Autoni moottoriin tehtiin päivitys eli moottorinohjausta muutettiin (lastutettiin MTM)).
VW:n 1.8 Turbo.
Alkup. teho jarrutettiin penkissä 160 hv ja suurin vääntö 230Nm.
Lastutuksen jälkeen huipputeho ei kasvanut kuin 166 heppaan mutta väännön lisäys oli roima: 320Nm
Nyt vaikuttaa, että kytkimen ote pettää kovissa kiihdytyksissä. Mutta siitä selviää vaihtamalla jäykempää asetelmaan.
MUTTA:
auton kiihtyvyys on roimasti parempi kuin aikaisemmin eikä pikkuvaihteita tarvitse etsiä ohitustilanteissa.
GPS:llä 0-100km/h on parantunut sekunnilla ja ohituskiihtyvyydessä ero on vielä suurempi.
Ja vielä joku väittää, ettei kasvanut vääntö lisää kiihtyvyyttä..
(huoh..)
VW:n 1.8 Turbo.
Alkup. teho jarrutettiin penkissä 160 hv ja suurin vääntö 230Nm.
Lastutuksen jälkeen huipputeho ei kasvanut kuin 166 heppaan mutta väännön lisäys oli roima: 320Nm
Nyt vaikuttaa, että kytkimen ote pettää kovissa kiihdytyksissä. Mutta siitä selviää vaihtamalla jäykempää asetelmaan.
MUTTA:
auton kiihtyvyys on roimasti parempi kuin aikaisemmin eikä pikkuvaihteita tarvitse etsiä ohitustilanteissa.
GPS:llä 0-100km/h on parantunut sekunnilla ja ohituskiihtyvyydessä ero on vielä suurempi.
Ja vielä joku väittää, ettei kasvanut vääntö lisää kiihtyvyyttä..
(huoh..)
Vastaukset 24
Vanhimmat
> Ja vielä joku väittää, ettei kasvanut vääntö lisää kiihtyvyyttä.
Ei pelkkä vääntö autoa mihinkään liikuta. Tai ainakaan kovin pitkälle. Kokeile vaikka kiinnittämällä lenkkiavain pyöränmutteriin ja pistämällä toiseen päähän painoa roikkumaan. Vääntöä on, mutta miten on kiihtyvyyden laita?
Kun lastutuksella nosteltiin ahtopaineita, moottorista irtoaa nyt enemmän vääntöä = enemmän tehoa alhaisemmilla kierrosnopeuksilla. Ja se lisääntynyt teho sitä autoa liukkaammin liikuttaa.
Aika hauska kokeilu voisi olla myös tämä:
Aja tasaisella, esim. 50 km/h nopeudella ja valitse sellainen vaihde, jolla saat moottorin pyörimisnopeudeksi max. vääntömomentin kierrosnopeuden. Runttaa kaasu pohjaan ja pane merkille, miten hyvin kiihtyy.
Seuraavaksi toista koe käyttäen vaihdetta, jolla saat moottorin pyörimisnopeuden lähelle max. tehon nopeutta. Vääntöä on nyt vähemmän, joten lusikka lattiassa kiihtyvyyskin on huonompi....?
No, väitätkö nyt pitkän selittelysi jälkeen, että lisääntynyt vääntö tietyillä kierrosluvuilla EI VAIKUTA kiihtyvyyteen ???
Minun kohdallani lisääntynyt vääntö aiheuttaa kytkinremontin (jäykempi asetelma).
Auto potkii edelleenkin eteenpäin tajuttomasti paremmin kuin ennen lastutusta.
Tämäkö ei vaikuta kiihtyvyyteen ?
Onhan se ihan eri juttu heittää kakkosta pesään kiihdyttäessään kun tietää, että seuraavalla vaihteella on täysi löyly käytössä (yli 300 Nm) kuin verrattuna vakioon.
Lastutus tuotti voimaa eli vääntöä.
Lastutus leikkasi tehtaan asettaman vääntöhuipun rajoituksen pois.)
Tehon laskentakaavan tietänet.
Lenkkiavaimeen roikkumaan Talbotin valurautaisen diisselimööttorin ja niin vain mutteri aukesi. Kiitos neuvosta. Voisitko kertoa mitä eroa vääntömomentilla ja teholla on sinun mielestä? Muut eivät saa vastata.
Teoriassa osaat kyllä paljonkin asioita jopa tuohon teho/vääntö-keskusteluun liittyen, mutta noilla kirjoittamillasi seikoilla ei ole oikeastaan mitän yhteyttä aloittajan kertomaan asiaan.
"Ei pelkkä vääntö autoa mihinkään liikuta."
Ei liikutakaan. Mutta toisaalta auton moottorista ei saada tehoa ilman vääntöä. Jos vääntö on nolla on myös teho nolla. Näin siis teoriassa, joka ei puolestaan liity mitenkään tähän käytännön juttuun.
"Ei pelkkä vääntö autoa mihinkään liikuta."
Kuinkahan esim. sähköauto lähtee liikkeelle paikaltaan kun sähkömoottori ei pyöri laisinkaan, mutta tuottaa kuitenkin vääntöä -> teho=0kW?
Se on sama mikä on moottorin nimi, ellei se pyori, ei se liikuta autoakaan.
Vertaa mäkeen pysäkoityä autoa, käsijarru aiheuttaa pyörille jatkuvan momentin, mutta ei liikuta autoa.
Eli toisin sanoen sähkömoottori on fysiikan lakien vastainen? Se kun saa kappaleen liikkeeseen ilman, että pyörii valmiiksi (teho nolla). Toisin sanoen pelkällä momentilla.
Autoa ei liikuta moottorin vääntö, vaan vaan vetäville pyörille välittyvä vääntö.
Joka on (moottorin vääntömomentti) X välityssuhde - häviöt.
Esim. 100 kW tubodiesel, jonka maksimivääntö on 280 Nm 1500-3000 rpm haarukassa:
1500 rpm: 280 Nm = 44 kW
2000 rpm: 280 Nm = 59 kW
2500 rpm: 280 Nm = 73 kW
3000 rpm: 280 Nm = 88 kW
4000 rpm: 238 Nm = 100 kW
Ajettaessa suurimmalla vaihteella, jonka välityssuhde on 1:3, saadaan pyörille 840 Nm (kun muutaman % voimansiirtohäviöt unohdetaan), kun kierrosluku osuu 1500-3000 haarukkaan. Mutta laittamalla pykälää pienempi vaihde, jolla välityssuhde on 1:4, saadaankin renkaille menemään jopa 1120 Nm ja huonoimmillaankin (max. tehon kierrosluku = 238 Nm) 952 Nm.
Pienemmällä vaihteella saadaan siis paljon suurempi parannus ohituskiihtyvyyteen kuin jollain ahtopaineen nostolla toteutetulla 10-15 % max. väännön kasvattamisella.
Käsijarru aiheuttaa samansuuruisen momentin kuin maan vetovoima. Silti tasan sillä hetkellä kun vapautat käsijarrun, lähtee auto vierimään vaikka teho on tasan nolla. Vasta kun autolla on jokin nopeus, voi laskea tehon. Toisin sanoen liike on suoraan seurausta voimasta.
Luuletko, että moottorin pelkkä pyöriminen liikuttaisi autoa?
Ehei.
Moottorin on tuotettava myös vääntömomenttia. Pelkkä voimaton pyöriminen ei riitä vielä mihinkään.
Kellon viisarikin pyörii, mutta ei sillä mitään liikuteta.
Staattinen momentti tai voima ei saa aikaan mitään liikettä.
Kun laitat vaikka kynän pöydälle, siihen vaikuttaa massansa suuruinen staattinen vastavoima pöydän pinnasta käsin, mutta eipä taida lähteä kynä liikkeelle kun voimasta puuttuu dynamiikka, ? ?
Liikkeen tai liikevoiman tuottamiseen taas ei välttämättä tarvita momenttia lainkaan.
(vrt suihkumoottori)
Menit itse kirjoittamaasi lankaan.
Suihkumoottori toki tuottaa valtavan työntövoiman ja se pyrkii vääntämään esim. siipeä johon se on kiinnitetty. Syntyy vääntömomentti jota estämään moottori on kiinnitetty valtavilla pulteilla.
Älä puhu fysiikan ymmärryksestä ainakaan omalla kohdalalsi
Kun kerran olet näin fiksu, niin osaat varmaankin kertoa vaikkapa avaruussukkulan päämoottorien vääntömomentin.
:-D
Muistaakseni keskustelu lähti liikkeelle siitä, tarvitaanko tehoa kappaleen liikkeeseen saamiseen - ei tarvita. Tiedoksi, että momentti vastaa voimaa pyörivässä liikkeessä. Auton tapauksessa moottori tuottaa voimansiirron kautta vetäville pyörille vääntömomentin (voiman), joka liikuttaa autoa. Yhtä hyvin autoon voisi kohdistua voima vaikkapa ihmisestä, joka työntää sitä.
Suihkukoneen ollessa kyseessä, ainoa oleellinen suorituskyvyn mittari on työntövoimaylijäämä tietyllä hetkellä. Siis voima, ei teho. Sen takia suihkumoottoreista ei edes ilmoiteta tehoa, vain pelkästään työntövoima.
Ihan hieno saavutus tuo kynä/pöytäpohdinta, mutta en tiedä miten liittyy tähän asiaan.
Jos kappaleen noppeutta muutetaan (vaikka 0... johonkin), sen sisältämä liike-energia muuttuu.
Voima voi tuottaa energiaa vain vaikuttamalla tietyn matkan vaikutussuuntaansa eli F*s , joka on myös samalla tehon määritelmä.
Samaan tulokseen päädytään myös impulssiyhtälöissä ja yksinkertaisesti kappaleen sisältämän energian lisäys vaatii aina ulkopuolista työtä ja näinollen myös kappaleen liikkeelle saaminen edellyttää AINA tehoa.
Se F*s on tietenkin työtä, tehoa se on vasta kun se tehdään tietyssä ajassa.
Olla insinööri pystyäkseen tämän tason typeryyksiin.
Jos ei ole sijoitettu pituus ja pystyakselin keskelle, niin aiheuttaa varmasti suuren vääntömomentin runkoon. No varmaan sijoitettu toinen moottori symmetrisesti kumoamaan tuo momentti.
Nyt tuntuu lähteneen alkuperäinen ongelma jo lentoon. Ennen kuin nopeus on muuttunut ja ennen kuin on liike-energiaa, tarvitaan jotain, mikä saa kappaleen liikkeeseen. Nopeuden muutos edellyttää kiihtyvyyttä. Ennen kuin (samalla hetkellä) kappale hievahtaakaan, siihen kohdistuu kiihtyvyys. Ilman kiihtyvyyttä ei ole nopeuttakaan (jos lähtökohta on lepotila). Tuon kiihtyvyyden aikaansaa jokin voima. Työ on aina voiman tekemää työtä. Teho on vain hetkellinen suure.
Aikaisempi pöytä/kynä esimerkki on itseasiassa aika hyvä. Kynä lepää pöydällä. Kun pöytä vedetään alta (ajan hetki nolla), häviää pöydän tukivoima ja ainoa vaikuttava voima on maan painovoima, teho on nolla koska nopeus on nolla (ajan hetkellä nolla). Voimasta aiheutuu kiihtyvyys ja kynän nopeus muuttuu. Tietyn matkan kuluttua voima on tehnyt työtä F*s.
Onpa sekavaa tekstiä...
Noniin, nyt taidat jo itse ymmärtää, ettei maailma ole ihan yhtä yksinkertainen kuin sinä.
Mistä noin huonoja lastuja saa jos 1.8 VW koneesta ei lähde kuin 6 hv enemmän tehoa? Tuollainen väännön kaasvu ja tehon pysyminen ennallaan kuvaa vääntökäyrän olevan todella kapea ja laskee PALJON jyrkemmin ja aiemmin kuin alkuperäinen. Varmasti hankala ajaa tollasen muutoksen jälkeen, kun vaihteita saa vaihtaa jatkuvasti, jotta vääntö ei romahda. Toiseksi 2 sekunnilla parantuntu 0-100 km/h, kukn lisää on tullut vain 6 hv ja helevetin kapea vääntökäyrä? Älä unta näe.
40 % työpaineen lisäys pelkällä lastulla ilman mekaanisia muutoksia tai erikoispolttoainetta on täyttä mielikuvitusta kuten muukin juttusi.
Ei sulla mitään lastua ole, turbo volkkarista puhumattakaan, mutta lue tästä vähän tietoa: http://www.autowiki.fi/index.php/Teho
"Paras kiihtyvyys saavutetaan siksi moottorin toimiessa suurimmalla tehollaan, koska silloin myös renkaiden tiehen välittämä voima on suurin mahdollinen auton senhetkisellä nopeudella. Kaikilla nopeuksilla paras kiihtyvyys saadaan vaihteella, jolla moottori toimii suurimman tehon alueella, eikä suurimman väännön alue. Samalla renkaiden vääntömomentti on suurin, vaikka moottorin ei olekaan."
Ei kestä loota, eikä nivelet. Vai luuletko, että turhaan mitoittasivat vahvoiksi ja kalliiksi? Espanjan volkkarin ongelma juuri vehkeiden kestämättömyys.