Alkoi ahdistamaan tuo Facebook. Tuntuu, että se on vain kilpailua siitä kenellä eniten kavereita, eniten kommentteja, eniten hienoja kuvia ulkomaan matkoista. Minulla vain 30 kaveria enkä ole käynyt ulkomailla, ei ole kuvia bailuista...olenko jotenkin huono sitten... Muilla näyttää tuo sosiaalinen elämä kukoistavan...mikä minussa on vikana...
Kilpailua kavereista ja kai...
172784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mulla ei ole Facebook-sivuja, mutta eikö ne ole juuri tuota varten? Että NÄYTTÄIS sosiaalinen elämä kukoistavan. ;)
Älä huoli, tuskin olet sen huonompi. Ehkä vaan vähän viisaampi.
Jos sulla on sata ystävää ovatkohan ne ihan varmasti todellisia ystäviä. On se kyllä pimeetä millä kaikella nykyisin pädetään ja kilpaillaan. Et todellakaan ole muita huonompi.
Tällä on ennekin puhuttu asiasta.
Toisille Facebook on vain itsensä markkinointia: "Katsokaa, mulla on 257 kaveria ja joka viikko uusia kuvia bileista ja ulkomaanmatkoiltani".
Älä ota paineita. Toisien elämä on oikeasti tuollaista, mutta oikeita ystäviä tuskin keneläkään on satoja! Kavereiksi on linkattu vaikkapa kaikki saman vuosikurssin opiskelijat.
Itselläni on Facebookissa alle 20 "ystävää" eikä niistäkään kuin yksi ole oikeasti ystäväni! Muut ovat vanhoja tuttuja...
Tein viime viikolla itselleni profiilin tuonne.
Eniten hämää tuo ystävä/kaveri -termin käyttö. Miksei voi olla vaikka neutraalisti "kontaktit". Koska sitähän varten facebook on. Pidetään helposti yhteyttä ihmisten kanssa, joiden kanssa joskus on oltu tekemisissä. Ja niiden tutuntutuntuttujen joiden kanssa ryypättiin bileissä x ja oli kivaa ja joskus otetaan vielä uusiksi.
Mese taas on erikseen. Se on mielestäni astetta läheisempi. Eli ei voi ottaa luokkakaveria vuodelta -88 meselistalle, koska... ei ole mitään syytä.
Kirjoittelet asiaa.
Monelle Facebookin "ystävälista" on juurikin kontaktilista, jolle kerätään kaikki 10 vuoden takaiset entiset koulukaverit, joihin ei ole tullut pidettyä mitään yhteyttä.
Tuossa yhdelläkin tytöllä (Mikaela Pitkänen) on Facebookin ystävälistalla 379 ystävää! Jokainen voi itse päätellä kuinka läheisiä nämä 379 tyyppiä kokonaisuudessa ovat...
ystävä on ystävä,joka ei hylkää heti kun joku sanoo että ton kans ei kannata kaveerata.ystävät ovat todellisia ystäviä eikä heitä voi ostaa vaikka tänä päivänä sitä luullaankin.
Vanhojen luokkakavereiden lisääminen meseen on tosiaan ihan turhaa, koska mesen yhteystietolista ei ole julkinen eikä kontaktien määrällä pääse näyttämään muille kuinka suosittu on...
Ihmiset katsovat tosi-TV:tä, tuomitsevat teksiviesteja lähetteleviä poliitikkoja, ihailevat malli- ja idolikandidaatteja telkkarissa ja keräävät naamoja feissariin. On tärkeää, että saa hienon auton, hienon kännykän, hienon talon, hienon pinnan ja että käy oikean nimisellä kuntosalilla.
Samaa pintaa kaikki. Ystävyys-termi on kärsinyt jo ennen feissaria pahan inflaation. Nykynuorten käytöstavat ovat vanhemmalle ihmiselle aivan käsittämättömiä: minä, minä, minä, minä, katsokaa mua, enkös olekin ihana, mulla on frendejä vaikka muille jakaa, kaikki haluavat olla ystäviäni, enkös olekin ihana, minä, minä, minä.
Ihan oikeasti ajassamme on jotain perin sairasta. Hukkaammeko ehkä sen kaikkein tärkeimmän – ihmisen kunnioituksen?
Turhaa huonoutta tunnet sen takia, että sulla on facebookissa "vain" 30 kaveria. Mulla on jotain 15. Omaa kuvaa tai bilekuvia ulkomaan kuvia ei oo ollenkaan vaikka niitä ois kotona vino pino. Suurin osa noista ystävistä onkin oikeita ystäviä live-elämässä. En tosin ees käytä facebookia, koska musta on kivempi käyttää kännykkää tai ihan nähdä naamatusten.
Facebook on muoti-ilmiö ja se jolla on eniten kavereita, voittaa. Näinhän tämä nykyaika muutenkin tuntuu olevan. Täytyy olla menevä, rempseä, sosiaalinen ja miljoona kaveria ja muka menoa joka illalle, jotta olisi toisten silmissä suosittu. Tarkemmin ajatellen, kellään ei voi olla 300 oikeaa kaveria. Eihän niitä ehdi kukaan näkemään... Tiedän niitäki tyyppejä jotka lisäilee kaverikirjaansa tuntemattomia, jotta olisi mahdollisimman monta kaveria. Ulkomaalaisiakin "kavereita" lisäillään ties ketä, onhan se niin hienoa.
Ite en oo ainakaa tuntenu huonommuutta ettei facebook-kavereita oo sen enempää. Oon ajatellu etten lähde mukaan siihen kilpavarusteluun. En edes jaksaisi roikkua facebookissa tai netissä ylipäätään joka ilta monta tuntia.
En miekään kerää "kavereita" FB:ssä.. listallani vähemmän kuin sinulla, enkä muutoinkaan ole mikään sovellusten yms. tehokäyttäjä. Välillä tosiaan tuntuu, että kavereiden lukumäärällä kilpaillaan... älytöntä hommaa, kun ei ole välttämättä turvallistakaan ottaa kaikkia mahdollisia listalle mukaan.
Niin vakavasti.. Itselläni koko facebook on lähinnä ihan vaan huvia ja siellä "kavereina" on vanhoja työ/koulukavereita sekä nykyisiä ystäviä, joiden kanssa ei pidetä yhteyttä enään paljoa, perheen perustamisen/ toiseen paikkakuntaan muuttamisen myötä.
Tuntuu, että varsinkin nuoret ottavat tämän facebook ystävien keräämisen todella henkilökohtaisesti ja vääntävät ongelman tästäkin.
Tämähän on pelkkää huvia ja ottakaa se huumorin kannalta, ei liian vakavasti. Ja jos toiset "kerskuvat" FB-kavereiden paljoudella, niin sieltähän voi saada ketä tahansa tosiaan yli 1000 kaveria jos sitä tahtoo..
Minä taas hylkään surutta kaveripyyntöjä ihmisiltä, joita en luokittele kuin tutuiksi. En halua haalia facebookkiin ihmisiä, joiden kanssa en todellisuudessa ole tekemisissä. En todellakaan arvosta sellaista ihmistä, jolla on yli sata "ystävää" profiilissaan. Kertoo kaverikeräilystä ja siitä, että hän haluaa lähteä tähän sosiaaliseen kaverikilpailuun.
Tiedän monia, joilla on reilusti yli 100 kaveria, mutta myös niitä joilla on 20 ja olen huomannut, että ne joilla on paljon kaikkea tekemistä ja kavereiden/ystävien kanssa olemista, niin heillä ei ole välttämättä lähellekkään 100 kaveria, kun taas on niitäkin, joilla on 600 kaveria ja he liikkuvat kavereiden kanssa, ja lisäilevät kaikki kaverienkaverit jne. onhan se varmasti kivaa pitää yhteyttä heihinkin ja tutustua, mutta ketään ei varmasti silti pysty pitämään yhteyttä 600 kaveriin. Olen sitä mieltä, että ne joilla on muutakin tekemistä, kuin etsiä kaikkia 10 vuoden takaisia tuttuja tai kavereidenkavereita, jonka on joskus nähnyt, niin heillä on oma elämä varmasti ja heillä voi olla todellisia ystäviä ja kavereita paljon enemmän. Vielä tähän loppuun, niin tuntuu, että jotkut ihmiset eivät tiedä mitä "ystävä" tai "kaveri" tai "tuntea" tarkoittaa jotkut sanovat, että he tuntevat jonkun henkilön, vaikka he ovat oikeasti vain kerran olleet vaikka samoissa bileissä. Mielestäni sillon voi sanoa, että tiedän tämän henkilön, olimme samoissa bileissä sillon kerran, mutta ei sitä sillon välttämättä tunne vielä, koska mielestäni tunteminen edellyttää, että on nähnyt enemmän, kuin kerran jossain bileissä.
Tulipahan taas kirjoitettua, mutta sainpahan avauduttua.
moi parasta facebookissa on kun voi pitää yhteyttä ystäviin jotka asuvat ruotsissa tai esim. espanjassa
siihen minä käytän sitä tai olla tytön kanssa yhteyksissä joka asuu samalla paikkakunnalla mutta kun olen vuorotöissä niin aina ei voi soitella tai nähdä naamatusten
myös on löytynyt kavereita 10 vuoden takaa joiden kuulumisia on kiva lukea
joten kaikkea ei kannata ottaa vakavasti ja tosissaan eikä vetää hernettä sieraimeen joka asiasta!!!!!
sen ottaa kilpailuna niin se on oma häpeänsä.
Itse en ota sitä sellaisena, enkä itse edes metsästä kavereita, olen pelkästään hyväksynyt kaveripyyntöjä, pari työkaveria lisäsin itse pyytämällä.
Kavereita on vain vähän päälle 30, ei bilekuvia eikä omasta naamastakaan yhtään kuvaa, vain lemmikeistäni olen laittanut.
En ota paineita muiden touhuista, kilpailkoot keskenään vaan.
mulla ei ole kuin 12 kaveria eli mitäs musta vois päätellä;)
Yks puoltuttu yli 50-kymppinen eukko, joka on ylimielinen, ivallinen, ja varattujen miesten kanssa pelehtivä, esittelee naamakirjassa kaverilistaansa, jossa killuu sen pari duunikaveria ja sit jotai venäläisiä nuoria naisia (?)
Et, mitä tällä oikein haetaan? Säälittää, vaikken edes pidä ko. ihmisestä.
Tutkimusten mukaan Facebook lisää nuorten mustasukkaisuutta ja ahdistuneisuutta.
Parhaimmillaan Facebookin avulla voi löytää kadotetun rakkauden tai ystävän.