On niin epätoivoinen olo, että ei tiedä miten päin olisi. Mistä voikaan johtua,että en löydä itselleni kunnon miestä!?!
Olen sosiaalinen, minulla on paljon kavereita ja kaikki ovat sanoneet, että olen todella kiva ja ystävällinen ja kuulemma todella kaunis. Pidän ulkonäöstäni huolta.
Silti mistään jutuistani ei tule mitään.Koskaan.
Aina vaan tapaillaan ja tapaillaan, mutta jossain vaiheessa juttu kuitenkin lopahtaa.
En jaksa enää elää elämääni yksin. Ei ystävät voi korvata sitä läheisyttä mitä kaipaan. Täytän kuitenkin vuoden päästä jo 25!
Surettaa vaan niin paljon, että elämäni jollain tavalla menee hukkaan, koska tämä asia painaa mieltäni niin paljon.
Pakko oli kirjoittaa tänne, kun on niin paha mieli.. =(
ikuisesti
yksin..
27
2942
Vastaukset
Ei se mullakaan ole mennyt niin kuin pitäis, juttuja on ollut mut ei ne mihinkään oo johtanu...Kyllä mullakin on samoja tuntemuksia välillä, mut ei onneks koko ajan!Herra jumala en jaksais huolehtia yksinäisyydestäni koko ajan.Minua lohduttaa tieto et jokaiselle on olemassa se vastakappale joka täydentää ihmisen, nopeaa apua ongelmaasi ei ole valitettavasti:(
- Nainen 25v
Jokaiselle ei ole olemassa sitä yhtä oikeaa vastakappaletta. Sopivia kumppaneita on nimittäin useita, ja vain sattumien oikuista tietyt ihmiset päätyvät yhteen.
- takia niistä
jutuista ei ole tullut mitään?
- yksin...
Kun en tiedä. sitä olen yrittänyt monesti miettiä, että miksi? eka kaikki näyttää olevan hyvin ,mutta sitten kaikki onkin ihan huonosti..eli kai se mielenkiinto lopahtaa...mutta edelleen kysymys kuulu miksi?! ja siihen en todellakaan tiedä vastausta
- pitkään suhteet
yksin... kirjoitti:
Kun en tiedä. sitä olen yrittänyt monesti miettiä, että miksi? eka kaikki näyttää olevan hyvin ,mutta sitten kaikki onkin ihan huonosti..eli kai se mielenkiinto lopahtaa...mutta edelleen kysymys kuulu miksi?! ja siihen en todellakaan tiedä vastausta
sitten kestävät? Etenettekö nopeasti seksiin yms.?
Voihan kuule olla ettet vain ole törmännyt sellaiseen oikeaan ihmiseen joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.
Olen vajaa 30 mies ja ei tässä suhteet ole olleet kovinkaan pitkiä. Syitä osaisin kyllä kertoa, itsessäkin on kyllä vikaa.
Mutta sinun kannattaa opetella se ettei kannata seurustella vain sen vuoksi ettei ole yksin. Se ei ole kovin hääviä vaan kannattaa seurustella sen takia kun "se oikea" osuu kohdalle. Vain se on riittävä syy seurusteluun.
Ei tuo 25 vuotta ole paha ikä. Itse ajattelin tuolloin samoin että tässä ollaan yksin yms. mutta sen jälkeen on tullut nähtyä naisia ja vaikka ketään ei ole mukaan jäänyt että en täällä palstalla olisi niin silti ei oikeastaan harmita.
Vähitellen sitä oppii että jos tahtoo oikeasti pitkän onnistuneen suhteen niin pitää olla kärsivällinen ja oppia olemaan myös yksin.
Minua enemmän harmittaisi jos olisin jossakin suhteessa vain muodon vuoksi ja samaan aikaan joku josta olisin oikeasti kiinnostunut menisi sivu suun. Sellainen tilanne tässä itseäni parhaillaan harmittaakin kun vaikuttaa että eräs nainen on suhteessa juuri tuosta syystä vaikka minulla meillä voisi olla enemmän yhteistä.
Tietysti tuo miksi on tärkeä kysymys koska se voi kertoa miten voisit vaikuttaa asiaan. Mutta ei kannata käydä epätoivoiseksi. Vaikka et olisi niinkään kauniskaan ja varsinkin jos olet niin 25-vuotta ei ole ikä eikä mikään. Tälläkin hetkellä on varmasti lukuisia miehiä jotka haluaisivat tutustua sinuun jos saisivat sinuun vain yhteyden. Sieltä joukosta voisi löytyä joku sinuakin miellyttävä.
Pää pystyyn nyt sinulle ja muille jotka ovat samassa tilanteessa. - yksin.
pitkään suhteet kirjoitti:
sitten kestävät? Etenettekö nopeasti seksiin yms.?
Voihan kuule olla ettet vain ole törmännyt sellaiseen oikeaan ihmiseen joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.
Olen vajaa 30 mies ja ei tässä suhteet ole olleet kovinkaan pitkiä. Syitä osaisin kyllä kertoa, itsessäkin on kyllä vikaa.
Mutta sinun kannattaa opetella se ettei kannata seurustella vain sen vuoksi ettei ole yksin. Se ei ole kovin hääviä vaan kannattaa seurustella sen takia kun "se oikea" osuu kohdalle. Vain se on riittävä syy seurusteluun.
Ei tuo 25 vuotta ole paha ikä. Itse ajattelin tuolloin samoin että tässä ollaan yksin yms. mutta sen jälkeen on tullut nähtyä naisia ja vaikka ketään ei ole mukaan jäänyt että en täällä palstalla olisi niin silti ei oikeastaan harmita.
Vähitellen sitä oppii että jos tahtoo oikeasti pitkän onnistuneen suhteen niin pitää olla kärsivällinen ja oppia olemaan myös yksin.
Minua enemmän harmittaisi jos olisin jossakin suhteessa vain muodon vuoksi ja samaan aikaan joku josta olisin oikeasti kiinnostunut menisi sivu suun. Sellainen tilanne tässä itseäni parhaillaan harmittaakin kun vaikuttaa että eräs nainen on suhteessa juuri tuosta syystä vaikka minulla meillä voisi olla enemmän yhteistä.
Tietysti tuo miksi on tärkeä kysymys koska se voi kertoa miten voisit vaikuttaa asiaan. Mutta ei kannata käydä epätoivoiseksi. Vaikka et olisi niinkään kauniskaan ja varsinkin jos olet niin 25-vuotta ei ole ikä eikä mikään. Tälläkin hetkellä on varmasti lukuisia miehiä jotka haluaisivat tutustua sinuun jos saisivat sinuun vain yhteyden. Sieltä joukosta voisi löytyä joku sinuakin miellyttävä.
Pää pystyyn nyt sinulle ja muille jotka ovat samassa tilanteessa.En missään nimessä halua olla jonkun kanssa vain ,että on joku..en todellakaan.
Jos ei tunnu "kemiaa" niin en ikinä jatka juttua sen pidempään..Joidenkin kanssa se vain on joidenkin kans ei. Ja joiden kanssa minulla on mielestäni kemiaa eivät ne miehet koskaan ole kiinnostuneita minusta..vakavassa mielessä..
Ainoa mikä huono puoli tulee mieleeni on että olen ehkä aika huono näyttämään tunteitani, koska pelkään satuttavani itseni, mutta viime vuosina olen kyllä oppinut tästä ja koittanut tulla avoimemmaksí ja mielestäni olen ollutkin.
Silti kaikki päättyy aina kyyneliin.
Koitan olla surematta tätä asiaa, mutta en pysty se kulkee mukana ihan missä vaan olenkin.
Tyhmää, mutta en voi muuta jos asia pyörii ja pyörii vain milessä. - ........
yksin. kirjoitti:
En missään nimessä halua olla jonkun kanssa vain ,että on joku..en todellakaan.
Jos ei tunnu "kemiaa" niin en ikinä jatka juttua sen pidempään..Joidenkin kanssa se vain on joidenkin kans ei. Ja joiden kanssa minulla on mielestäni kemiaa eivät ne miehet koskaan ole kiinnostuneita minusta..vakavassa mielessä..
Ainoa mikä huono puoli tulee mieleeni on että olen ehkä aika huono näyttämään tunteitani, koska pelkään satuttavani itseni, mutta viime vuosina olen kyllä oppinut tästä ja koittanut tulla avoimemmaksí ja mielestäni olen ollutkin.
Silti kaikki päättyy aina kyyneliin.
Koitan olla surematta tätä asiaa, mutta en pysty se kulkee mukana ihan missä vaan olenkin.
Tyhmää, mutta en voi muuta jos asia pyörii ja pyörii vain milessä."Jos ei tunnu "kemiaa" niin en ikinä jatka juttua sen pidempään..Joidenkin kanssa se vain on joidenkin kans ei. Ja joiden kanssa minulla on mielestäni kemiaa eivät ne miehet koskaan ole kiinnostuneita minusta.."
Arviolta n. 5% miehistä on vain naisten mielestä jotenkin mukavia ja karismaattisia ja melkein kaikki naiset tuntevat olevansa jonkinlaisia sielunkumppaneita näiden miesten kanssa. Ehkä olet vain mennyt ihastumaan vääriin miehiin, sellaisiin joilla on kymmeniä muitakin ihailijoita ja valtava vienti.
Loput miehet ovat naisten mielestä säännönmukaisesti tylsiä tai ärsyttäviä, pitkäaikaissinkkuja joista aniharva nainen kiinnostuu suvunjatkamismielessä. - joopa joo
........ kirjoitti:
"Jos ei tunnu "kemiaa" niin en ikinä jatka juttua sen pidempään..Joidenkin kanssa se vain on joidenkin kans ei. Ja joiden kanssa minulla on mielestäni kemiaa eivät ne miehet koskaan ole kiinnostuneita minusta.."
Arviolta n. 5% miehistä on vain naisten mielestä jotenkin mukavia ja karismaattisia ja melkein kaikki naiset tuntevat olevansa jonkinlaisia sielunkumppaneita näiden miesten kanssa. Ehkä olet vain mennyt ihastumaan vääriin miehiin, sellaisiin joilla on kymmeniä muitakin ihailijoita ja valtava vienti.
Loput miehet ovat naisten mielestä säännönmukaisesti tylsiä tai ärsyttäviä, pitkäaikaissinkkuja joista aniharva nainen kiinnostuu suvunjatkamismielessä.Niin kemiaa joo...Voiko oikeasti joku sanoa eka tapaamisella parin tunnin juttelun jälkeen, et se kemia vaan puuttuu, muuten oot ihan kiva tyyppi.
Sillä kysehän on loppujen lopuksi siittä omaatko sen verrran hyvät miellyttämis taidot, että vastapuoli varsinki nainen kiinnostuu ja ajattelee, että nyt on sitä kemiaa ilmassa. Jos hieman vitsisi nähdä vaivaa niin kyllä se "kemia" sieltä voisi hyvinkin löytyä.
Nykypäivän treffit on vähän kuin työhaastattelu, jos et pysty olemaan uskottava ja miellyttävä juuri sillä hetkellä niin terve menoa. Pelimies kyllä osaa tämän taidon ja ei ihme, että niitä eroja tuleekin sitten kiihtyvään tahtiin, kun kyseessä olikin pelkkä illuusio.
- Oravanpyörä
Löydät kyllä varmaan vielä jonkun, ja vaikket löytäisikään, niin kaikkeen tottuu.
- se..
Voisiko se olla vaikka niin että sinun oma mielenkiintosi loppuu jossain vaiheessa, tai sitten käytöksesi muuttuu sellaiseksi että kumppani ajattelee sinun kohta sanovan hyvästi, ja lähtee ennen kuin se tapahtuu ? Suhde vaatii jatkuvaa hoitamista, jos et ole sellainen ihminen joka antaa pieniä huomion osoituksia miehelle pitkin aikaa (pusut, halaukset ja sanat) niin opettele sitä. Ei sitä seksiä ole pakko aina harrastaa mutta kerran tai kaksi viikkoon olisi kai useimmille miehille sellainen määrä että he tuntevat itsensä huomioiduksi.
- saisin
yhteyttä sinuun kyselee mies 37 v uusimaa!
- dos85
kun olet nainen. Naisena tuskin itsekään sinkku olisin.
- sinkku nainen
Hei mitäs mä sanoisin kun olen jo 35 jopa 10v vanhempi kuin sä!!! ei ole lapsia eikä näyttäisi siltä että helposti löytyisi elämän kumppaania noin nopeasti:( ja yksinäisyys tappaa minut kohta, on niin kurja elämää joskus tuntuu elämässä ei oo muuta kuin töitä, onneksi sitä mulla on ainakin:) olen ollu jo tasan vuoden sinkkuna en malta odottaa pidempää, mut jos sitä ei saa eikä voi etsimällä ja hakemalla saada:))) ei muuta kun täytyy vaan odottaa oma kohtaloa ja toivoo parasta meille kaikille:)
- N ainen
Itse olen 25-vuotias ja mielestäni jopa ihan siedettävän näköinen nainen. On työpaikka ja ystävät, talous kunnossa, ei ole lapsia, käyn ihmisten ilmoilla, olen sosiaalinen, huumorintajuinen ja sanavalmis. Silti en ole seurustellut kolmeen vuoteen! En tiedä missä on vika ja miten pitäisi muuttua, jotta vastakkainen sukupuoli haluaisi muuta kuin yhden illan seuraa. Syitä olen pohtinut ja pakko myöntää, että rima miesten suhteen on hieman korkeella, mutta en silti mielestäni vaadi mitään mahdottomia. Ei tarvi olla ulkonäöltään mitenkään erikoinen kunhan pään sisällä on asiat kunnossa. Silti edelleen uskon, että joskus se vielä löytyy ja että sen odottaminen on ollut tän kaiken arvoista.
- kuten myös
N ainen kirjoitti:
Itse olen 25-vuotias ja mielestäni jopa ihan siedettävän näköinen nainen. On työpaikka ja ystävät, talous kunnossa, ei ole lapsia, käyn ihmisten ilmoilla, olen sosiaalinen, huumorintajuinen ja sanavalmis. Silti en ole seurustellut kolmeen vuoteen! En tiedä missä on vika ja miten pitäisi muuttua, jotta vastakkainen sukupuoli haluaisi muuta kuin yhden illan seuraa. Syitä olen pohtinut ja pakko myöntää, että rima miesten suhteen on hieman korkeella, mutta en silti mielestäni vaadi mitään mahdottomia. Ei tarvi olla ulkonäöltään mitenkään erikoinen kunhan pään sisällä on asiat kunnossa. Silti edelleen uskon, että joskus se vielä löytyy ja että sen odottaminen on ollut tän kaiken arvoista.
sanottuna kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa.
- Yksinäinen Susi
...sillä paistaa se päivä risukasaankin.
25 vuotta ei ole vielä ikä eikä mikään. Itse olen kohta 24 -vuotias miespuolinen opiskelija, jolla on hieman samoja ongelmia. Minulla ei siis ole ollut mitään juttua vuoteen, ja elämässäni olen seurustellut vain yhden ihmisen kanssa pari kuukautta. Muiden mielestä olen vain "hyvä tyyppi" tjsp.
Pitkään mietin että missä on vika kun kukaan ei minusta kiinnostu. Olen siis urheilullinen, kuulemma mukava ja kohtalaisen sivistynyt ns. "joka äidin unelmavävy".
Vihdoin huomasin että syy miksi en ole hakeutunut mihinkään on se että pelkään satuttavani toista osapuolta. Eli en siis itse uskalla ottaa riskiä. Tosin opiskelupaikassani kysyntääkään miehistä ei juuri ole, mutta se ei se pääsyy ole :).
En ole vielä luopunut toivosta, mutta en jaksa stressata asiasta. Elämässä voi tehdä niin paljon muutakin kuin murehtia :D.
Juttu ehkä lähti vähän harhailemaan, mutta lyhyesti: Olet oman kuvauksesi mukaan ihminen johon jokainen täysjärkinen ihminen haluaisi tutustua. Kyllä varmasti löydät vielä jonkun, kunhan et jää kotiin kyyhöttämään.
Itselläni on joskus auttanut miettiä hieman mitä haluaa. Ja olen päätynyt tulokseen että esim. baareissa ei ole mitään minua kiinnostavaa. Sen takia ne jääkin väliin. Kannattanee siis miettiä mitä haluaa ja mistä sen löytää.
Äh, tulipa pitkä postaus. Toivottavasti sait jotain selkoa mitä yritän sanoa :D. Ja jos vielä on paha mieli, suosittelen lukemaan Paolo Coelhon Alkemistin. Todella hyvä kirja.- silti positiivinen
Onhanse tietysti niin, että jo biologian kannalta naisilla on hieman kiireempi, jos tosiaan lapsia haluaa. 35-40v ensisynnyttäjä alkaa olemaan jo aika ijäkäs. Eli periaatteessa 25v nainen ja 35v mies on samalla lähtöviivalla eli aikaa noin 15 vuottaa saada ensimmäinen lapsi. Kyllähän mies pystyy siittämään vielä yli 50v, mutta se että pystyisi uuden suhteen perustamaan ja hankkimaan ensimmäisen lapsen tuossa ijässä on jo harvinaisempaa. Ja toinen seikka on tietysti, että onko ihan oikein jos teini-ikäisellä on 65-70v eläkevaari iskänä.
Mielestäni on turha ajatella, että elämä olisi oikeuden mukaista, mutta voit silti olla ystävällinen ja auttaa muita.
- vanhapiika
Pystyn samaistumaan oloosi, ei kivaa olla yksinäinen, tiedän. Mutta nyt on pakko sanoa, että olet todella nuori vielä ja sinkkuilu-aikakaan ei minusta kuulosta mitenkään ylipitkältä. Itse olen 35v ja ollut sinkkuna tahtomattani jo 8vuotta. Lyhyitä suhteen tynkiä on toki ollut mutta ei ketään keneen olisin voinut rakastua. Ajattelin vielä 5vuotta sitten että kohta joku elämäni mies PAKOSTI jo tulee vastaan ja tottahan sitä perustetaan perhe jne. Mutta eipä se mennytkään niin. Jostakin syystä. On ollut vaikeaa hetkittäin hyväksyä että en ole saanut mahdollisuutta valita haluanko esim.perustaa sen perheen tms. Enpä olisi uskonut alle 30v:na et olen tällainen vanhapiika nyt. Olen kaikin puolin normaali, kiva nainen ja ystävät jo vuosia ihmetelleet miten voi olla ettei sulla ole miestä. Olen silti yrittänyt olla kiitollinen tästäkin tilanteesta ja huomata sen hyvät puolet. Ja tietty yrittänyt jaksaa uskoa että vielä joku päivä saan rakastaa ja olla rakastettu. :) Tsemppistä kaikille kohtalotovereille!
- Yks mies vaan täältä
Kerronpa tähän väliin oman tarinani. Olen nyt yli kolmekymppinen sinkku mies. Nuoruudessa naiskokemukset jäivät vähälle, en kai vain luottanut itseeni ja sen takia eivät tytöt tykänneet. Sitten vuosia jatkui aika jolloin oli jotain lyhyitä suhteita, mutta ei mitään todellista suhdetta.
Sitten eräs kaunis päivä löysin naisen, ex-avovaimoni. Olin jotakuinkin 25 vuotias miehenalku, ammatti hankittu ja elämä edessä. Kaikki oli paremmin kuin hyvin. Sitten sitten asiat menivät niin että olen kyllä hyvässä ammatissa, mutta sinkku, köyhä koska maksan isoa asuntolainaa, onneton ja pirun yksinäinen.
MUTTA, en ole menettänyt luottamusta parisuhteisiin. Se oikea nainen löytyy vielä, vielä on olemassa se ikuinen rakkaus minullekin. Vielä joskus lapseni tulevat katsomaan minua vanhainkotiin lapsenlapsien kanssa. Teen töitä sen eteen ja toteutan omat unelmani joskus.
Eli pää pystyyn ja eteenpäin, asia ei murehtimalla parane. Olet nainen parhaassa iässä, se mies löytyy kyllä. Hyvää kannattaa odottaa. Selvitä nyt itsellesi mitä todella haluat elämältä, mitkä ovat sun unelmat. Kun ne ovat selvillä niin toteuta ne. - enemmän yksin
eli täytän pian 24 enkä ole koskaan EDES tapaillut. No kerran kävin "oikeilla" treffeillä (en laske kahta sen lisäksi ollutta nettitreffiä, koska eiväthän he olleet tavanneet minua ennen noita treffejä eli vain netistä saaman kuvan perusteella tapasivat), miehen kanssa joka oli minua vieläpä ainakin parikymmentä cm lyhempi.
En ole edes vaatimuksissani nirso, mutta kyllä se ihanne olisi että jos edes vähintään sentin itseäni lyhemmän saisin, mieluummin samanpituisen tai hieman pidemmän... Enkä ole edes spesiaalipitkä, vain 171,5 cm ja suomalaismiesten keskipituuden sentään pitäisi olla pitkälti YLI sen.
Tästä huolimatta vedän AINA puoleeni vain noita itseäni HUOMATTAVASTI lyhempiä, ei juuri minkäännäköisiä (tosin se muu ulkonäkö kuin se pituus ei merkitsekään minulle mitään, sanoinhan etten ole nirso) miehiä, ja silti nekin saadakseni minun pitää olla suunnilleen sellaisen kaverini, jonka taidot ovat ammattimaskeeraajan luokkaa, meikkaama. Sitä ennen eivät nuokaan edes huomaa tai haukkuvat rumaksi.
Tosin olen huomannut että eniten minua haukkuvat rumaksi juuri ne kaikkein lyhimmät tai sitten lihavimmat miehet, tai miehet joilla ei ole ollenkaan kysyntää naisten kesken. Komeimmilta/ suosituimmilta olen taas saanut joskus hyvin harvoin kuulla olevani kaunis.
No, joka tapauksessa. En siis edes tiedä miten suhtautua ulkonäkööni. Vaikka aika monet sellaisetkin joilla ei siis ole ollenkaan vientiä naismaailmassa huutavat minun olevan helvetin ruma/ monsterinnäköinen, niin toisaalta ne ainoat positiiviset sanat ulkonäöstäni ovat tulleet suosituilta ja hyvännäköisiltä tapauksilta.
Mutta tosiaan, minulle ei olisi kauheasti väliksi miehen pärställä tai painolla, kunhan se pituus olisi edes vähintään pari cm minua lyhempi. Eikä millään muillakaan ulkonäköön liittyvillä ominaisuuksilla. Luonteenkaan suhteen en ole vaativimpia ihmisiä, kunhan olisi luotettava eikä pettäisi. Silti ei näy eikä kuulu.- Mies1985
Jotenkin nauratti esim.tämä "Mutta tosiaan, minulle ei olisi kauheasti väliksi miehen pärställä tai painolla, kunhan se pituus olisi edes vähintään pari cm minua lyhempi."
En nyt tarkoita millään pahalla. Kuulostat aika kohtuulliselta naiselta. Toivottavasti sua vielä onnistaa. - hassusti
Mies1985 kirjoitti:
Jotenkin nauratti esim.tämä "Mutta tosiaan, minulle ei olisi kauheasti väliksi miehen pärställä tai painolla, kunhan se pituus olisi edes vähintään pari cm minua lyhempi."
En nyt tarkoita millään pahalla. Kuulostat aika kohtuulliselta naiselta. Toivottavasti sua vielä onnistaa.sanottu... "Vähintään pari cm lyhempi". Tuosta voi saada senkin kuvan että haluaisin miehen olevan minua lyhyempi. Mutta siis joo, eli oikeinhan olisi sanoa että korkeintaan pari cm lyhempi, mieluummin hieman pidempi.
Kiitos vain... No nykyisin jaksan sentään jo uskoa siihen että joku vielä tulisi. En ole koskaan ymmärtänyt niitä naisia, jotka asettavat miehelle mielettömät kriteerit ulkoisten ominaisuuksien suhteen. Suurosalle kavereistani esim. kelpaa ehdottomasti vain hyvännäköinen mies. Sekin on vähän surullista että niin moni nainen myös heivaa muuten sopivan miehen pois jos housuista ei löydy vähintään 17 cm pitkää... Itse en tekisi niin, arvostan enemmän miehen luonnetta ja kaikki nuo ulkoiset seikat ovat kovin merkityksettömiä. Mutta ehkä niillä muilla joilla on paljon valinnanvaraa kaiken aikaa tiukkenevatkin kriteerit juuri sen takia että on niin paljon mistä valita.
- Tee aloitteita
Keski-ikäisen miehen ohje sinulle ja muillekin on, että älkää uskoko niitä, jotka sanovat, että kyllä se oikea tulee vastaan, kun odottaa. Ei välttämättä tule ja sitten yhtäkkiä ovatkin vuodet kuluneet.
Itse odotin ja odotin, enkä ottanut onkeeni, kun olisi ollut silloin tällöin kiinnostuneita naisia. Vika oli enemmän minussa. Jotenkin pelkäsin mahdollista epäonnistumista ja jarruttelin seurustelun alkamista. Itsevarmuutta puuttui ja epävarman vaikutelman takia monet naiset ovat karttaneetkin, vaikka muuten olisin voinut kelvata.
Sinä löydät itsellesi miehen, et välttämättä täydellistä mutta sinulle kohtuullisen sopivan, kun päätät löytää ja teet aloitteita. Älä odota koko elämääsi. - Sot-uri
Sitä oikeata ja sitä jotain ihanaa kemiaa ei löydy....ja vaikka löytyisikin niin sekin oli pelkkää harhaa ja muuttuu aika äkkiä tavalliseksi paskaksi.
Hollywood elokuvissa ja muissa amerikkalaisissa sarjoissa kaikki päättyy aina onnellisesti, tosi maailmassa Amerikka on vuosisadana pahimassa kriisissä.- Jatkuvasti
Niin eipä ne ongelmat ratkea sillä, että löytää parisuhteen tai hankkii lapsia. Yleensä ne vain tuplaantuu. Eli ihan turha kuvitella, että parisuhde tekisi ihmisestä täydellisen ja onnellisen loppuelämäksi.
Ehkäpä jotain on pielessä, kun puolet solmituista liitoista päättyy eroon. Eli toiset tappelee omaisuudesta ja toisen märisee, kun ei ketään löydy.
Ihan vain tiedoksi muutama totuuden jyvänen. - KylmäNainen
Eihän tuo nainen sanonut sanaakaan siitä miksi hänen suhteensa kariutuvat?
Jos hän on vain liian kiltti nainen. Sellaisista miehet eivät pidä.
- vanhempi mies (40)
Niin kunpa olisit kymmenen vuotta vanhempi niin syli odottais sua. Ja tällä en tarkoita seksiä vaan kaikkea mitä kaksi ihmistä voi tehdä yhdessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387755Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381955Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071009- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4899Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812