Tulin jätetyksi vähän aikaa sitten, pelottaa jäädä yksin. Ensimmäinen joulu yksin 7 vuoteen. Mitä yksinäinen mies joululla tekee kun ei ole lapsiakaan. Mihin yksinäistä miestä tarvitaan koko tässä maailmassa...
En tiedä edes mitä laittas ruuaksi yksin, mitä tekis illalla tai mitä ei tekis. Olen rakentanut koko elämäni siihen että tehdään asiat yhdessä. Teimme kaikki asiat yhdessä, yhteisestä päätöksestä. Ainakin minun puolella se kostautuu nyt aika rajusti. En voi ajatella muuta kuin että mitä hittoa mä teen nyt.. Enkä voi ajatella muuta kuin ex-avovaimoani 24/7.
Onko kellään vinkkejä siihen että miten pääsis alkuun. Miten saada aika kulumaan kotona? (Jäin asumaan yhteiseen kotiin, ostin sen kokonaan omaksi, ehkä virhe..) Miten löytää syy herätä aamulla? Tai kuinka edes saada unta illalla?
Tiedän että tuska helpottaa joskus, mutta miten päästä alkuun.
En tiedä edes mitä laittas ruuaksi yksin, mitä tekis illalla tai mitä ei tekis. Olen rakentanut koko elämäni siihen että tehdään asiat yhdessä. Teimme kaikki asiat yhdessä, yhteisestä päätöksestä. Ainakin minun puolella se kostautuu nyt aika rajusti. En voi ajatella muuta kuin että mitä hittoa mä teen nyt.. Enkä voi ajatella muuta kuin ex-avovaimoani 24/7.
Onko kellään vinkkejä siihen että miten pääsis alkuun. Miten saada aika kulumaan kotona? (Jäin asumaan yhteiseen kotiin, ostin sen kokonaan omaksi, ehkä virhe..) Miten löytää syy herätä aamulla? Tai kuinka edes saada unta illalla?
Tiedän että tuska helpottaa joskus, mutta miten päästä alkuun.
Vastaukset 22
Vanhimmat
olen juuri eronnut ja mielessäni ei pyöri kuin exäni kuva ja yhteiset teot ja ajat. itken ja itken..olen itkenyt jo puoli vuotta enkä tiedä koska loppuu
Jos joku vielä kehtaa väittää että Suomalainen mies ei osaa itkeä, niin olen ainakin elävä todiste.
Itkua riittää, paha olo ei helpota... Aivan kuin olisi jossain epätodellisessa maailmassa, ihan yksin.
Poistin koneelta kaikki Ex:n kuvat ja kuvat yhteisitä tekemisistä. laitoin ne DVD:lle ja alalaatikkoon. Miten ne "kuvat" saisi poistettua pään sisältä?
Antaisin mitä vaan halauksesta.......
Voi luoja sentään!!! Ei kukaan nainen voi olla noin jumalainen hemmetti. *nauraa* Elämä jatkuu ja tolla vikinällä te saatte vaan makeet naurut toisilta naisilta..tollasii itkeviä mikkejä maalima pullollaan...Olkaa miehiä ja kestäkää!!! On teissäkin vikaa jos puolisot lähtee, turhaa te itkette sitä et voi kun nainen on paska ja jätti! MIKI MIKSI jätti, miettikää sitä!! Taidatte olla sellasii takertujia koko ketju!! Ihan yksin yhyyyyyyyyyyy... voi vittu sentään!! Olen eronnut 5v sitten ja käsitellyt jo ennen lähtöö hakkaavan ja itsekkään ukon ulostaminen ja olen niin vitun onnellinen siitä et sen sain pihalle!!! haistan jo kaukaa tollaset riippakivet yäk!! Lihottakaa ja tehkää itestänne luotaantyöntävii niin takuulla akkanne kattoo toiseen suuntaan ja vaihtaa lennossa nuorempaan ja komeeseen mieheen.. Kirkuvaa ja säälittävää jouluu teille vaan...
Tätä kommenttia ei tainnut kirjoittaa aikuinen tai ainakaan sellainen jonka parisuhde päättyi..
oma mimmi jätti 3kk sitten...Löysin sattumalta erään kortin jonka hän oli antanut minulle. Vannoi siinä vielä ikuista rakkautta. Purskahdin itkuun...Ei helpota tuska ollenkaan.
on yksinäinen joulu tulossa. En todellakaan tiedä mitä tekisin. En voi muutakun toivottaa sinulle ja kaikkille muillekin yksinäisille joulu viettäjille. Oikein rauhallista joulu odutusta!
Omasta erosta on nyt 8 kuukautta ja omaa elämääkin alkaa jo olla. Alkuun pääsee
seuraavasti:
- Tapaa ystäviä, jos ei ole, niin mene vaikka
johonkin harrastukseen tai lähikuppilaan juttelemaan. (Älä kuitenkaan juopottele!). Kunnan tai työterveyden kautta pääsee juttelemaan ammatti-ihmiselle. Tärkeää on päästä
purkamaan juttua sanallisesti.
- Kohtaa suru -> Itke ja raivoa. Älä tukahduta.
Älä kuitenkaan jää kiinni vihaan ja suruun.
- Harrasta liikuntaa! Kunto kasvaa, maha pienenee, tulee hyvä olo! Markkina-arvokin kohoaa.
- Mietiskele juurta jaksain mikä meni pieleen. Älä jää kieriskelemään menneessä, mutta ota opiksesi seuraavaan suhteeseen.
- Joka päivästä voi löytää kauneutta ja iloa, kun
vain antaa itselleen mahdollisuuden nähdä ja tuntea.
ÄLÄ TEE NÄITÄ!
- Ratkea ryyppäämään. lopputulos on vain huonompi.
- Älä jää surkuttelemaan itseäsi tai takerru
pahaan oloosi tai syytä exääsi. Se ei auta sinua
yhtään! Ymmärrät asian, kun mietit vähäsen.
- Älä hyppää saman tien uuteen suhteeseen.
t. Erojen veteraani :-)
Kiitos paljon viestistä. Allekirjoitan nuo asiat mitä pitäisi tehdä, täytyisi vaan jotenkin jaksaa tehdä niitä..
Nyt olen vain takertunut suruun ja itsesyytöksiin. Tunnen että olen yksin syyllinen tähän kaikkeen, koska minuthan tässä jätettiin.. Jos olisin tehnyt asiat paremmin niin minulla olisi vieä avovaimo. Hirveä tunne kun rakastaa toista, mutta toinen ei tunne rakkautta enää..
Kävin eilen pitkällä kävelyllä pimeässä vesisateessa.. Potkin kiviä ja pyyhin kyyneleitä.. Sain nukuttua yön pitkästä aikaa. Eli jotain positiivista tapahtui..
Tänään taas karmea olo....
Hyvä, että jaksoit lähteä lenkille. Raitis ilma tekee hyvää. Sait nukuttuakin eli askel parempaan
jo!!
Itsesyytökset ovat tuttua huttua. Tosiasia kuitenkin on, että mennyttä et voi muuttaa. Oppia voit tuleviin ihmissuhteisiisi. Siksi tunnenkin kiitollisuutta exääni kohtaan, sillä ilman eroamme en olisi koskaan oppinut itsestäni
tiettyjä asioista. Voit ajatella asiaa siten, että elämälläsi exäsi kanssa on ollut tarkoitus, olette molemmat opettaneet toisillenne jotakin tärkeää!
Yritä löytää kiitollisuus elämää, itseäsi ja
exääsi kohtaan myös tässä vaikeassa tilanteessa.
Asiasi voisivat olla paljon paljon huonomminkin!
Itsesyytöksistä sinun pitää päästä ajan kanssa eroon. Siihen löytyy apu siitä, että osaat antaa anteeksi myös itsellesi ja tietysti exällesi.
Pahin suru menee kyllä yllättävänkin äkkiä ohitse, kun sen kohtaa rohkeasti.
