Miten ihmeessä olen suostunut tähän ansaan?
Olen miehen kanssa, joka on varattu.
Itselläni on suhteellisen helppo elämä. Voin tulla ja mennä, matkustella, tavata miehiä ympäri maailmaa...tai siis en enää.
Minulla on paljon mahdollisuuksia asua ulkomailla, tavata vapaita ihania miehiä, ehkä löytää itselleni oma kulta.
Miksi tyydyn tähän toiseen, joka puhuu paljon, muttei tee mitään asioiden eteen???
Lapset pitävät häntä (avo)liitossaan, koska vaimoke veisi lapset häneltä, jos hän jättää... todellisuudessa luulen, että hän tarvitsee kiltin ja kunnollisen naisen rinnalleen, joka ei varmasti lähde lätkimään, vaikka mies jäisi kerta toisensa jälkeen kiinni pettämisestä.
Minä olen, tai ainakin olin itsevarma, kaunis ja elämänhaluinen ihminen.Nainen, jonka seura kelpaisi niin monelle muulekin miehlle.
En saa matkustaa yksin,koska mies pelkää minun löytävän toisen miehen. Ylipäätään en saa tehdä mitään yksin.Mies puhuu lapsista ja avioliitosta, sitten joskus...
Kyllä sattuu ja oikeasti tuntuu pahalta kun tiedän veittävän aikaansa tälläkin hetkellä teeskennellen täydellistä perhettä, vaikka todellisuuden teitää molemmat. Riitelyä ja epäluuloa. Miehen selittämisiä missä on taas yönsä viettänyt.
Pelkään , että tämä kaikki kaatuuu minun niskaani. Pelkään toisen naisen hyökkäystä minua kohtaan...
Mutta tämä päivä voi olla alku, tänään en ota sinuun yhteyttä, vaikka rakastankin. Mutta haluan jotain parempaa.
Olen miehen kanssa, joka on varattu.
Itselläni on suhteellisen helppo elämä. Voin tulla ja mennä, matkustella, tavata miehiä ympäri maailmaa...tai siis en enää.
Minulla on paljon mahdollisuuksia asua ulkomailla, tavata vapaita ihania miehiä, ehkä löytää itselleni oma kulta.
Miksi tyydyn tähän toiseen, joka puhuu paljon, muttei tee mitään asioiden eteen???
Lapset pitävät häntä (avo)liitossaan, koska vaimoke veisi lapset häneltä, jos hän jättää... todellisuudessa luulen, että hän tarvitsee kiltin ja kunnollisen naisen rinnalleen, joka ei varmasti lähde lätkimään, vaikka mies jäisi kerta toisensa jälkeen kiinni pettämisestä.
Minä olen, tai ainakin olin itsevarma, kaunis ja elämänhaluinen ihminen.Nainen, jonka seura kelpaisi niin monelle muulekin miehlle.
En saa matkustaa yksin,koska mies pelkää minun löytävän toisen miehen. Ylipäätään en saa tehdä mitään yksin.Mies puhuu lapsista ja avioliitosta, sitten joskus...
Kyllä sattuu ja oikeasti tuntuu pahalta kun tiedän veittävän aikaansa tälläkin hetkellä teeskennellen täydellistä perhettä, vaikka todellisuuden teitää molemmat. Riitelyä ja epäluuloa. Miehen selittämisiä missä on taas yönsä viettänyt.
Pelkään , että tämä kaikki kaatuuu minun niskaani. Pelkään toisen naisen hyökkäystä minua kohtaan...
Mutta tämä päivä voi olla alku, tänään en ota sinuun yhteyttä, vaikka rakastankin. Mutta haluan jotain parempaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Pelkään , että tämä kaikki kaatuuu minun niskaani. Pelkään toisen naisen hyökkäystä minua kohtaan... "
Mielenkiintoista. Miksi se "toinen nainen" (!?) pelottaa sinua? Mitä hän voisi sinulle tehdä?
Halveksia?
Kovin tuttua tekstiä ap:n kirjoitus. Kirjoitus oli kuin minun suustani. Itse olen myös "heilastellut" vuosia varatun kanssa, itse olen vapaa menemään ja tulemaan. On vaan käynyt niin että kun muut eivät enää kiinnosta! Siinä on se pointti minkä kohtalotoverini varsin hyvin tietävät. Eli koukussa ollaan ja sille ei voi mitään, tunteilleen ei voi yhtään mitään. Kun on kerran kolahtanut,niin se on menoa...Ei silloin enää kukaan muu mies kiinnosta vaikka olisi miten vapaa!! Ja ihmettelen myös näiden kaksoiselämää elävien miesten jaksamista, kotona on pelkkää teeskentelyä ja arjen sietämistä jotenkin lasten/omaisuuden vuoksi. Vaimon epäilyjä ja luottamuksen puutetta,puhumattakaan rakkaudesta ja aidosta välittämisestä. Ihmetellä täytyy miten näiden miesten nuppi kestää!!
