Mieheni ja paras ystäväni...

Mieheni ja todella pitkäaikainen (=lapsuudesta asti) paras ystäväni ovat viettäneet yhteisen yön joitakin vuosia sitten. Minä sain tietää pari päivää sitten. Mieheni tunnusti. Meinasi jalat mennä alta. Miksi? Mitään muuta en voinut ajatella enkä edelleenkään voi. Miksi tunnusti. Tieto lisää tuskaa. Ystäväni ei tiedä että minä tiedän. Mies ei tajunnut mihin liriin itsensä pisti kun tunnusti. Saa monoa. Ystävä myös, kunhan ensin mietin sanat valmiiksi. Kostonhimo suuri, mutta tyhmää olisi olla yhtä huonokäytöksinen. Itse koen olevani tällä hetkellä tyhjää täynnä, millään ei ole mitään merkitystä. Lähti elämästä mies ja ystävä samalla kertaa. Mitä jää? Onneksi on lapsia. Ne pitävät jonkinlaisen pakkotoiminnon yllä että pystyy toimimaan arjessa. Tulevaisuus vaikuttaa aika lohduttomalta, ei miestä eikä ystävää. Kenelle puhua, kuka ymmärtää kun on vaikeaa, kenen viereen mennä yöksi nukkumaan, kenen kanssa jakaa arjen murheet... Sitä jää niin yksin. Ei voi luottaa kehenkään. Aika paskaa on tämä elämä.
172336
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Tuossa tilanteessa kannattaisi aluksi kartoittaa syy ja miettiä tämän jälkeen toimenpiteitä. Maailma ei ole monessakaan asiassa kovinkaan mustavalkoinen.

Äänestä

Koet sellaista mikä on ihan painajaismaista sellaiselle kuin sinä. Osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu, todella kamalalta. Olet varmasti todella pettynyt mieheesi, mutta ennenakaikkea myös ystävääsi.

Itse en tietäisi mitä tehdä ja mitä ajatella, jos pitkäaikaisin ystäväni tekisi minulle noin. Aviomiehen petos myös sattuisi, mutta jotenkin minä ainakin taka-alalla aina epäilen miehiä, vaikka ei syytä olisi. Mutta omiin parhaisiin, pitkäaikaisiin ystäviin sitä on voinut aina luottaa. Heitä rakastaa kuin siskojaan. He ovat olleet tuki ja turva läpi elämän. Yhdessä on jaettu niin paljon jo lapsena, murkkuna, nuorena aikuisena jne. Parhaat ystävät ovat olleet mukana elämän iloissa ja suruissa. Parhaat ystävät ovat niitä, jotka ovat myös kaasoja ja lasten sylikummeja.

En voi ymmärtää miten ystävä voi tehdä ystävälle noin. Ystäväsi ei ole enää luottamuksen arvoinen eikä tietystikään miehesikään.

Elämässä on silti paljon muuta. Yritä ajatella, että sinä et ole huono ihminen, kuten he. Älä vajoa heidän tasolleen, joten jätä kaikki kostoaikeet.Kosto ei kuitenkaan helpota omaa pahaa oloasi. Näytä heille, että olet pettynyt, mutta tulet pärjäämään. Löydä itsestäsi syvältä jokin voima. Usko, että kaikki vielä järjestyy. Elämä ottaa mutta kyllä se antaakin.

Sure nyt ja kerää voimasi. Sitten kohtaa heidät ja sano suorat sanat. Itse en antaisi anteeksi.

Halaus sinulle ja jaksamista!!!

Äänestä

Siis, he ovat viettäneet yhteisen yön joskus, ja nyt mies tunnusti. Teetköhän sä hätiköidyn ratkaisun, jos olet jo päättänyt heittää kummatkin elämästäsi? Miestä on selvästikin asia vaivannut, ja nyt hän on rohkaistunut viimein kertomaan asian. Mun mielestä sä voisit kuunnella vielä ystävääsi, mitä hän sanoo. Jos on rehellinen, niin vastaa suoraan kysymykseen rehellisesti, jos taas ei sitä voi pitää jo raskauttavana, ystävyys loppuisi siihen.
Mitä miehen kanssa tekee, se vaatii jo enempi miettimistä. Miten teillä on mennyt tähän menessä? Tekikö miehesi väärän päätelmän, kun ajatteli, että sä jotenkin ymmärtäisit ja antaisit kenties anteeksi, ehkä jatkaisitte?

Äänestä

Eihän nyt yhteen pettämiseen kenenkään suhde kaadu? Et voi olla noin ehdoton. Maailmassa on paljon pahempiakin asioita kuin pettäminen. Näin kyynisenä ihmisenä heitän ilmaan ajatuksen, että onneksi se oli ystäväsi jonka kanssa petti eikä joku tuiki tuntematon nainen. Eikö?

Äänestä
  • Avioliitot eivät yleensä kariudu yhteen harha-askeleeseen. Todella paljon pahempaakin tapahtuu monissa ihmissuhteissa. Fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Järjetöntä omaan napaan tuijottamista, kieltoja, kiristystä ja uhkailua.

    Mielestäni puolisosi tuli reilusti vastaan tunnustuksineen. Se oli selvä luottamuksen osoitus häneltä ja siitä sopii aloittaa rakentava keskustelu. Yritä antaa anteeksi ja ymmärtää tilanne kokonaisvaltaisesti.

    Tsemppiä! Toivoo

    seppo

    Äänestä

Luottamus on mennyt. Avioliittonne ei koskaan enää palaa ennalleen, vaikka alussa siltä näyttääkin. Jossakin vaiheessa ero on väistämätön. Kirjoitan tämän omasta kokemuksesta.

Äänestä
  • Minun aviomieheni tunnusti minulle pettäneensä minua, minunkin hyvin tuntemani työkaverinsa kanssa, yhden kerran vuosia sitten. Hän pyyteli anteeksi, kertoi asian painaneen mieltään kauan.

    Olimme silloin olleet naimisissa kahdeksan vuotta ja lapset olivat pieniä. Raivostuin tietenkin ensin ja ajatukset olivat kovin samanlaisia kuin tämän ketjun aloittajalla. Soitin välittömästi tälle miehen työkaverille ja itkin ja raivosin (niinkuin tietysti miehellenikin). Työkaveri kertoi saman tarinan kun miehenikin.

    Ensimmäinen reaktio oli todellakin tuo, että tätä liittoa ei voi jatkaa. Sitten ajattelin, että olin elänyt mieheni kanssa ihan onnelliseessa avioliitossa vuosia. Kolme vuotta senkin jälkeen kun hän oli minua pettänyt (en vain tiennyt sitä). Meillä on kaksi ihanaa lasta , joille isä oli ja on tärkeä. Punnitsin vaakakupeissa, sitä onko minulla oikeutta rikkoa tämä perhe, yhden pettämiskerran takia. Ja päätin jatkaa liittoani, ja yrittää antaa anteeksi. Ei se aluksi helppoa ollut ja luottamuksen takaisin saaminen kesti. Nyt avioliittomme on jatkunut jo kymmenen vuotta tuon jälkeen, enkä päätöstäni ole joutunut katumaan. Minulla on hyvä aviomies. Voin sanoa ihan vilpittömästi ettei pettämistä unohda, mutta anteeksi sen voi antaa.

    Äänestä

  • sanottuna vituttaa nämä besserwisseneuvojat, jotka kuvittelevat omien kokemuksiensa olevan suoraan toisten elämään siirrettävissä olevia juttuja. Kas kun täällä ei vielä ole ollut sitä vakio-ohjetta, että ei kun ota lapset ja pistä mies kiertoon

    Äänestä

  • öjår kirjoitti:

    Minun aviomieheni tunnusti minulle pettäneensä minua, minunkin hyvin tuntemani työkaverinsa kanssa, yhden kerran vuosia sitten. Hän pyyteli anteeksi, kertoi asian painaneen mieltään kauan.

    Olimme silloin olleet naimisissa kahdeksan vuotta ja lapset olivat pieniä. Raivostuin tietenkin ensin ja ajatukset olivat kovin samanlaisia kuin tämän ketjun aloittajalla. Soitin välittömästi tälle miehen työkaverille ja itkin ja raivosin (niinkuin tietysti miehellenikin). Työkaveri kertoi saman tarinan kun miehenikin.

    Ensimmäinen reaktio oli todellakin tuo, että tätä liittoa ei voi jatkaa. Sitten ajattelin, että olin elänyt mieheni kanssa ihan onnelliseessa avioliitossa vuosia. Kolme vuotta senkin jälkeen kun hän oli minua pettänyt (en vain tiennyt sitä). Meillä on kaksi ihanaa lasta , joille isä oli ja on tärkeä. Punnitsin vaakakupeissa, sitä onko minulla oikeutta rikkoa tämä perhe, yhden pettämiskerran takia. Ja päätin jatkaa liittoani, ja yrittää antaa anteeksi. Ei se aluksi helppoa ollut ja luottamuksen takaisin saaminen kesti. Nyt avioliittomme on jatkunut jo kymmenen vuotta tuon jälkeen, enkä päätöstäni ole joutunut katumaan. Minulla on hyvä aviomies. Voin sanoa ihan vilpittömästi ettei pettämistä unohda, mutta anteeksi sen voi antaa.

