ajalle, lähin kaveri asuu 100 kilometrin päässä. Käytännössä minun elämä on siis tuo kurja, tylsä työ ilman haasteita. Pidän kyllä ihmisläheisestä työstä ja asiakkaista, mutta näköjään se ei riitä että jaksaisi tätä tehdä. Muuttaminenkin on hankalaa kun siinä kaupungissa missä mulla on muita tuttavia ja kavereita, ei ole työpaikkoja. Olisi siis todella yksin uudessa paikassa jos työn perässä muuttaisi. Nyt olen harkinnut opiskelun jatkamistakin, en tiedä mitä tekisi...
Toinen ongelma tässä on, että töitten jälkeen ei pääse "tuulettumaan" mihinkään. Tämä tuppukylä ei tarjoa ensimmäistäkään aktiviteettia vapaa-ajalle, lähin kaveri asuu 100 kilometrin päässä. Käytännössä minun elämä on siis tuo kurja, tylsä työ ilman haasteita. Pidän kyllä ihmisläheisestä työstä ja asiakkaista, mutta näköjään se ei riitä että jaksaisi tätä tehdä. Muuttaminenkin on hankalaa kun siinä kaupungissa missä mulla on muita tuttavia ja kavereita, ei ole työpaikkoja. Olisi siis todella yksin uudessa paikassa jos työn perässä muuttaisi. Nyt olen harkinnut opiskelun jatkamistakin, en tiedä mitä tekisi...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Väärä työ ja väärä asuinympäristö.Eikös silloin pitäisi tehdä asialle jotain.Ehkä 20 vuoden kuluttua arvostaisitkin nykytilanteesi.
Voihan sitä aina opiskella, pyrkiä sellaisiin tehtäviin, joissa on haasteita, vastuuta, joka on hektistä, niin vaihtelevaa ettei kahta samanlaista päivää ole eikä tule. Voin kuitenkin vakuuttaa, ettei sekään pitemmän päälle mitään ruusuilla tanssimista ole, sekin voi nimittäin yllätysyllätys"sairastuttaa" pään, jos ei osaa suhteuttaa, jakaa ja laittaa tarpeen tullen jarruja päälle.
En usko tuohon aktiviteettien puutteeseen. Joka kylällä on jotakin. Alenna vähän kynnystä ja mene mukaan johonkin vaikka kansalaisopiston ryhmään, niin tutustut ihmisiin ja saat kavereita. Sitten voit viihtyä paremmin.
Voisitko alkaa harrastamaan jotakin? Kansalaisopistossa käsitöitä, esim. kudontaa tms, maalausta... Sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Entäs liikunnalliset harrastusryhmät?
Työn ohella voisit alkaa opiskella.
Etsi esim. molista uutta työpaikkaa. Entäs sairaaloiden apteekit, löytyisikö niistä töitä?
Jos työ tuntuu turhalta, tylsältä ja työmäärä on liian pieni, kysy harjoittelijan paikkaa vanhainkodista. Niihin pääsee aika helposti ja saat tuntumaa siihen työhön. Vanhuspuolella on kova työvoimatarve ja voisit kouluttautua alalle, jos siitä pidät. Ja työtä on ainakin tarpeeksi nimim. kokemusta on
Naisena oleminen ei ole aina helppoa. Monet sanovatkin että siksi se onkin naisten hommaa koska miehet eivät siihen kykenisikään. Huom tässä en maininnut vielä pharmasiasta, enkä työn tylsyydestä pikkupaikkakunnalla. Miksipä et yhdistäisi huviasi ja työtäsi? Etsi ilta ja viikonloppu opiskelupaikka lähimmästä 100km päässä olevasta keskuspaikasta ja ole viikonloput poissa kotoa. Muista vapaa-ajan aktiviteeteistä en osaa sanoa, muuta kuin, että missä on ihmisiä, niin siellä on monesti myös aktiviteettejä. En oikeastaan tiedä yhtään sellaista aktiviteettiä jonka harrastus olisi kiinni paikkakunnan asukasluvusta. Paitsi ehkä shoppailu, mutta itse en ymmärrä sen päälle.
Kiitoksia vastaajille, mukava että löytyi joku ymmärtäjä tähän ongelmaan :) Päätin tosiaan alkaa opiskella, ihan vielä en ole varma että mitä, mutta päätös on tehty. Samoin kiikarissa on bensapihi pikkuauto, jos vaikka ryhtyisi kulkemaan lähikaupungissa harrastuksen parissa. Olo on paljon parempi kun on saanut jonkinlaisen päätöksen tehtyä, hienoa.
Ole onnellinen että sulla on tommoinen mukava työ. Toiset joutuu tehdä alle 2000e/kk brutto palkalla ns. paskahommia raskaita, jatkuva v*tutus työn puolesta ja työ syö tehoja muuhun jaksamiseen. Muuta isoon kaupunkiin, töitä löytyy ja harrastus mahdollisuudet ovat suuret. Uusiin ihmisiin tutustuu kyllä. Kaikki on kiinni asenteista. Työtä tehdään rahan takia, harvoin se työ mukavaa on, jos on niin sitten tulee stressi yms.. Panosta muuhun elämään. Etsi mies itsellesi ja perusta perhe!
... nappaat sieltä hyllyistä ne oikeat tabut, niin alkaa aika kulua lupsakkaasti