Miten yksinäinen sinkku

vietän joulun lapsuudenkodissani. Tykkään ihan hirmuisesti joulusta. Sitä olen miettinyt, että miten sitten joskus toivottavasti hyvin pitkän ajan päästä, kun äitiä ei enää ole, vietän joulut, mutta turha kai surra sitä vielä. Vaikea kuvitella, millainen tulee olemaan yksin vietetty joulu, varmasti aika raskas...

töissä tai vapaaehtoishommissa

helposti.

Muutama ylimääräinen vapaapäivä sellaisen uskon takia, jota ei edes tunnusta.

Pelkkää plussaa.

Opiskeluaikoina (kun olin myös sinkku), joulu oli ihanaa "pakkolomaa". Kerrankin oli hetki aikaa pysähtyä ja olla tekemättä yhtään mitään. Muuten olin jatkuvasti töissä tai koulussa.. Vapaata laiskotteluaikaa ei juurikaan ollut. Vietin jouluja yksin kämpässäni ja nautin suunnattomasti lepäämisestä. Olisin voinut lähteä vanhempien luo joulua viettämään,mutta mieluummin olin yksin ja rauhassa, ilman minkäänlasita jouluhössötystä.

netin keskustelupalstoilla roikkuen.

kuin kaikki muutkin ajat.

ei vietä joulua ollenkaan

huonosti jaksaa tämä sinkku joulunajan.
se on yhtä tuskaa, jo nyt alkaa pelottamaan ajatuskin niistä yksinäisistä illoista.
ei kivaa...

mutta pakkohan se on tavalla tai toisella porskuttaa etiäpäin...

):

levyhyllyssä, siellähän ne muutkin.

Ja kun se ei ole mitään joulumusiikkiakaan.