Eräät täälläkin väittävät, että ihminen ei saa viettää lepopäivää!!!
Se on uskomaton väite - todella uskomaton, se luterilainen kirkko mihin minäkin kuulun viettää lepopäivää joka seitsemäs päivä. Kirkko viettää SAPATTIA sen Raamatun opetuksen mukaan mikä tulee esiin vanhassatestamentissa ja sen kirkon tradition mukaan joka on ollut voimassa sitten 300 luvun.
Kellään ei ole oikeutta "nokkia" ihmisten oikeutusta lepopäivään. Jos jotkut ovat keksineet että lepopäivä ei olekaan lepopäivä vaan joku muu päivä (esimerkiksi ylösnousemuspäivä) niin oma on asianne ja tehkää mitä haluatte, mutta EVL-kirkko viettää sapattia eli lepopäivää kerran viikossa ja se on sunnuntaina - se päivä on pyhitetty Raamatun käskyissä olevän kirjoitusten tähden ja siksi sitä on kutsuttukin "PYHÄPÄIVÄKSI" vuosisatojen.
A-kirkko viettää lepopäiväänsä lauantaina ja on tehnyt siitä itselleen eräänlaisen kompastukiven jonka panevat erittäin akavaksi esteeksi Jumalan armolle. Murhamies saa armon mutta ei lauantai-sapatinrikkoja - minä en ole tässä samalla linjalla omassa uskossani, mutta ymmärrän että jos ihminen niin uskoo on parempi että hän myöskin siten toimii, että ei tee omaatuntoaan vastaan ja tunne että rikkoo Jumalan tahtoa vastaan. Siksi olenkin omaltakohdaltani sitä mieltä että sen jokainen (adventisti tai ei) joka viettää sapattia lauantaina on siihen oikeutettu.
Ps. maailmassa on muitakin kristittyjä yhteisöjä jotka viettävät lepopäiväänsä lauantaisin ja luonnollisesti Israel.
Adventiteilla on oikeus omaan uskoonsa aivan samoin kuin muillakin.
Se on uskomaton väite - todella uskomaton, se luterilainen kirkko mihin minäkin kuulun viettää lepopäivää joka seitsemäs päivä. Kirkko viettää SAPATTIA sen Raamatun opetuksen mukaan mikä tulee esiin vanhassatestamentissa ja sen kirkon tradition mukaan joka on ollut voimassa sitten 300 luvun.
Kellään ei ole oikeutta "nokkia" ihmisten oikeutusta lepopäivään. Jos jotkut ovat keksineet että lepopäivä ei olekaan lepopäivä vaan joku muu päivä (esimerkiksi ylösnousemuspäivä) niin oma on asianne ja tehkää mitä haluatte, mutta EVL-kirkko viettää sapattia eli lepopäivää kerran viikossa ja se on sunnuntaina - se päivä on pyhitetty Raamatun käskyissä olevän kirjoitusten tähden ja siksi sitä on kutsuttukin "PYHÄPÄIVÄKSI" vuosisatojen.
A-kirkko viettää lepopäiväänsä lauantaina ja on tehnyt siitä itselleen eräänlaisen kompastukiven jonka panevat erittäin akavaksi esteeksi Jumalan armolle. Murhamies saa armon mutta ei lauantai-sapatinrikkoja - minä en ole tässä samalla linjalla omassa uskossani, mutta ymmärrän että jos ihminen niin uskoo on parempi että hän myöskin siten toimii, että ei tee omaatuntoaan vastaan ja tunne että rikkoo Jumalan tahtoa vastaan. Siksi olenkin omaltakohdaltani sitä mieltä että sen jokainen (adventisti tai ei) joka viettää sapattia lauantaina on siihen oikeutettu.
Ps. maailmassa on muitakin kristittyjä yhteisöjä jotka viettävät lepopäiväänsä lauantaisin ja luonnollisesti Israel.
Adventiteilla on oikeus omaan uskoonsa aivan samoin kuin muillakin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näet adventistit armon ulkopuolella, kun ajattelet, että Jeesus täytti sunnuntai-sapatin.
Näet Jumalan sapatin pitämisen esteenä armoon.
Totta, että virallisesti sunnuntai on kirkon kirjoissa Jeesuksen ylösnousemusjuhlapäivä, eli viikon ensimmäinen, mutta käytännössä viikon seitsemäispäivä.
Jumala ei pyhittänyt, kun yhden päivän pyhäpäiväksi siunaamalla sen.
Tämän pyhän piti Jeesus pyhänä, joka oli tämän sapatin Herra.
Jumalan pyhitys ei hyppää päivältä toiselle ihmisten mukana.
Tietysti sinä saat pitää lepopäivänä sunnuntain kirkon tradition mukaan. Jumalan pyhitys sille päivälle, joka tapauksessa puuttuu.
Uudessa maassa ei sitä enää tunneta, kun ei se ole Jumalasta lähtöisin. Uudessa maassa kokoonnutaan vaan itse Herran sapattina pyhälle vuorelle ylistämään häntä.
