Tällä palstalla miehet jatkuvasti valittavat sitä, että heidän pitää maksaa elatusmaksuja. Olenko ainoa, jonka mielestä reilu sataeuroa on lapsesta hävyttömän pieni summa?
Yksin sitä voi asua melken millaisessa loukossa ja syödä vähän mitä sun sattuu, mutta ei lapsen kanssa. Omasta mielestäni esimerkiksi yksiö on liian pieni asunnoksi, jos lapsi ei ole enää mikään vauva ja me kaikkihan tiedämme millaiset vuokrat pääkaupunkiseudulla on. Asunnon lisäksi lapsi tarvitsee ruokaa, vaatteita ja mahdollisesti päivähoitopaikan, puhumattakaan harrastuksista ym.
Isät, lopettakaa nurina ja miettikää vaihteeksi lapsenne hyvinvointia numeroiden sijaan!
Yksin sitä voi asua melken millaisessa loukossa ja syödä vähän mitä sun sattuu, mutta ei lapsen kanssa. Omasta mielestäni esimerkiksi yksiö on liian pieni asunnoksi, jos lapsi ei ole enää mikään vauva ja me kaikkihan tiedämme millaiset vuokrat pääkaupunkiseudulla on. Asunnon lisäksi lapsi tarvitsee ruokaa, vaatteita ja mahdollisesti päivähoitopaikan, puhumattakaan harrastuksista ym.
Isät, lopettakaa nurina ja miettikää vaihteeksi lapsenne hyvinvointia numeroiden sijaan!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eipä täällä kukaan isä ole valittanut elareista. Siitä on kyllä ollut puhetta, että elarit eivät aina yllä exän yli lapselle asti, mutta sehän on eri juttu. Eikö olekkin?
kyllä täällä netissä näkee jatkuvasti miesten valittavan siitä, että joutuvat elatumaksuja maksamaa!
miettikää millaisen kuvan itsestänne jätätte lapsillenne. Oma isäni on ollut aina sellainen penninvenyttäjä. Lapsuusmuistoihini kuuluu muun muassa se miten isä neuvoi minulle lapsena, miten vessapaperia kuuluu taitella, ettei sitä kulu liikaa ja myöhemmin lukion päätyttyä, hänen mielestään oli älytöntä mennä jonnekin kauas pääsykokeisiin, koska hän olisi joutunut maksamaan junamatkat. Tässä vain muutama esimerkki.
Ja molemmat vanhempani ovat hyvätuloisia. Ehkä isäni on ollut hyvä isä, mutta nuo muistot ovat jääneet mieleen päälimmäisiksi.
Ei sun faijas mikään yleistämisen arvoinen häiskä ole....
Enemmänkin nämä valitukset on sitä, että elarit ei mene lapselle vaan siirtyvät äidin viihde- tms rahastoon.
Tuon asian kanssa monikin mies tuskailee. Aika paskamaista huomata joutuneensa rahastusautomaatiksi varsinkin, jos rahat menee johonkin muuhun kuin lapseen.
Minusta noin toimiva äiti ei ajattele aidosti lapsensa parasta vaan käyttää lastaan pankkikorttina.
Aloittaja sanoi aivan oikein. Nyt myöhemmin on joku valittanut, että elarit meneekin äidille. Näitä on varmasti vähemmän, aina on poikkeuksia mutta niitä ei pidä yleistää. Isien olisi ajateltava lasta ja hoitaa nyt sitten vaikka lapsen harrastusmaksut suoraan. Voi ostaa lapselle vaatetta tai muuta, silloin rahat menee lapselle suoraan eikä tarvitse pelätä että ne menee äidille. Vähän vaan miettisi mitä lapsi oikeasti tarvitsee. Olisiko tuosta haittaa vaikka vähän äidillekin menisi jos hän lapsesta ensisijaisesti huolen kantaa.
valitettavan, että etä-äidin maksamasta elarista menee osa isän "viihdekassaan"... Ei sen pitäisi haitata, kun hän kerran lapsesta ensisijaisesti huolta kantaa...
Siis tarkoitat, että isien pitäisi maksaa vielä elarien lisäksi ilman mutinoita harrastusmaksuja ym? Koska monellahan elarit menevät suoraveloituksena säännöllisesti joka kuukausi tililtä tilille - ja monesti äidin tilille "hukkuen" muiden tulojen sekaan. Missä kohtaa tulee sitten esille se, että äiti on yhtälailla elatusvelvollinen lapsen suhteen kuin etäisä? Eihän tarkoitus ole, että lapsen kulut tulevat katettua pelkällä elarilla!
Selvyyden vuoksi: elarihan on nimenomaan rahaa lapselle - toisin kuin lapsilisä, joka on rahaa lapsen huoltajalle käytettäväksi lapsen elämiseen.
että aika monet miehet LUULEE, että ne elatusmaksut menee äidin menoihin vaikka näin ei oikeasti ole.
Se on joillakin miehillä korvien välissä tämä juttu. Ei anneta lapselle kun äiti voi hyötyä. Ei vaikka äiti hoitaa oman osansa ja enemmänkin ja vielä lisäksi ne lapset yksinään, kun isä ei halua edes tavata niitä. Näitä kyllä riittää.
Selvyyden vuoksi: elarihan on nimenomaan rahaa lapselle - toisin kuin lapsilisä, joka on rahaa lapsen huoltajalle käytettäväksi lapsen elämiseen.
-Selvyyden vuoksi: elarit ovat yhtä lailla rahaa lähivanhemmalle kuin lapsilisä.
Mutta lasta ei ole tarkoitus elättää vain toisen vanhemman elarilla. Lapsen elatukseen osallistuvat molemmat vanhemmat ja valtio.
tämä seikka sittemmin - mutta takavuosina verottaja katsoi karsaasti, jos vanhemmat suuntasivat lapsilisän lapsen nimellä olevaa tiliä kartuttamaan. Elariin suhtauduttiin toisin. Eli se on todellakin lapselle tarkoitettua rahaa, jonka lähivanhempi toivon mukaan käyttää vain lapsen kuluihin - ja hyvässä lykyssä jotain jää joskus säästöönkin. Lapsilisillä voi sitten kuulemma humputella...
Elarit ovat suhteessa lapsen kulutukseen ja vanhempien maksukykyyn. Maksajan sukupuoli ei vaikuta asiaan. Kyllä me kaikki tiedämme, että pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista. On se sitä yksinäisillekin.
Voit olla vapaasti sitä mieltä, että eksäsi sopisi asumaan missä tahansa loukossa ja syödä mitä sattuu. Niin moni etä tekeekin.
0-elarit,puoleksi hoidetaan lapset,vastuihin ja tulotasoon nähden melko tasapuolinen.ettei tämä oikein koske minua.mutta silloiko näitä selvitetään,kannattaa olla tarkka,sosiaalipuoli on äitin puolella,helposti lipsahtaa mies ylimääräisen maksun maksajaksi.meillä tasattiin sillai,vaikka olen lähi-isä,niin äiti saa lapsilisät korotuksineen,tiedän senkin,että jos toisinpäin,niin minua rahastettaisiin surutta.kumminkin näen lapset muunakin kuin rahana.
Eikös elatusmaksun suuruus määritellä lapseen travittavan rahan määrästä?
Epäilen, että isomman asunnon hankkiminen ei kuulu lapsen menoihin?
Voisithan sinäkin ajatella lastenne hyvinvointia, jos uskot isällä olevan enemmän kapitaalia, ja antaa lapset isälle, jos se rahasta kiinni.
Yhteiskuntatieteen tohtori ja stakesin ent. tutkimuspäällikkö Leila Simonen on kirjoittanut oivan kirjan naisten suhtautumisesta rahaan.
Hän sanoo, että yhdeksällä kymmenestä suomalaisnaisesta ei ole taloudellista suunnitelmaa elämänsä varalle tai suunnitelma on epärealistinen!
Hän on myös sitä mieltä, että vain miehet osaavat tehdä rahaa ja naisten ainoa keino rikastua on elää pidempään ja odottaa perintöä!
Suomalaisnainen on rahansa ansainnut, mutta hänet on ilmeisesti saatu uskomaan, että ne pitää tuhlata viimeistä senttiä myöten.
En ole lukenut kirjaa, vaan nämä ovat poimintoja sen esittelystä Hesarista.
Jutussa oli paljon muutakin mikä ei kyllä mairittele suomalaisnaista.