"tunteilleen ei voi yhtään mitään."
Samaa sanovat juopot pullon korkista. Mitään ei mahda, viinaa on saatava.
"En saa matkustaa yksin,koska mies pelkää minun löytävän toisen miehen.
Ylipäätään en saa tehdä mitään yksin.Mies puhuu lapsista ja
avioliitosta, sitten joskus..."
Joopajoo, taas kerran. Onko hauskaa olla varatun miehen kynnysmatto ja
panopuu? Kai sinä tiedät, että "vaimoni ei ymmärrä minua/olemma yhdessä
vain lasten takia" -jutut ovat varmaan maailman vanhin tapa huijata naisia
roikkumaan toivottomassa suhteessa? Ei sillä miehellä ole luultavasti
pienintäkään aikomusta jättää vaimoaan, oli lapsia tai ei.
On se kumma, että naiset sukupolvi toisensa jälkeen lankeavat samoihin
paskapuheisiin. Siksi kai miehet niitä käyttävätkin, että tietävät
niiden tehoavan. Hyväksi todettuja monen petturisukupolven toimesta.
Kaikki naiset vain haluavat uskoa, että "Kyllä tämä minun mieheni on se
oikeasti rehellinen, joka ihan kohta jättää vaimonsa minun vuokseni..."
Heh. Joopajoo.
Itsekin ihmettelen, miksi monet kakkosnaiset niin sinisilmäisesti uskovat vuodesta vuoteen pettäjän valheita? Nuohan ovat klassisia juttuja, tarkoitus vaan päästä vieraisiin pöksyihin. Eikö voisi suoraan sopia, että pannaan silloin tällöin ja sillä selvä? Kokemuksesta voin kertoa, että homma toimii ja voihan toisesta välittää ilman mitään lupauksia yhteisestä tulevaisuudesta. Elää tässä hetkessä, ottaa ja nauttia kun annetaan. Elää omaa elämäänsä ilman mitään ehtoja puolin ja toisin. Eikö vaan?
meilläkin homma toimii. Näemme silloin, kun molemmille sopii ja se siitä.
Mä en ainakaan usko ukkomiesten höpinöitä.
Jos, valehtelee vaimolleen niin miksei myös mulle.
toi tilanne kuulostaa niin pahasti tätä kakkosnaista sekä myös vaimoa loukkaavalta, että en tajua, mikä saa tällaisen triangelin toimimaan. oisko miehen päättämättömyys? kakkonen tuhoaa itsetuntonsa ja elämänsä,vaimo ei kestä totuutta vaan elää haluten uskoa kaiken ja mies elää päivästä päivään. aikuisten ihmisten pitäisi kunnioittaa edes itseään,jos ei toisia, ja tämä koskee kaikkia ihmisiä tilanteesta riippumatta. vaikka tunteille ei mitään voi, ei kannata menettää terveyttään, jos siitä vielä jotain jäljellä.
juuri siksi, että itsekin ymmärrät, että mies pitää sinua varalla, jos vaikka oma avioliitto ei onnistukaan. Jotkut ihmiset on sellaisia. Pääpaino on omassa avioliitossa, joka voi olla onnellinenkin, mutta sivussa pitää olla jotain turvaa, sillä JOS huonosti kävisi, niin ei tyhjänpäälle jäisi. Jostain kumpuaa miehen yksinjäämisen pelko, vaikkei sen uhkaa realielämässä olisikaan (avioliitto voi hyvin). Surullistahan on se, että pitämällä näitä varmistusköysiä hän juuri pilaa sen liittonsa ja aiheuttaa putoamisen näihin turvaverkkoihin. Ei ehkä itse ymmärrä tätä kuviota, kokee vain että turvaverkosta oli hyötyä kun ero tuli kuitenkin. Siispä ensi kerrallakin vaan turvaverkot kehiin...
Mies tietenkin ymmärtää, ettei tämän selittäminen sinulle saisi sinua jäämään varalle odottelemaan sitä "JOS":sia. On helppo luvata avioliitot sitten joskus...todellisuudessa mies panostaa avioliittoonsa ja jos se menee loppuun asti hyvin, mies on tyytyväinen eikä lupaukset sinulle tietenkään koskaan realisoidu.
Parasta mitä voit itsetunnollesi tehdä, on todeta mihin olet itsesi pistänyt ja muuttaa sen jälkeen elämääsi ihmisarvoiseen suuntaan.