Millaisia kokemuksia teillä muilla on sähköisestä aloitteenteosta?
Huonona keskustelunavaajana ja tungettelua liiaksikin välttävänä miehenä olen tähän mennessä tehnyt neljä treffiehdotusta sähköisesti. Kaikissa tapauksissa olemme siis tienneet toisistamme jonkin verran enemmän kuin nimet ja ehkä jopa hieman jutelleet (samassa porukassa, ei kahden kesken). Olen ollut tulkitsevinani ilmassa jännitettä. Kahdenkeskisen jutteluun ei kuitenkaan ole ollut mitään luontevaa tilaisuutta - sukupuolijakauma on vinoutunut, jolloin jokainen enemmistösukupuolen peliliike erottuu ja herättää pahennusta ympäristössä.
Aloitteen jälkeinen tunnekehitykseni on ollut aina sama. Ensin olen helpottunut siitä, että uskalsin ilmaista kiinnostukseni ja yrittää. Vastausta odottaessani olen joka kerta alkanut ahdistua: Onko kiinnostus puhtaan yksipuoleista, ja järkytin häntä odottamattomalla siirrollani? Pitääkö hän minua säälittävänä, kun en tehnyt aloitetta kasvotusten? Teinkö itsestäni pellen?
Sitten joskus huomaan vastauksen tulleen, ja olen jo manannut itseni henkisesti maan rakoon odottamaan ankaraa tuomiota. Kohteliaat pakit on joka kerta tullut, on ollut varattua ja ei-kiinnostunutta. Vastauksen jälkeen olen kuitenkin saanut pari viikkoa kulkea korvat luimussa ja varoa törmäämästä toiseen osapuoleen, kun häpeän yksisuuntaisen kiinnostukseni julkituloa enemmän kuin tarvitsisi.
Kasvotusten saadut pakit ovat olleet aina yksinkertaisempia. Palaute tulee heti, eivätkä ahdistus ja häpeä ehdi hiipiä mieleen. Toisaalta olen tehnyt näitä vain aloitteille otollisissa ympäristöissä (alkoholia illanviettoa tuntemattomia ihmisiä). Ehkä siinä on jo lähtökohtaisesti immuunimpi pakeille.
Kiinnostaisi kuulla kokemuksia, miltä tuntuu kun joku puolituttu ihminen aloittaa tutustumisprosessin sähköisesti ja ehkä täysin odottamatta. Olitko enemmän ilahtunut vai vaivautunut? Otitko lähestymisen vakavasti vai koitko tavan turn-offina? Haluatko, että sinusta kiinnostuneet (huom. eri asia kuin ne, joista olet itse kiinnostunut!) lähettävät mielummin asiallisen viestin vai kysyvät treffeille julkisesti?
Huonona keskustelunavaajana ja tungettelua liiaksikin välttävänä miehenä olen tähän mennessä tehnyt neljä treffiehdotusta sähköisesti. Kaikissa tapauksissa olemme siis tienneet toisistamme jonkin verran enemmän kuin nimet ja ehkä jopa hieman jutelleet (samassa porukassa, ei kahden kesken). Olen ollut tulkitsevinani ilmassa jännitettä. Kahdenkeskisen jutteluun ei kuitenkaan ole ollut mitään luontevaa tilaisuutta - sukupuolijakauma on vinoutunut, jolloin jokainen enemmistösukupuolen peliliike erottuu ja herättää pahennusta ympäristössä.
Aloitteen jälkeinen tunnekehitykseni on ollut aina sama. Ensin olen helpottunut siitä, että uskalsin ilmaista kiinnostukseni ja yrittää. Vastausta odottaessani olen joka kerta alkanut ahdistua: Onko kiinnostus puhtaan yksipuoleista, ja järkytin häntä odottamattomalla siirrollani? Pitääkö hän minua säälittävänä, kun en tehnyt aloitetta kasvotusten? Teinkö itsestäni pellen?
Sitten joskus huomaan vastauksen tulleen, ja olen jo manannut itseni henkisesti maan rakoon odottamaan ankaraa tuomiota. Kohteliaat pakit on joka kerta tullut, on ollut varattua ja ei-kiinnostunutta. Vastauksen jälkeen olen kuitenkin saanut pari viikkoa kulkea korvat luimussa ja varoa törmäämästä toiseen osapuoleen, kun häpeän yksisuuntaisen kiinnostukseni julkituloa enemmän kuin tarvitsisi.
Kasvotusten saadut pakit ovat olleet aina yksinkertaisempia. Palaute tulee heti, eivätkä ahdistus ja häpeä ehdi hiipiä mieleen. Toisaalta olen tehnyt näitä vain aloitteille otollisissa ympäristöissä (alkoholia illanviettoa tuntemattomia ihmisiä). Ehkä siinä on jo lähtökohtaisesti immuunimpi pakeille.
Kiinnostaisi kuulla kokemuksia, miltä tuntuu kun joku puolituttu ihminen aloittaa tutustumisprosessin sähköisesti ja ehkä täysin odottamatta. Olitko enemmän ilahtunut vai vaivautunut? Otitko lähestymisen vakavasti vai koitko tavan turn-offina? Haluatko, että sinusta kiinnostuneet (huom. eri asia kuin ne, joista olet itse kiinnostunut!) lähettävät mielummin asiallisen viestin vai kysyvät treffeille julkisesti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No ei sillä ole merkitystä miten (millä keinoin, kanavalla) lähestyy.
Aloitteentekijällä lienee aina noita tuntemuksia (pelko, kuvitelmat jne.)
et mies olisi varsinaisesti aloitetta tehnyt noin, mutta sen sijaan tuo olisi mulle sopiva tapa. eli mieluiten itse varmasti aloitteen tekisin noin. En tiedä, onko se soveliasta kaikkien mielestä vai ei mutta itseni tuntien enempään en ainakaan pystyisi.
Kartoita ensin tilanne, onko kiinnostusta? Ainakin itse olisin imarreltu jos joku olisi nähnyt vaivaa,että haluaa tutustua. Jatka vaan,yrittänyttä ei ehkä laiteta,mutta voisithan joskus yrittää jutskata ihan silmätystenkin. Itse naisena yleensä saanut hoitaa ensikontaktin ja se johtanut nykyään vain yhdenillan suhteisiin,mut ei haittaa koska kipeä ero äskettäin takanapäin ja edelleen kipuilen,mutta hauskoja tutustumiskokemuksia sulle. Ja voihan sitä muutenkin tutustua uusiin ihmisiin,kun vain seukkausmielessä, vai kuinka?