Varmasti olet ihan oikea mies. Se mitä on tapahtunut ei ole yksin sinun syy. Jos osaat etsiä apua, edes tämän palstan kautta..olet voiton puolella. Mene sinne ulos ja vesi/räntäsateeseen ja anna sen surun tulla oikein kunnolla.. älä jää paikoillesi. Pakota itsesi jonnekkin missä on muita ihmisiä....se on vaikeaa aluksi, mutta usko, että se kannattaa!!!! Voimia sulle!
Kiitos tuesta. Eihän kaikki ole omaa syytä, mut ne omat syyt painaa..
Mulla on ongelma ettei ole kavereita. Ne meni erossa, puolensa valinneet. Pitäs kai lähtee johonkin ulos, mut taas täällä yksin kotona perjantai iltaa vietän. Latauduin jo henkisesti että lähden ulos tänään mut ei jaksanut... No ehkä huomenna tai sit sunnuntaina, tai...
Sun olis varmaan syytä mennä käymään jossakin terapiassa/ terapeutilla... Tiedän, että kynnys lähteä sinne on valtava, itse kokeneena voin sanoa, että se kannattaa!!!
... terapeutilta ja ennen kaikkea Fisherin eroseminaarista!
Netin kautta löydät lisää tietoa Fisheristä.
En olisi ikinä uskonut, että kaiken surun ja ahdistuksen jälkeen voin tuntea itsessäni voimallisempaa iloa ja elämännälkää!
Sinäkin olet suostunut astumaan sille tielle,
kun uskallat kohdata omaa itseäsi. Tässä vaiheessa sillä on surun viitta.
Rohkeutta!
Eroseminaari auttaisi varmasti. Olen kuitenkin löytänyt niitä vain pääkaupunki seudulta, mutta en pohjanmaalta. Tiedätkö onko niitä täälläpäin?
Jokatapauksessa tilasin Fisherin kirjan netistä, ehkä senkin lukeminen auttaa jotain.
Elämännälkä olis hieno tunne, tuskin muistan mitä se oli..
Yritetään taas eteenpäin, näyttää olevan taas sellainen yö jolloin ei unta saa.
... minäkin löysin ensin vain Hgistä ja Jyväskylästä.
Kotipaikallani Tampereella työväenopisto on jo useamman kerran järjestänyt niitä (seuraava alkaa 2.maaliskuuta 09).
Ota selvää lähimpien työväen/kansalaisopistojesi kurssitarjonnasta.
Unettomuuten suosittelen unilääkkeitä.
Milloin niitä käytetään, jollei näin tukalassa tilanteessa, kuin nyt olet?
Ilman unta ihminen on täys raato.
Voimia, valoa!
Pitää tutkia mitä täältäpäin löytyy työväen/kansalaisopistojen kurssitarjonnasta. Kai sieltä jotain sopivaa löytyy minullekkin.
Maanantai aamuna on pakko mennä hakemaan unilääkkeet. Oikeassa olet kun sanoit että ilman unta ihminen on täys raato. Väsyttää tajuttomasti mutta kun laittaa silmät kiinni niin asiat alkaa pyöriä päässä entistä pahemmin. Kun ei unta saa niin asiat pahenee mielessä entisestään.
Tää on kierre.....
Apukeinoiksi alkuun otin nuo nukahtamislääkkeet, niistä on paljon apua. Pystyy nukahtamaan vaikka kaikki asiat pyöriikin päässä.
En vielä löytänyt eroseminaareja tai vastaavia täältä, mutta alkuhätään tilasin Bruce Fisherin kirjan "Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy". Muutaman sivun olen ehtinyt lukea, vaikuttaa järkevältä kirjalta...
samassa jamassa, kyyneleet valuvat poskillani, kun luin nämä tekstit.
ymmärtääköhän jättäjä, mitä jää jäljelle toisesta? pääasia on että itsellä menee hyvin.
teksti, kuin omasta elämästä, olen kyllä myöntänyt itselleni tehneeni virheitä, en kuitenkaan ollut väkivaltainen, en juossut vieraissa, mutta monoo tuli 20 vuoden jälkeen.
