11-v. puhehäiriö

Ilona_suruna

Poikani on nyt neljännellä, käynyt ns. nollaluokan, koska ei ollut 'sosiaalisesti' valmis tuolloin ekaluokalle. Siitä kyllä hyvät kokemukset. Vaikeutta on edelleen mm. puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Myös sosiaaliset taidot ovat puutteelliset. Vasta tänään tajusin, että nuo vaikeudet saattavat viitata dysfasiaan.
Pojalla oli vielä 9-vuotiaanakin vaikea tajuta esim. lämmin ja kylmä, syvä ja matala -merkityksiä. Ei vieläkään ymmärrä esim. puujalkahuumoria ollenkaan, ennen kuin selittää. Ottaa mm. pikkusiskonsa leikilliset huomautukset tosina. Ei jotenkin ole 'ajan tasalla'. Vaatii tiukkoja rutiineita kotona. Tekee asiat aina tietyllä tavalla. Kaverit on alkaneet kaikota, kun poika on aika 'hidas' ymmärtämään ja varsinkin kommentoimaan. Nyt tuntuu, että hän on itsekin huomannut asian.
Voiko olla kyse dysfasiasta? Onko kokemuksia?

7

1331

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • em. oireiden syy

      koska itselläni tulee noista mieleen aspergen lapsi, mutta tämä on vain tuli mieleen!! Eli otappa yhteys koulun terkkariin ja miettikää mikä on se taho joka asioita voisi selvittää. Tämä olisi poikasi kannalta ehkä hyvä asia, saisi asianmukaisen tuen ja näin koulunkäynti / opiskelu tulevaisuudessa olisi mielekästä yms. Tsemppiä. Mutta voihan em. oireet tosiaan olla myös dysfasiaa...mutta ihmeessä selvitä asia, koska kyllä dysfasiaankin on vaikka mitä tukea saatavilla.

    • Asperger-pojan äiti

      Viekää lapsi neurologisiin tutkimuksiin, niin selviää, mikä häntä vaivaa. Aspergerin syndroomaan viittaavat esim nämä oireet:

      -puutteelliset sosiaaliset taidot
      -vaatii tiukkoja rutiineja
      -tekee asiat aina samalla tavalla
      - ottaa leikin totena
      -kielellisiä ymmärtämisvaikeuksia

      Aspergerin syndrooma on lievä autismin muoto. Minun pojallani se diognosoitiin jo 5 vuotiaana. Hän on erityisluokalla ja voi nyt 12 vuotiaana hyvin.

      • Ilona_suruna

        Kun poika jäi 5 v. kiinni terveydenhoitajan 'seuloissa' häntä tutkittiin kauan psykologeilla, neurologeilla ja puheterapeutilla. Mitään 'vikaa' ei löytynyt. Viivästynyt kehitys vain. Jotenkin tuntuu, että nyt kun hän tajuaa itse, että kaikki ei ole kunnossa, juttu on pahentunut. Eli ihme, ettei tuolloin varhaislapsuudessa löytynyt mitään. Taidan kuitenkin ottaa koulun terkkariin yhteyttä. Toisaalta pelkään, että poika ahdistuu entisestään, jos taas aletaan tutkia, onko hän 'epänormaali'... mutta kaipa sitä tukeakin voi sitten saada. Minkälaista tukea dysfasiaan tai aspergeriin voi sitten saada? Toivottavasti ei mitään koulunvaihdosta ainakaan, koska koulu sujuu ihan hyvin. Olen luullut, ettei esim. dysfasiaan ole oikein mitään hoitoa, kuntoutusta?


      • dysfaatikon ei viallisen äiti
        Ilona_suruna kirjoitti:

        Kun poika jäi 5 v. kiinni terveydenhoitajan 'seuloissa' häntä tutkittiin kauan psykologeilla, neurologeilla ja puheterapeutilla. Mitään 'vikaa' ei löytynyt. Viivästynyt kehitys vain. Jotenkin tuntuu, että nyt kun hän tajuaa itse, että kaikki ei ole kunnossa, juttu on pahentunut. Eli ihme, ettei tuolloin varhaislapsuudessa löytynyt mitään. Taidan kuitenkin ottaa koulun terkkariin yhteyttä. Toisaalta pelkään, että poika ahdistuu entisestään, jos taas aletaan tutkia, onko hän 'epänormaali'... mutta kaipa sitä tukeakin voi sitten saada. Minkälaista tukea dysfasiaan tai aspergeriin voi sitten saada? Toivottavasti ei mitään koulunvaihdosta ainakaan, koska koulu sujuu ihan hyvin. Olen luullut, ettei esim. dysfasiaan ole oikein mitään hoitoa, kuntoutusta?

        En tiedä, mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, ettei dysfasiaa voi kuntouttaa?
        Kuntoutuksen perustana on puheterapia ja lapsen ongelmien mukaan esim. toiminta- musiikki- tai fysioterapiaa. Tukiviittomat ovat monelle suureksi avuksi puheen kehityksen "avaamiseksi". Keskeinen muoto on päivähoito, jossa lapsi saa tukea ongelmilleen.
        Lapsen puheenkehityksen herkkyyskausi on 3-5 vuoden ikä, joten ongelmat olisi syytä havaita varhain.
        Ei lapselta voi asioita peitellä - tuolloin vain siirretään ongelmia ja ne voivat tulla rajumpina. Lapsen on tärkeää tietää ongelmien syyt, jolloin häntä voi tukea ja vahvistaa.Pelko epänormaalisuudesta? Vaikka asia onkin kipeä: hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on - niin lapsen ahdistus on vähäisempi.
        Ennen asian eteenpäin vientiä, oletko keskustellut opettajien kanssa. Kouluhoitajan sijasta juttele koululääkärin kanssa - hän se lähettää jatkotutkimuksiin.


    • iliana

      Meillä as-tyttö oppi tosi varhain tuollaiset lämmin-kylmä-, matala-korkea-käsitteet, mutta muuten lapsesi kuulostaa hyvin samankaltaiselta. AS on yksi vaihtoehto minunkin mielestäni. Jos sinusta tuntuu, että lapsi tarvitsisi jotain tukea ongelmiinsa, kannattaisi pyrkiä neurologin juttusille.

    • Äippä

      Oma poikani on 13-vuotia dysfaatikko ja kovasti tutulle kuullostaa tekstisi.
      Kannattaa ehdottomasti tutkia asiaa. Tosin luulisi että tuon ikäisen dysfasia olisi huomattu jo muutoinkin (perhe, päiväkodin hoitajat, opettaja, lääkäri, terveydenhoitaja). Itse tiedosti poikani ongelmat hyvissä ajoin ennen virallista diagnoosia. Diagnoosi taidettiin saada pojan ollessa neljä tai viisi vuotta.

    • huolehdit lapsestasi

      Suosittelen neurologin, neuropsykologin, puheterapeutin tai muun vastaavan tutkimuksia. Tarvittaessa sitten neuropsykologista tai puheterapeuttista kuntoutusta.
      Hieno asia, että olet huolissasi lapsesi hyvinvoinnista. Mikäli jatkossa näyttäisi siltä, ettei kuntoutusta myönnetä vaikka se selvästi tarpeen olisi, kannattaa hakemuksissa painottaa myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia jokapäiväisessä elämässä ja niiden vaikutusta lapsesi kokonaishyvinvointiin, mielenterveyteen ja opiskeluissa selviytymiseen ja etenemiseen.
      Lapsi itse ei osaa arvioida miten asiaan puuttuminen häntä auttaisi ja tuon ikäiset ovat periaatteessa miltei kaikkea vastaan. Kuntoutus kuitenkin voisi antaa hänelle selviytymiskeinoja arjen haasteisiin ja olla siten hyväksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      122
      5669
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      64
      4020
    3. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      45
      3706
    4. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      31
      3089
    5. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2902
    6. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      34
      2439
    7. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      13
      2286
    8. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      12
      2252
    9. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1727
    10. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      10
      1704
    Aihe