Neuvoja pliis...
Olin jokin aika sitten tosi ihastunut yhteen mieheen ja aikani mietittyäni pyysin häntä kahville. Well, sain pakit ja siinä sitten olin ihmeissäni. Päätin, että life goes on...Ja niin kävikin.Mutta....
Tapauksesta on jo jonkin aikaa, emmekä ole yhteydessä ollenkaan. Näemme silloin tällöin, mutta emme juttele.Ongelmani onkin, että tunnen lievää vainoharhaisuutta. Mies tuijottaa mua, ja kulkee ohitseni sillä tavalla, että varmasti tulee nähdyksi yms.Olen asiasta keskustellut muutamien ystävieni kanssa, he ovat myös nähneet tämän miehen toimintaa ja ihmettelevät myös.(tällä yritin sulkea oman mielikuvitukseni pois)
No, koska olemme naisväen keskuudessa ihmetelleet, voisiko joku mies nyt kertoa, mistä oikein on kyse? Kaduttaako häntä, että kieltäytyi kun pyysin vai odottaako hän minun kuolaavan hänen peräänsä? Sen verran ylpeyttä minusta vielä löytyy että en ryhdy ryömimään hänen edessään.Oletan, että jos olisi kiinnostunut, niin kykenisi myös ottamaan itse minuun yhteyttä? Vai? (Siis jos ei ole toivottoman ujo, en tunne häntä kovin hyvin)
Kommentoikaa...
Olin jokin aika sitten tosi ihastunut yhteen mieheen ja aikani mietittyäni pyysin häntä kahville. Well, sain pakit ja siinä sitten olin ihmeissäni. Päätin, että life goes on...Ja niin kävikin.Mutta....
Tapauksesta on jo jonkin aikaa, emmekä ole yhteydessä ollenkaan. Näemme silloin tällöin, mutta emme juttele.Ongelmani onkin, että tunnen lievää vainoharhaisuutta. Mies tuijottaa mua, ja kulkee ohitseni sillä tavalla, että varmasti tulee nähdyksi yms.Olen asiasta keskustellut muutamien ystävieni kanssa, he ovat myös nähneet tämän miehen toimintaa ja ihmettelevät myös.(tällä yritin sulkea oman mielikuvitukseni pois)
No, koska olemme naisväen keskuudessa ihmetelleet, voisiko joku mies nyt kertoa, mistä oikein on kyse? Kaduttaako häntä, että kieltäytyi kun pyysin vai odottaako hän minun kuolaavan hänen peräänsä? Sen verran ylpeyttä minusta vielä löytyy että en ryhdy ryömimään hänen edessään.Oletan, että jos olisi kiinnostunut, niin kykenisi myös ottamaan itse minuun yhteyttä? Vai? (Siis jos ei ole toivottoman ujo, en tunne häntä kovin hyvin)
Kommentoikaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kande odotella, EI on EI. Miehet on joskus tosi kummallisia, ne flirttailee ja sit kun alkaa asiat etenemään, häipyyvät päivän valjetessa. Meidän naisten elämä on liian hyvä hukattavaksi turhan takia.
Minäkin olen jo pitkään ollut ihastunut yhteen mieheen. Olemme jutelleet aina satunnaisesti töissä. Ehdotin hänelle kerran kahville menoa, mutta vastaus oli silloin kieltävä, koska kuulemma oli kiire.
Nyt hänen käytöksensä on ollut samantapaista kuin sinä kuvailit, tosin hän kyllä tulee usein juttelemaan. Rohkeus ei enää riitä pyytämään uudelleen kahville ja muutenkin olen ottanut kannaksi odottamisen. Suurin syy tähän on se, että en missään nimessä halua, että mies kokee lähestymiseni ahdisteluna!
Miehiltä olisi kyllä mukava kuulla, miten tämmöiset käyttäytymiset pitäisi tulkita!
Tuossa tilanteessa saattoi ihan oikeasti syy olla se että hänellä oli kiire. Ainakin minulla on monesti niin kiirettä etten joutaisi istumaan kahvikupin ääreen. Kiinnostusta saattaa olla ihan oikeasti, mene kysymään uudestaan.
Flirttailua tai ei, mies ei selvästikään tiedä miten päin olisi. En huomioi häntä enää mitenkään, koska kuten nimimerkki "surullinen" kirjoitti, ahdisteluun en minäkään ryhdy.En myöskään halua ryhtyä flirttailuun, koska siinä voi käydä niin että ryhdyn herättelemään taas toiveita...
Hän on edelleen silmissäni kiinnostava, mutta en ole kuolettavasti ihastunut enää -koen tuijottelun lähinnä ärsyttävänä.Kaipa miehistä (ja myös meistä naisista) on sitten niin kivaa olla kiinnostuksen kohteena, ettei siitä haluaisi luopua, vaikka on ilmoittanut ettei tunne ole molemminpuolinen.
Toisaalla miehet valittavat, etteivät naiset tee aloitteita...outoa, kun tulos on tässä, eipä ihme.Kieltäytymisen kyllä kestää, mutta rajansa kaikella.Itse en ainakaan tee aloitteita ihan tuosta vaan ja tuskinpa tulevaisuudessakaan tulen tekemään.
kuin sinäkin. Mulle jäi paskan maku suuhun, ei paljon muuta. Tässä näkee miten kieroja miehet ovat, esittävät kiinnostunutta vaikka eivät olisikaan, säälittävää käytöstä. Minäkään en aio tehdä enää koskaan aloitetta, jos joku jäppinen kiinnostaa ja osoitan sen, niin turha edes kuvitella sen että tulen tekemään aloitetta, vittu odottakoon vaikka tuomiopäivään saakka.
Näin neuroottisena ihmisenä en voi olla vertaamatta tapausta erääseen toiseen jossa muuan nainen yritti väkisin vietellä poikaystäväni haukkumalla minut ensin miehelle täydelliseksi paskaksi joka ei rakasta häntä kuulemma enää (käytös sen kertoo, ja mustasukkaisuus), ja hän tarjosi suoraan lohdutusta omassa punkassaan. Paljasti vielä miehelleni että naiskavereineen oli analysoinut suhteemme poikki ja pinoon....
Eli pidä varasi ettet saa huonoa ja naurettavaa mainetta jahtailullasi niinkuin tämä kyseinen nainen nyt on saanut mieheni ja mieheni kavereiden taholla. (oli näet loppuillan itkenyt kun ei mieheni lähtenyt matkaan)
Analysoinnissa on hirvittävät vaarat. Minä sanon että anna asian olla kunnes mies ottaa itse kontaktia. Hänen vuoronsahan se on kun kerran on jo kieltäytynyt.
Se "esiintyminen" voi olla huomionhakua. Ainahan toisen kiinnostus imartelee...
No, hänellä ei tietääkseni silloin ainakaan ollut tyttöystävää. Nyttemmin en ole asiaa edes ollut kiinnostunut selvittämään. EN lähtisi itse edes yrittämään varattuja.
Naurettavan maineen taisin jo saada aikaisemmin. Joten en siitä niinkään välitä, kun itse tiedän mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Häiritsee vain, kun tarkkaillaan. En aio mitään tehdäkään, kirjoitin tänne sen vuoksi, että olisin saanut edes jotain syitä tällaiseen käyttäytymiseen.
Totta, analysoinnissa on vaaroja, tiedän sen kokemuksesta, mutta minkäs teet kun on sellainen luonto? =)
Kuinka kauan mies sitten sitä huomiota jaksaa hakea??? Vai onko niin, ettei sitä saa syystä tai toisesta mistään muualta...? Suututtaa...