Kaikkien rahahuolien kanssa painivien naisten pitäisi lukea se, koska se on kuulemma "elämäntapaopas"
Oma kokemukseni on samansuuntainen.
Ex ei kuulemma välittänyt tippaakaan rahasta, mutta mistään muusta hän ei kyllä puhunut tai valittanut.
Alentui jopa kerjäämään vielä vuosia eron jälkeen.
Onko todella niin, että tälläinen on enemmän sääntö kuin poikkeus?!
Meillä eltin ex-vaimoani 10v pyyttettömäsi, jona aikana hän oli 2v töissä, työllisämistuella. Sitten hän jäi hoitovapaalle esikoisen synnyttyä. Kun meidän eskoinen oli 3v kehoitin häntä etsimään työpaikan, haki mutta sellaisia mihin hänellä ei ollut mahdollisuuksiakaan. Myöhemmin toisen lapsen tultua 3v, sai työpaikan ja heti oli uhma ja kiristys-> avioero. En voinut suostua kaikkin vaatimuksiin. Tuli tunna että minun palkkani on meidän rahoja, kuten aikaisemminkin, hänen palkkansa oli hänen rahoja. Kaiken päälle olisi halunnut talonkin pilkkahintaan. Kun en suostunut, olin haluton auttamaan, sitten hän teki kauppoja rivarista ja minun olisi potänyt antaa talo vakuiksi, kun en suostunut olin taas haluton auttamaan. Älkää hyvät miehet milloinkaan suostu hyväksymään ja suostumaan moista. Vievät tuhkatkin pesästä.
Ei tee pahaa sinullekaan tietää kuinka toivottoman surkea on naisten taloustietämys.
Tämä oli minullekin yllätys, eikä suinkaan siis minun yleistykseni, vaan korkeasti koulutetun, hyvävirkaisen naisen.
Valittavat, että heidän euronsa on vain 84 senttiä, mutta kirjan kirjoittajan mielestä oikea summa olisi 10 senttiä.
Suomi kaatuisi parissa päivässä jon me miehet menisimme lakkoon!
Lisäksi asussani vuokralla, maksoin vesi- ja sähkölaskut talostani, mutta nekään eivät vaikuttaneet elareihi. Onhan järjestelmä luotu lasten=ex-vaimon parhaaksi. Maksat hänen lainan-lyhennyksiä asumiskustannuksina, vaikka et saa mitään, syytöksiä ja vaatimuksia elareiden korottamisesta korkeintaan.
Täällä miehet puhuvat ohi aiheen ja katkeruus paistaa teksteissä, kun naisia kohtaan noin hyökätään.
Kysymys oli, että onko teidän mielestä reilu sata euroa lapsesta sopiva elatusmaksu?
Useimmiten on jos kerran siihen on päädytty.
Siinä varmaan on aina sama tuntu kuin palkassakin, että se on aivan liian pieni?
kylkeen.
Lapsilisä on 100 e, siihen saa yh-korotusta 46,60. Yhteensä 146,60. Miehen elari 100 e naisen elari 100 e ja tämä tekee yhteensä 346,60 varoja lapsen elatukseen kuukaudessa. Niukkaa on.
Julkishallinnon ohjeen mukaan lapsen yleiskulut ovat 250 euroa ja hatusta heittäen 10 ekstraneliötä tekee sata euroa enemmän vuokraa. Eli aika lailla juuri tuon aletukseen olevan summan verran. Riippuen siitä käykö äiti työssä vai ei, päivähoitomaksu voisi vielä vaikuttaa elatusavun suuruuteen. Mikäli lapsi on päivähoidossa niin ehkä sellainen 50e korotus voisi olla paikallaan.
Kahdensadan euron elari on jo mielestäni reilusti yläkanttiin ja tuo laskelma on yhdelle lapselle.
miehet kovin katkeria jostain 100 euron elareista, missä tynnyrissä elävät kun eivät tajua mitä se entinen vaimo joutuu makselemaan.
Tarhamaksuihin/iltapäivä kerhomaksuihin menee jo 200 euroa kuukaudessa, siis kaksi lasta. Asumiskulut huimat, lapset kasvaa, et sä millään 20 eurolla saa talvihaalareita lapsille, ruoka maksaa nykyään paljon, bensa jne..
Itsellä ainakin menee elarit jo melkeen tohon kerho/tarhamaksuun pelkästään. Joten eiköhän se lähiäiti enemmän maksa kun se etä/viikonloppuisä...
Niimpä, kaikkihan riippuu aina tilanteesta. Jos esim. etäisä tienaa saman verran kuin Ollila ja lapset on 4 vrk/kk isällään niin 100 euroa on vähän. Jos lapset on puolet isällään ja isä on työttömänä peruspäivärahalla niin 100 euroa on paljon. Oma mielipiteeni on että kyllä naiset aika usein koittaa vetää kotiinpäin. Itselläni on tilanne jossa lapset on puoliksi minulla ja maksan yli 100 euroa silti per lapsi elareita. Miksi näin?? Koska tuloni on hivenen korkeammat kuin exäni. nettotulot meneekin sitten jo toisinpäin.
sua kohtaan mutta jos haluat maksaa silti elareita lapsistasi niin hatun nosto sulle, ajattelet ilmeisesti nimenomaan lapsiasi tässä.
Itseäni vaan ärsyttää tämä yleistävä keskustelu että kaikki äidit ottavat tuhkatkin pesästä, ei saisi liikaa yleistää mutta ehkä tänne palstoille eksyy ne joilla on ongelmia ja ovat katkeria, en tiedä...
Kuten tossa totesin niin itsellä menee elarit ja samoin lapsilisät ihan täysin lapsiin. Nyttenkin sain upotettua yli 200 euroa lasten talvivaatteisiin, ehkä ne voisi ostaa kirppariltakin mutta jokainen tekee valinnat mihin ne rahat syytää, itselläni ne ei ainakaan mene mihinkään "viihdekassaan", eikä exän tarvitse miettiä että taas toi ex-akka hummailee hänen elarinsa :)
jos toi on vaan entisen vaimosi tahto että maksat vielä elareita vaikka teillä lapset yhtä paljon niin sitten ymmärrän "suuttumuksesi", eli eihän tollanen ole oikeudenmukaista että sillon pitäs enää maksaa mitään, on eri asia jos HALUAA maksaa tossa tilanteessa.
Maksan sen vapaaehtoisesti, tiedän (toivon) ettei se mene viihde-elämään:-))
että maksat sen vapaaehtoisesti, joten sillon voi päätellä että ajattelet lapsiasi, hatunnosto edelleen sulle :)
Milloinka viimeeksi ihmiset ovat käyneet ravintolassa tai ulkomailla,tai edes katselleet hintoja?
Ei sillä etän maksamalla satasen elarilla paljon juhlita.. Tai jos juhlitaan,niin yksi ilta.
Miten jotkut etävanhemmat voivat olla niin varmoja siitä,ettei elatusmaksu kohdistu lapseen,jos lapsi on pukeutunut hyvin,ruokittu ja terveen oloinen? Eikö voisi olla mahdollista,että lähivanhempi käyttäisi OMIA varojaan itseensä,ei lapsen?
Tuollainen laskettu kulutus,n.300 € heilahtaa helposti kuukaudessa pelkästään lapsen tarpeisiin,ei tarvitse miettiä mihin ylijäämän laittaisi.
Ihan omilla rahoillani meinasinkin sitten ulkomaille lähteä!
Rahaa viettääkseen aikaa lapsensa kanssa. Haluan osallistua lapseni harrastuksiin, sukset, luistimet jne. menevät aina minun pussista. Avioeron myötä palkkani tipahti reilusti, kiitos uuden palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen suoritusarvioinnin. Ero oli minulle "kova" pala ja se näkyi varmasti työpaikallani. Jätin kaikki aikaisemmat lisähankkeet, lopetin itseeni panostamisen...Ennen menot tasattiin siten, maksoin asumisen, auton pidon, vakuutukset, jne. Vaimo maksoi ruuat ja vaatteet itsellen ja lapselle. Minun menot eivät vähentyneet yhtään ja nyt elatukset, lapsen matkakustannukset tapaamisiin, ruokamenot, kasvavan lapsen harrastemenot painavat talouteni todella tiukalle vaikka olen suhteellisen keskituloinen kolli. Ei tarvi vaatteita ostella ja huveja miettiä, hyvä kun toissä pystyy käymään ja pitämään lastaan käymässä luonani.
Isä