Pääsin uuteen alkuun myöntämällä itselleni nykytilanteen, tässä ollaan ja eikun eteenpäin.
Erään deittisivuston kautta löysin uuden naisen, keskusteltu asiat REHELLISESTI. Ja kyllä se siitä tuntuu taas lähtevän.
Muista tämä, joka jo aikaisemmin mainittiin, ÄLÄ ALA JUOMAAN, sillä asiat ei voi olla niin huonosti, etteikö niitä saisi juopottelemalla vielä huonommaksi.
VOIMIA SULLE...
On helpottavaa kuulla että olet ollut samassa jamassa ja löytänyt kuitenkin synkkyyden jälkeen valoa elämääsi. Kai minäkin joskus vielä.
En ollut väkivaltainen, en juo paljon, en ole koskaan pettänyt. Mutta paljon muita virheitä mahtuu ihmissuhteeseen, hyvin pieniä asioita loppujen lopuksi. Kumpa voisi nyt hypätä viisi vuotta taaksepäin ja tehdä ne muutamat asiat toisin, niin onnea ja iloa olisi elämässä. Ainakin luulen niin..
En ala juomaan, tiedän miten pohjalle pääsee jos juomalla suruja koittaa huuhtoa. Luulen että vielä paljon pahempaan tilaan kuin nyt..
Ex-Avovaimoani ei ole koskaan jätetty, hän on aina ollut lähtijä. No ei hänellä ole ollut kuin muutama pitempi suhde, mutta kuitenkin. Luulen että hän ei pysty mitenkään ymmärtää millaiseen tuskaan hän minut jätti. Miten paljon se koskee kun rakkauden kohde ilmoittaa että ei halua enää olla yhdessä. Kieltäytyy keskusteluista, ei hyväksy mitään. Ei anna armoa. Jättäminen on aina itsekäs päätös.....
En tietysti olisi halunnut, että hän olisi jatkanut minun kanssa sen takia että minulle ei tulisi pahaa oloa. Kaikki me olemme vapaasta tahdostamme parisuhteessa. Mutta sitten pitääkin jäädä yksin, ihan yksin, keskelle synkkyyttä..
Uneton yö ja tuska ei hellitä. Toivottavasti tämän yli pääsee joskus. Vihaan jopa kaupassa käyntiä koska siellä on paljon perheitä, omani otettiin pois...
Et ole yksin.
Avokki otti ja lähti 7 vuoden jälkeen Jouluna! Ei, ei se tullut yllätyksenä, koska vuosi aiemmin uhkasi myös Jouluna! Läheisyys,hellyys sexistä puhumattakaan puuttui viimeisestä "yhteisestä" vuodesta eli helvettiä. Halusin yrittää mutta, kun toinen ei anna vastakaikua ja tule puolitiehen vastaan...Turhan kauan räpiköin vastaan.
Itkua, unettomia öitä, syytöksiä, teorioita siitä miksi?? Noita juttuja on hyvä kelata mutta tosiaan ei saa jäädä niihin koukkuun. Ylös, ulos ja ihmisten ilmoille. Itse löysin deittipalstalta juuri saman eli eron kokeneen naisen ja et arvaa, mikä voima, kun pääsee käymään asioita yhdessä läpi. Tuossakin toki pitää olla tarkkana, ettei mee överiksi mutta lohduttajia on ja niitä kaivataan.
No niin, nyt olen saanut nukuttua ja maailma on pikkuisen valoisampi paikka. Haluaisin joskus kiittää nukahtamislääkkeitten keksijää henkilökohtaisesti. Täydellinen apu nukahtamiseen.
Nyt kun kuolettava väsymys on edes vähän poistunut, yritän keskittyä saamaan elämääni kasaan pieni pala kerrallaan.
Aikaa varmasti tarvitaan paljon, mutta olen päättänyt selvitä erosta!
Täällä mennään myös päivä kerrallaan...