    Kysyt, olisiko sinulla ollut "oikeus" rikkoa perheesi pettämisen tultua ilmi.

    Minusta tässä ap:n tapauksessa ei ole kyse mistään oikeutuksesta minhinkään tekoon. Kyse on kahden lähimmän ihmisen yhdestä tekemästä törkeästä petoksesta, jota ei todellakaan noin vain anneta anteeksi.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pahin teko, jonka lähipiiri voi sinulle tehdä, on juuri tuo ap:n kuvaama tilanne. Tällaista ei yksinkertaisesti mennä tekemään lähimmälle ystävälle tai edes exälle.

    Ihmettelen erityisesti sitä, että ihmisille ei sallittaisi normaaleja reaktioita ja tunteita shokkitilanteessa. Eli vihjataan, että ap:lla ei olisi "oikeutta" lopettaa suhdettaan miehen ja mahdollisesti tähän lapsuudenystävään.

    Ap:n tunteet ovat juuri ne, mitä ihminen ymmärrettävästi tällaisessa tilanteesa tuntee. Jokin raja on vedettävä siihenkin, mitä toiselle ihmiselle saa tehdä, mitä ei.

    Jos millään ei ole mitään väliä, niin sittenhän voimme kukin tahollamme käydä vaikkapa seuraavissa pikkujouluissa parhaan ystävämme miehen/vaimon kimppuun... eikö? Annetaan se sitten anteeksi vaikka seuraavaan pikkujouluun mennessä.

    Äänestä

  • öjår kirjoitti:

    Minun aviomieheni tunnusti minulle pettäneensä minua, minunkin hyvin tuntemani työkaverinsa kanssa, yhden kerran vuosia sitten. Hän pyyteli anteeksi, kertoi asian painaneen mieltään kauan.

    Olimme silloin olleet naimisissa kahdeksan vuotta ja lapset olivat pieniä. Raivostuin tietenkin ensin ja ajatukset olivat kovin samanlaisia kuin tämän ketjun aloittajalla. Soitin välittömästi tälle miehen työkaverille ja itkin ja raivosin (niinkuin tietysti miehellenikin). Työkaveri kertoi saman tarinan kun miehenikin.

    Ensimmäinen reaktio oli todellakin tuo, että tätä liittoa ei voi jatkaa. Sitten ajattelin, että olin elänyt mieheni kanssa ihan onnelliseessa avioliitossa vuosia. Kolme vuotta senkin jälkeen kun hän oli minua pettänyt (en vain tiennyt sitä). Meillä on kaksi ihanaa lasta , joille isä oli ja on tärkeä. Punnitsin vaakakupeissa, sitä onko minulla oikeutta rikkoa tämä perhe, yhden pettämiskerran takia. Ja päätin jatkaa liittoani, ja yrittää antaa anteeksi. Ei se aluksi helppoa ollut ja luottamuksen takaisin saaminen kesti. Nyt avioliittomme on jatkunut jo kymmenen vuotta tuon jälkeen, enkä päätöstäni ole joutunut katumaan. Minulla on hyvä aviomies. Voin sanoa ihan vilpittömästi ettei pettämistä unohda, mutta anteeksi sen voi antaa.

    tiedä mutta miesten keskuudessa pahin mahdollinen teko on naida kaveria.Siinä on silloin aina kaksi läheistä jotka ovat pettäneet.Vähemmästäkin on ihmisä otettu hengiltä.Itse olen kaverin vaimon lähentelyn kohteeksi joutunut ja sanoin sille kyllä suorat sanat vaikka pikku hönössä olis muuten perse kelvannutkin.

    Äänestä

  • Wess. kirjoitti:

    tiedä mutta miesten keskuudessa pahin mahdollinen teko on naida kaveria.Siinä on silloin aina kaksi läheistä jotka ovat pettäneet.Vähemmästäkin on ihmisä otettu hengiltä.Itse olen kaverin vaimon lähentelyn kohteeksi joutunut ja sanoin sille kyllä suorat sanat vaikka pikku hönössä olis muuten perse kelvannutkin.

    Kuullosti kyllä todella hyvältä, että olet nämä lähentely yritykset torjunut! Moni mies olisi voinut sortua. Kavereiden kumppanien kanssa pelehtiminen on se vihon viimein virhe. Siitä ei hyvää seuraa.
    Onneksi minun kaverien puolisot ovat sellasia, että ei edes kiinnosta, vaikka kuin humalassa olisi!

    Äänestä

Jos pettäminen ei ole ollut jatkuvaa ja kyse on
yhdestä kerrasta, niin miksi et vain antaisi
anteeksi.

Jokainen tekee virheitä joskus ja saattaa kasvaa
virheensä itse huomattuaan paljon paremmaksi ihmiseksi.

Äänestä
  • Eli miksi hitossa sitten kiduttaa toista ja kertoa että panin sun parasta ystävää/siskoa/veljeä/anoppia /appia yhden kerran 10 vuotta sitten, ja veee ku oli makeeta?

    Äänestä

  • "saattaa kasvaa paremmaksi ihmiseksi virheen itse huomattuaan"

    Et voi olla tosissasi! Pahin teko, mitä voi ystävlle/puolisolle tehdä on sekaantua tämän ystävään/puolisoon.

    Henkilö, joka kykenee näin julmaan temppuun, on jo valmiiksi ihminen, jolta puuttuu alkeellisinkin kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Tällaisista ihmisistä on syytä hankkiutua eroon ja nopeasti. Tällainen pettäjä tekee saman teon toisenkin kerran.

    Nämä ovat niitä tekoja, joita ei yksinkertaisesti tehdä! Jos tämä ei ole jollekulle selvää, niin on syytä epäillä, että ihmisen käsitys oikeasta ja väärästä on pahasti vinoutunut. Ei kuulu normaalin ihmisen käytöksen piiriin ollenkaan!

    Äänestä

Millä tolalla teidän suhteenne "joitakin" vuosia sitten oli? Vastako olitte aloittelemassa suhdettanne?

Äänestä

ei ole enään ketään kelle nalkuttaa.
Voimia sinulle kuitenkin mitä teetkin.

Äänestä

Tuntuu varmasti järkyttävän pahalta. En siis aliarvioi. Se, että miehesi tunnusti on minusta kuitenkin hyvä asia. Osoittaa että häntä on tämä asia häirinnyt.Parempi olisi ollut ettei olisi kertonut, mutta olisiko se ollut hyvä sinulle?
Jos rakastat miestäsi menkää terapiaan, puhukaa, puhukaa, puhukaa. Tästä voi selvitä mutta se vaatii molemmilta paljon. Ystäväsi heivaisin pois kuvioista. Naisystävät eivät toisilleen näin tee. Olen itse pettänyt, ja luottamus mennyt molemmin puolin. Erosimme. Ero on aika syvältä.En suosittele. Tiedän pareja joilla samanlainen tausta ja ovat selvinneet, mutta vaatii....paljon. Tsemppiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tyhjää täynnä kirjoitti:

Mieheni ja todella pitkäaikainen (=lapsuudesta asti) paras ystäväni ovat viettäneet yhteisen yön joitakin vuosia sitten. Minä sain tietää pari päivää sitten. Mieheni tunnusti. Meinasi jalat mennä alta. Miksi? Mitään muuta en voinut ajatella enkä edelleenkään voi. Miksi tunnusti. Tieto lisää tuskaa. Ystäväni ei tiedä että minä tiedän. Mies ei tajunnut mihin liriin itsensä pisti kun tunnusti. Saa monoa. Ystävä myös, kunhan ensin mietin sanat valmiiksi. Kostonhimo suuri, mutta tyhmää olisi olla yhtä huonokäytöksinen. Itse koen olevani tällä hetkellä tyhjää täynnä, millään ei ole mitään merkitystä. Lähti elämästä mies ja ystävä samalla kertaa. Mitä jää? Onneksi on lapsia. Ne pitävät jonkinlaisen pakkotoiminnon yllä että pystyy toimimaan arjessa. Tulevaisuus vaikuttaa aika lohduttomalta, ei miestä eikä ystävää. Kenelle puhua, kuka ymmärtää kun on vaikeaa, kenen viereen mennä yöksi nukkumaan, kenen kanssa jakaa arjen murheet... Sitä jää niin yksin. Ei voi luottaa kehenkään. Aika paskaa on tämä elämä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu