En pysty luottamaan miehiin, vaikka haluaisinkin. Jos naisesi kertoisi, että ei luota suhun tai miehiin ylipäätään, niin lähtisitkö häntä koipien välissä heti lätkimään ja etsimään luottavaisempaa seuraa?
Miten suhtautuisit
luottamuspulaan?
14337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin, että alkaisin käyttäytyä luottamuspulan varassa
eikä itsesi varassa?
rentoa, kun ei tarvitsisi pelätä luottamuksen menetystä
moraalini rapistuu palstalla
onko se jotain syötävää??
Onko se omien korvienvälissä kehitetty asia??
Onko se jonkun toisen asettama sinun aivoihisi??
Jos ei aseta mitään odotuksia kenellekkään, miten voi enää syntyä luottamuspulaa.
odotuksia, niin silloin saa todennäköisesti sitä mitä ei halua.
Eikö tuo ole aika hassusti sanottu, ettet voi luottaa miehiin? Parempi olisi varmaan sanoa, ettet luota ihmisiin.
En lähtisi luikkimaan häntä koipien välissä jos tapaisin naisen joka sanoisi ettei luota minuun. Pitäisin häntä korkeintaan rehellisenä. Eihän luottamus kulje taskuissa eikä lopakoissa, luottamus ansaitaan. Jos sama luottamuspula vaivaisi vielä pitkän seurustelun jälkeenkin, niin silloin rupeaisin miettimään. Teenkö itse jotain väärin niin ettei minuun voi luottaa, vai missä vika on. Se on varmaa että loputtomasti en sellaisessa suhteessa pystyisi elämään jossa luottamus puuttuisi kokonaan.
ihmisiin.
heihin luottanut heti ensisilmäyksestä vai oletteko rakentaneet luottamuksen välillenne? Aivan sama onko tyttö-/poikakaveri, tyttö-/poikaystävä, edelleen luottamuksen ansaitseminen vaatii aikansa. Puolin ja toisin.
Ottasin sen haasteena. Osottasin olevani luottamuksen arvonen... Siis tilanteessa jossa haluan olla toisen kanssa.
Sellasta tilannetta vois verrata vähän niinku ongelmallisen koiran kasvattamiseen.. Rakennetaan se luottamus, se vaatii tietty työtä ja onnistumisia, eikä se suinkaan oo niin yksinkertasta ihmisten kaa, mut samat asiat siinä pitää löytyä.
sulla. Ongelmallisen koiran kasvatus sai mut nauramaan.
huumorintaju.. :D Joku on ottanu itteesä tuosta vertauksesta.
Mut ihan sama se on muutenki. Ihmiset odottaa toisiltaan usein itsestään selvyyksiä. Ja ne kohtaa ne niinku vertaisenaan ja odottaa että toimitaan yhteisillä tai omilla ehdoilla.
Koiran kaa toimiessa mennään koiralauman ehdoilla ja koirapitää saada se luottamus. Ihan niinku tässä tapauksessa pitää lähtee siun ehdoilla siihen leikkiin sitä kautta rakentaa sit ne yhteiset ehdot.
irtisanomiseen
olisi se kyllä joutsenlaulun paikka suhteelle.
Silloin kun mies on luottamuksen arvoinen, sen ansioton menetys saattaa rassata jossain vaiheessa pahasti.
Mun rakkaalla on tuota vikaa pikkuisen ja se onkin ainoa "vika" hänessä. Se lähinnä turhauttaa sitä rakkauden tunnetta: mitä teetkin toisen eteen ja miten luotettava oletkaan, pohjalla on aina tuo: "en luota sinuun sataprosenttisesti". Tuo johtuu tietysti monista ikävistä seikoista hänen menneisyydessään. Tunne ei ole lähtöisin minusta, mutta kohdistuu minuun.
Minä en tahdo ottaa sitä minään ihme haasteena: olen jo luotettava ja hän tietää sen, vaikka ei tunne niin. Musta olisi alentavaa, jos vielä pitäisi lähteä luotettavuuttani todistamaan erityisesti:
Luottaa minkä luottaa, en minä sitä rupea mestaroimaan.
Onneksi me puhutaan kaikki asiat halki. Myös tuo tyhjän epäily ja yleinen luottamattomuus.