Peppi Pitkätossu

Olen pian 30v naisihminen. Minua häiritsee itsessäni on kiukkuisuuteni. Suutun helposti ja vielä pikkuasioista. Toisaalta lepyn myös nopeasti, mutta riitely on rasittavaa (ja erityisesti käyttäytymiseni on raskasta läheisilleni!). Minulla on ihana tuleva aviomies ja muutenkin ihan kiva suku. Ei siis pitäisi räjähtää pikkuasiasta.
Miten oppisin olemaan rennompi ja ottamaan enemmän huumorilla asiat? Onko kenelläkään vinkkejä? Kun aina jokaisen riidan jälkeen on kauhea olo (vaikka asiat ovatkin jo sovittu ja pyydetty anteeksi), niin jälkeenpäin itkettää. Miksi en voisi olla rento ja mukava tyyppi, enkä Peppi Pitkätossu (niin kuin joskus avopuolisoni kutsuu minua:)...?
2248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

samanlainen ongelma kuin sinulla.
Mieheni kutsuu minua Pikku Myyksi :0).
Suutahdan ja tussahdan todella perättömistä asioista. Ja melkeinpä heti perään lepyn. Huomaan itse kuinka typeristä asioista suutun ja jälkeenpäin harmittaa vietävästi.
Lähinnä se että mieheni joutuu näitä purkauksiani kestämään.

Itsekin mietin miten osaisin olla rennompi ja ottamaan asiat huumorilla.

Kun pinna palaa niin se palaa. En osaa pitää sitä sisälläni yhtään.

Olen koittanut tälläistä,että jos joku asia saa minut taas raivon partaalle,vedän asian sisääni (vaikka vaikeaa se välillä on) ja menen hetkeksi vaikka wc:n yksin istumaan.

Hetken istuttuani huomaan että kiukunpuuska on mennyt ohi ja asia mistä olisin suutahtanut oli todella typerä. Näin vältyn riitelemiseltä mieheni kanssa.

Itsekin haluaisin olla rento ja mukava tyyppi. Ehkä se on vaan opettelua ja sitä että oppii elämän ottamaan rennosti eikä välitä pienistä turhista asioista.

Ennen kuin tämän olen oppinut,taidan olla se Pikku Myy ja edetä pienin askelin asiassa.

Äänestä

Kun huomaat suuttuvasi laske kymmeneen mielessäsi tai enemmän. HILLITSET ITSESI. Poistut paikalta, istut jonnekin yksin ja rauhotut. Kyl se siitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


uhmäikäinen30w kirjoitti:

Olen pian 30v naisihminen. Minua häiritsee itsessäni on kiukkuisuuteni. Suutun helposti ja vielä pikkuasioista. Toisaalta lepyn myös nopeasti, mutta riitely on rasittavaa (ja erityisesti käyttäytymiseni on raskasta läheisilleni!). Minulla on ihana tuleva aviomies ja muutenkin ihan kiva suku. Ei siis pitäisi räjähtää pikkuasiasta.
Miten oppisin olemaan rennompi ja ottamaan enemmän huumorilla asiat? Onko kenelläkään vinkkejä? Kun aina jokaisen riidan jälkeen on kauhea olo (vaikka asiat ovatkin jo sovittu ja pyydetty anteeksi), niin jälkeenpäin itkettää. Miksi en voisi olla rento ja mukava tyyppi, enkä Peppi Pitkätossu (niin kuin joskus avopuolisoni kutsuu minua:)...?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu