Ikävöidään toisiamme miehen kanssa. Ollaan erottu vuosi sitten. Onko ikävöinti vaan normaalia erotuskaa vai onko kyse kuitenkin jostain muusta? Miten sen saisi selville? Siis sen että olisiko kuitenkin avitettava kohtaloa sillä olimme toisillemme se suuri rakkaus mutta elämää kujetti erilleen... MITÄ ihmettä pitäisi tehdä?? Rakastan edelleen mutta pelottaa... Jos tulee taas näpeille. Mies halusi pois silloin koska oli sattunut liikaa. Nyt kirjoittaa että ei olisi halunnut pois mutta oli pakko silloin mennä.. Ai paska sentään. Ja sitten tuntuu etten ole valmis tähän mutta toisaalta hän on elämäni rakkaus! Mitä ihmettä teen? Tuntuu ettei elämä ole elämää ilman häntä. Mut entä jos tässä nyt käydään niitä viimeisiä erokipuja? Toisaalta on ollut aina olo että tämä ei jää tähän. Himoa riittäisi vaikka kuinka ja meillä on hauskaa keskenämme.
Voihan vitalis, kertokaa ihmiset mitä mä teen??
Voihan vitalis, kertokaa ihmiset mitä mä teen??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen samassa tilassa,mikään ei auta,ikävä raastaa tuoden fyysisiäkin kipuja.Yhdessä emme voi asua koska riitelemme kokoajan,silti ikävä toisen luo on molemminpuoleista,ja tiedämme molemmat ettei jaksa asua saman katon alla riitelyn vuoksi,kamala tilanne varsinkin kun yhteistä taivalta jo parikyt vuotta.tämä on kamalaa...sydäntä särkee.Olen tullut siihen tulokseen että täytyy vain hyväksyä ja antaa ajan kulua,jos helpottais,tai joku ratkaisu löytyis...
Yllättävän yleistä on nykyään, etttä pariskunnalla on kummallakin oma asunto, vaikka olisivat naimisissakin. Varsinkin jos lapsia ei ole, vältetään sillä kaikki arkirutiiniriidat. Yhdessä vietetään laatuaikaa ja tylsät arki-illat omassa luukussa...
uudestaan,jos molemmat haluaa.muuten mietitte lopun ikäänne olisiko pitänyt.
käyttänyt kumpikin ton vuoden omalla tahollanne rankkaan itsetutkiskeluun, niin homma voi hyvinkin toimia.
Kyllähän toi erokipuilu voi kestää pitkäänkin, mut jos molemmat tosiaan haluutte yhteen, niin suosittelen myös yrittämään!