Oikeus on sinulla seurata kirkon traditiota. Monelle se on mahdottomuus siitä irtaantua, kun siihen on ihminen juurrutettu.
Jumalan avulla on kuitenkin kaikki mahdollista.
Kirjoitit näin:
"A-kirkko viettää lepopäiväänsä lauantaina ja on tehnyt siitä itselleen eräänlaisen kompastukiven jonka panevat erittäin vakavaksi esteeksi Jumalan armolle. Murhamies saa armon mutta ei lauantai-sapatinrikkoja - minä en ole tässä samalla linjalla omassa uskossani, mutta ymmärrän että jos ihminen niin uskoo on parempi että hän myöskin siten toimii, että ei tee omaatuntoaan vastaan ja tunne että rikkoo Jumalan tahtoa vastaan. Siksi olenkin omaltakohdaltani sitä mieltä että sen jokainen (adventisti tai ei) joka viettää sapattia lauantaina on siihen oikeutettu."
Oikaisen vähän kirjoitustasi. Me vietämme lepopäiväämme launataina, kuten olen monesti kirjoittanut, se on totta. Oikaisen seuraavaa virkettäsi, koska en mielestäni tee sapatista "kompastuskiveä joka on este Jumalan armolle". Päin vastoin me, jokainen adventisti, olemme yksin armosta pelastetut uskon kautta, se on Jumalan lahja meille. Jokaiselle muullekin on armo tarjolla, sillä Jumalan edessä jokainen synti on suuri. Niillä ei ole mitään erotusta.
Mitä tulee tuohon ajatukseesi kompastuskivestä, se ei ole meidän adventistien vaan Jumalan ajatus. Uskommeko Jumalaa vai ihmistä, Jumalan lakia vai traditiota. Otan esimerkiksi seuraavat Raamatun jakeet:
Matt. 7:21-23 Jeesuksen sanat:
Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. (Jumalan rakkaus vaatii meitä...2. Kor. 5.luku)
Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. (=synnin tekijät)
1. Joh. 3:4
Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.
Jumalan käskyjen rikkominen on laittomuus, ja vain se estää meiltä taivaaseen pääsyn. Kun me adventistit kerromme, että seitsemäs päivä on Jumalan pyhittämä lepopäivä, se tarkoittaa sitä, että haluamme tehdä Jumalan tahdon tiettäväksi kaikille ja kaikialla. Tästä asiasta tulee kompastuskivi ihmiselle, joka hylkää Jumalan tarjouksen lepopäivän lahjasta, joka olisi tarjolla. Tuo lahja löytyy Raamatusta. Se on yksinomaan sapatti, seitsemäs päivä, pyhään käyttöön erotettu päivä, Jumalan pyhittämä ja siunaama päivä. Mitään muuta päivää, ei sunnuntaita eikä yhtäkään kirkollista juhlapäivää Jumala ole samalla tavalla pyhittänyt, joten ne ovat hänen edessään arvottomat.
Naeman, syyrialainen, parani spitaalistaan (=synnin vertauskuva), kun hän kastautui Jordanissa seitsemän kertaa. Jos hän olisi lähtenyt Israelista, kuten meinasi, vihaisena vauhdilla kärryt kolisten, hän ei olisi parantunut. Onneksi hänellä oli viisaita palvelijoita, jotka saivat hänet uskomaan. Tällaisia palvelijoita mekin haluamme olla. Tätä Jumalakin toivoo. Me uskomme,mitä hän sanoo, emmekä jää ilman parantumista hänen suojassaan ja samaa toivomme kaikille muillekin. Kun uskomme ja teemme, kuten Jumala toivoo, olemme turvassa tapahtuipa mitä tahansa.
Muistatko, mitä Jeesus kertoi ylipapeille ja kansan vanhimmille: Matt. 21:23-46? Kannattaa lukea koko kertomus, mutta nämä tärkeimmät otan tähän.
42'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
44 Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."
45 Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä.
46 Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.
Tämä kohtaaminen varmisti kansanjohtajien päätöksen tappaa Jeesuksen. Tässä kohdassa he tekivät valintansa, kumman puolella olivat Jumala vai keisarin. Tästä kohtaamisesta tuli heille kompastuskivi, joka murskaa heidät. Jeeskusen sanat: "Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä" ovat toteutuneet täydellisesti. Emme näe enää uskon hedelmiä Israelissa sillä tavalla, kun Jumala haluaisi. Israelista ei evankeliumi loista kaikkeen maailmaan, vaan se julistetaan kristillisten kirkkojen kautta.
Jumalan valtakunta on nyt sisäisesti hänen lapsissaan kautta avaran maailman. Vain Jumala tietää, kuka kuuluu hänen todelliseen Israeliinsa. Voi olla, ettei henkilö ole koskaan kuullutkaan sapatista, mutta silti on "tehnyt hedelmiä" Jumalan elovainiolla.
