lukenu. Ei soita mitään kelloja tuo nimikään. Jos pitäis veikata, niin arvelisin jotain 1900-luvun alkupuolen tiiliskiviromaaneja sen olevan.
Mutta noin muuten voisi pohtia, miksi ylipäätään kenenkään pitäisi lukea nuoren W:n kärsimyksistä. Eikö siinä saa vaan pahaa oloa itselleenkin? Onhan todettu jo ihan tieteellisestikin, että väkivaltaviihde lisää väkivaltaa, niin tuntuisi loogiselta, että kurjuudesta lukeminen lisäisi omaa alakuloa.
0Äänestä
teosta mutta
alat käsitellä sitä pelkän nimen perusteella? Todella älyllisen analyyttista.
0Äänestä
on...
teosta mutta kirjoitti:
alat käsitellä sitä pelkän nimen perusteella? Todella älyllisen analyyttista.
vedetty laajempaan kontekstiin, provokatiivisesti kyseenalaistettu koko kirjallisuuden olemassaolon mielekkyys. Pelkkää spekulaatiota tietenkin on, että jos teoksen nimessä mainitaan henkilön kärsimys, siinä todella kärsimystä käsiteltäisiin. Voisihan kyseessä olla vaikka modernin runouden merkkiteos, joka on silkkaa himokkaan sukupuolielämän kuvausta, jossa nuori W hukkuu tunteisiinsa tajutessaan elämänsä merkityksettömyyden. Voisi olla.
Kertoisitko kirjasta hiukan enemmän?
0Äänestä
kas vain...
teosta mutta kirjoitti:
alat käsitellä sitä pelkän nimen perusteella? Todella älyllisen analyyttista.
vikipeediaan tutustuttuani minähän olin hyvinkin paljon oikeassa kirjan suhteen. Se oli julkaisunsa jälkeen (1774) saanut aikaan ennennäkemättömän itsemurha-aallon saksalaisten onnettomasti rakastuneiden nuorukaisten keskuudessa. Ei siis todellakaan tervettä luettavaa. Ja W todellakin hukkuu omiin tunteisiinsa.
Ehkä mä luen tämän vielä joskus.
0Äänestä
pdb.
kas vain... kirjoitti:
vikipeediaan tutustuttuani minähän olin hyvinkin paljon oikeassa kirjan suhteen. Se oli julkaisunsa jälkeen (1774) saanut aikaan ennennäkemättömän itsemurha-aallon saksalaisten onnettomasti rakastuneiden nuorukaisten keskuudessa. Ei siis todellakaan tervettä luettavaa. Ja W todellakin hukkuu omiin tunteisiinsa.
Ehkä mä luen tämän vielä joskus.
hukkuuko hän?
0Äänestä
voi...
pdb. kirjoitti:
hukkuuko hän?
paljastaa. Veisinhän näin sinulta kenties elämäsi hienoimman kirjallisuuskokemuksen kliimaksin.
Pahoittelen kenties tuottamaani pettymystä.
0Äänestä
pdb.
voi... kirjoitti:
paljastaa. Veisinhän näin sinulta kenties elämäsi hienoimman kirjallisuuskokemuksen kliimaksin.
Pahoittelen kenties tuottamaani pettymystä.
etten tullut lukeneeksi kirjaa loppuun vaan se hukkui muiden kirjojen joukkoon sänkyni ympärimyksille. =( Kerro jotain G:sta.
0Äänestä
En...
pdb. kirjoitti:
etten tullut lukeneeksi kirjaa loppuun vaan se hukkui muiden kirjojen joukkoon sänkyni ympärimyksille. =( Kerro jotain G:sta.
mä tiedä mitään Goethesta... mitä nyt äsken kuukkeloin. Ehkä pitäisi sivistää itseäni, jahka vaikka sitten eläkkeellä.
Taidat hukkua kirjoihin?
0Äänestä
pdb.
En... kirjoitti:
mä tiedä mitään Goethesta... mitä nyt äsken kuukkeloin. Ehkä pitäisi sivistää itseäni, jahka vaikka sitten eläkkeellä.
Taidat hukkua kirjoihin?
Pino ei yllä sänkyni reunalle saakka.
0Äänestä
on...
pdb. kirjoitti:
Pino ei yllä sänkyni reunalle saakka.
muutama pino odottelemassa kierrätykseen pääsyä. Ajattelin noista luopua. Mutta nyt taas on tullut mieleen, jos kuitenkin koittais tuota Platonia lueskella... Yleensä luovun kaikista kirjoista ne luettuani.
0Äänestä
pdb.
on... kirjoitti:
muutama pino odottelemassa kierrätykseen pääsyä. Ajattelin noista luopua. Mutta nyt taas on tullut mieleen, jos kuitenkin koittais tuota Platonia lueskella... Yleensä luovun kaikista kirjoista ne luettuani.
systeemi, ei tule turhia kiintymyssuhteita. Varmaankin Platonilla on sinulle jotakin kerrottavaa, jos sinusta nyt siltä tuntuu, että vetäisi puoleensa.
0Äänestä
Mutta..
pdb. kirjoitti:
systeemi, ei tule turhia kiintymyssuhteita. Varmaankin Platonilla on sinulle jotakin kerrottavaa, jos sinusta nyt siltä tuntuu, että vetäisi puoleensa.
paljastapas, mistä kirjoistasi et ikinä luopuisi. Luin rivien välistä, että sulla sellaisia kiintymyssuhteita voisi olla.
0Äänestä
pdb.
Mutta.. kirjoitti:
paljastapas, mistä kirjoistasi et ikinä luopuisi. Luin rivien välistä, että sulla sellaisia kiintymyssuhteita voisi olla.
niin henkilökohtaiseksi. Totta on, että eräs kirja ylitti lainausrajan jälleen kerran. Palautan sen ja lainaan taas joskus.
0Äänestä
en...
pdb. kirjoitti:
niin henkilökohtaiseksi. Totta on, että eräs kirja ylitti lainausrajan jälleen kerran. Palautan sen ja lainaan taas joskus.
tiennyt että olisit täällä tunnettu. Mutta eipä mitään, on siis joitakin sanoja, joiden pariin palaat aina uudelleen ja uudelleen. Kiintymystä.
0Äänestä
pdb.
en... kirjoitti:
tiennyt että olisit täällä tunnettu. Mutta eipä mitään, on siis joitakin sanoja, joiden pariin palaat aina uudelleen ja uudelleen. Kiintymystä.
tunnettu, mutta en nyt halua mainita, mistä kirjasta on kysymys.
0Äänestä
Omalta...
pdb. kirjoitti:
tunnettu, mutta en nyt halua mainita, mistä kirjasta on kysymys.
kohdaltani kun mietin, niin ammattikirjallisuus ei taida hyllystäni lähteä ja sitten on jotain Pikku Prinssiä ja olisikohan muuta... no on jotain vanhempia "perintökirjoja". Joskus harmittelen, kun menin lahjoittamaan eteenpäin erään rakkaan ihmisen kirjoittaman kirjan, mutta siihen liittyi jo liikaakin tunteita, joten olen oikeastaan tyytyväinen senkin kirjan kohtalosta.
0Äänestä
tuli joskus
vilaistua sekä tuota että Faustia, mutta päätin jättää Goethen sopivampaan ajankohtaan. Koskahan se tulisi, hmmm...
0Äänestä
Michiko_
Lukioaikana tuli luettua. En paljoa sisällöstä muista, juonen jotenkin. Faust oli paljon parempi.
0Äänestä
Lucia :-)
Kirja ei ole niin 'vaikea' kuin mitä Goethe -nimi saattaa ennakoida. Luvassa romantiikkaa ja rakkauden kaipuuta miesnäkökulmasta.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
lukenu. Ei soita mitään kelloja tuo nimikään. Jos pitäis veikata, niin arvelisin jotain 1900-luvun alkupuolen tiiliskiviromaaneja sen olevan.
Mutta noin muuten voisi pohtia, miksi ylipäätään kenenkään pitäisi lukea nuoren W:n kärsimyksistä. Eikö siinä saa vaan pahaa oloa itselleenkin? Onhan todettu jo ihan tieteellisestikin, että väkivaltaviihde lisää väkivaltaa, niin tuntuisi loogiselta, että kurjuudesta lukeminen lisäisi omaa alakuloa.
alat käsitellä sitä pelkän nimen perusteella? Todella älyllisen analyyttista.
vedetty laajempaan kontekstiin, provokatiivisesti kyseenalaistettu koko kirjallisuuden olemassaolon mielekkyys. Pelkkää spekulaatiota tietenkin on, että jos teoksen nimessä mainitaan henkilön kärsimys, siinä todella kärsimystä käsiteltäisiin. Voisihan kyseessä olla vaikka modernin runouden merkkiteos, joka on silkkaa himokkaan sukupuolielämän kuvausta, jossa nuori W hukkuu tunteisiinsa tajutessaan elämänsä merkityksettömyyden. Voisi olla.
Kertoisitko kirjasta hiukan enemmän?
vikipeediaan tutustuttuani minähän olin hyvinkin paljon oikeassa kirjan suhteen. Se oli julkaisunsa jälkeen (1774) saanut aikaan ennennäkemättömän itsemurha-aallon saksalaisten onnettomasti rakastuneiden nuorukaisten keskuudessa. Ei siis todellakaan tervettä luettavaa. Ja W todellakin hukkuu omiin tunteisiinsa.
Ehkä mä luen tämän vielä joskus.
hukkuuko hän?
paljastaa. Veisinhän näin sinulta kenties elämäsi hienoimman kirjallisuuskokemuksen kliimaksin.
Pahoittelen kenties tuottamaani pettymystä.
etten tullut lukeneeksi kirjaa loppuun vaan se hukkui muiden kirjojen joukkoon sänkyni ympärimyksille. =(
Kerro jotain G:sta.
mä tiedä mitään Goethesta... mitä nyt äsken kuukkeloin. Ehkä pitäisi sivistää itseäni, jahka vaikka sitten eläkkeellä.
Taidat hukkua kirjoihin?
Pino ei yllä sänkyni reunalle saakka.
muutama pino odottelemassa kierrätykseen pääsyä. Ajattelin noista luopua. Mutta nyt taas on tullut mieleen, jos kuitenkin koittais tuota Platonia lueskella... Yleensä luovun kaikista kirjoista ne luettuani.
systeemi, ei tule turhia kiintymyssuhteita. Varmaankin Platonilla on sinulle jotakin kerrottavaa, jos sinusta nyt siltä tuntuu, että vetäisi puoleensa.
paljastapas, mistä kirjoistasi et ikinä luopuisi. Luin rivien välistä, että sulla sellaisia kiintymyssuhteita voisi olla.
niin henkilökohtaiseksi. Totta on, että eräs kirja ylitti lainausrajan jälleen kerran. Palautan sen ja lainaan taas joskus.
tiennyt että olisit täällä tunnettu. Mutta eipä mitään, on siis joitakin sanoja, joiden pariin palaat aina uudelleen ja uudelleen. Kiintymystä.
tunnettu, mutta en nyt halua mainita, mistä kirjasta on kysymys.
kohdaltani kun mietin, niin ammattikirjallisuus ei taida hyllystäni lähteä ja sitten on jotain Pikku Prinssiä ja olisikohan muuta... no on jotain vanhempia "perintökirjoja". Joskus harmittelen, kun menin lahjoittamaan eteenpäin erään rakkaan ihmisen kirjoittaman kirjan, mutta siihen liittyi jo liikaakin tunteita, joten olen oikeastaan tyytyväinen senkin kirjan kohtalosta.
vilaistua sekä tuota että Faustia, mutta päätin jättää Goethen sopivampaan ajankohtaan. Koskahan se tulisi, hmmm...
Lukioaikana tuli luettua. En paljoa sisällöstä muista, juonen jotenkin. Faust oli paljon parempi.
Kirja ei ole niin 'vaikea' kuin mitä Goethe -nimi saattaa ennakoida. Luvassa romantiikkaa ja rakkauden kaipuuta miesnäkökulmasta.