Me näemme vain ulkokuoren, mutta Jumala näkee sydämen ja vaikuttimet, ja millä asenteella hänen työtään tehdään. Jos siinä tuomitaan toinen sapatin tai jonkun muun syyn vuoksi, (näitä syitä voi olla lukemattomia muitakin) siinä tuomitaan myös oma itsensä, koska vain Jumalalla on tuomiovalta, jonka hän antaa lopussa Pojalle. Kun olemme ilman tuomiohenkeä hänen suojassaan, olemme turvassa.
Jaak. 2:17,18
Joku ehkä sanoo: " Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
Meidän tekomme on se, että uskomme sapatin pyhitetyksi päiväksi, joten viimeinen lauseesi on totta. Se on meille tärkeä, ja meillä on oikeus valita uskonvapaudenkin tähden sapatti lepopäiväksemme. Jumalakin näkee uskomme seuraukset juuri siinä, kun teemme hänen tahtonsa mukaan. Kenelläkään ei ole oikeutta myöskään tällä palstalla, jolla kirjoitamme, tuomita meitä sen vuoksi. Kiitos kirjoituksistasi, sillä niissä on "hyvien hedelmien" makua.
Kiitos kirjotuksestass'!
Mutta kun pohdimme sitä, on päivänselvää että joko meillä tahi teillä tuo kohta opista on VÄÄRÄ!
Se tarkoittaa sitä, että jommankumman oppi ei kuulu kristinuskoon!
Kuten olet tietoinen?
Jo tuolla perusteella on ymmärrettävää, ettei mikään muukaan kirjoitukseesi oheisesti liittyvä oppinne ole Evankeliumin mukaista, sillä ne ovat kirjoittamattomina riviesi välistä luettavissa.
Ja kun ne lukee rivien välistäkin, tutkiessamme oppianne etiäpäin, huomaamme, että olimme oikeassa NIIDEN OPPIENNE SUHTEEN päättelyssämme. Nimittäin, että koko sovitusoppinne on toista oppia kuin meidän sovitusoppimme.
Ja kuten lienet todennut, Raamatun ensi kertomuksesta lähtien adventismi kulkee omaa polkuaan ja varsin kaukana jopa Vanhan Testamentin kirkjoitusksissa.
Teillä sapatti on annettu KOKO ihmiskunnalla kun se juutalaisuudesta alkaen kristinuskoon asti on annettu Israelille ikuiseksi MERKIKSI liitosta. Ennemmin maa lopettaa kiertämisensä kuin tuo liitto raukeaa, sanoo Jumalan Sana.
Mutta teillä sapatti ei kuulu Israelin "vanhaan liittoon"!
Kuitenkin Mooseksen laissa koko laki on yksi rikkomaton kokonaisuus, ja lepopäiväkäsky on sen kiinteä osa, kuten juutalaisuus todistaa noudattaessaan tuota käskyä vielä tänäkin päivänä.
Samaa merkkiä ei voi olla kahdessa eri liitossa LIITON MERKKINÄ, Eikä Jeesus näin sapatista opettanutkaan.
Oppienne erojen vuoksi, emme voi pitää uskontoanne samana johon me uskomme!
Meillä uskomme Perustus on Jeesuksen ja apostolien opetukset, ja niiden perusteella huomioon otettava Israelin ja Jumalan välinen ikuinen liitto.
Meillä on uskossamme huomioituna se, mitä UTssakin on opetettuna juutaölaisille erossa pakanoista, sillä ei kaikki opetus UTssa suinkaan ole kristityille niin, että se koskisi meitä suoraan. Toki meillekin, mutta ymmärrettynä mitä juutalaisuus vieläkin vaikuttaa UTN opetusten sisältöön.
Hebrealaiskirjehän opettaa juutalaisille Uuden liiton vertaamalla Uutta Liittoa vanhaan, ja siten osoittaen vanhan liiton kautta, mitä Uusi merkitsee . Jos tuon jättää huomiomatta, ymmärrys kertoo ihan muuta kuin oli alunperin tavoiteltu opettaa. Samoin on efesolaiskirje. Kirjoitus säädöksineen oli VAIN JUUTALAISIA vastaan, ja heiltä se heitä vastaan ollut osa otettiin pois.
Jumalahan voi ottaa pois huonot kohdat, mutta ei koskaan poista lupauksiaan! Ja lupausten perustus oli Israelille annettu liitto (joka on heille hyvä asia).
Nyt lienee asia käynyt tältä osin sinullekin selväksi, ettei meillä ja teillä ole laisinkaan opeiltaan sama uskonto! Asiaa tutkimattomat vain voivat olla tässä eri mieltä.
Galatalaiskirje:
1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
B)Mikäli emme ole opillisesti tarkkoina, ja hyväksymme VÄÄRÄN, emme voi oppia oikeaa mistään meille vUudessa Testamentissa opetetusta asiasta, joka on kytköksessä meidän väärän pohjamme kanssa, sillä oikeaa ja väärää ei saa sopimaan samaan uskoon! Oikea ja väärähän muuten kumoaisivat toisiaan!
Sillä näin tekevät teidän oppinne RÄIKEÄSTI meidän pyhänä pitämällemme Kristuksen sovitusviralle! Ja siksi me emme voi sanoa AAMENTA yhdessä teidän kanssanne!