Olen seurustellut muutaman kuukauden ensimmäisen tyttöystäväni kanssa. Hän on myös ensimmäinen tyttö, jonka kanssa olen harrastanut seksiä. Ikää minulla on kuitenkin jo 19 vuotta. Se, että en ole aiemmin seksiä harrastanut johtuu minusta. En ole koskaan ketään yrittänyt iskeä ja itseään tarjonneet
naiset eivät ole minua kiinnostaneet.
Mielestäni nykyinen tyttöystäväni on todella mukava ja sellainen nainen, jonka kanssa todennäköisesti voisi olla suhteessa vaikka koko elämän. Eli riitoja tuskin kovin paljon tulisi ja olisi ihan mukavaa.
En kuitenkaan pidä tyttöystävääni mitenkään erityisen kauniina ja ilkeästi sanottuna hän ei ole minun tasoani. Jatkuvasti paremmannäköiset naiset vilkuilevat minua ja minä mietin että haluaisinko sittenkin olla jonkun muun kanssa. Itseäni myös ahdistaa ajatus että jämähdän elinikäiseen suhteeseen ja en harrasta seksiä sitten kenenkään muun kanssa koskaan.
En tiedä mitä minun tulisi tehdä. Helpottaisi paljon jos tietäisin, että johtuuko tunteet tätä naista kohtaan pelkästään siitä, että hän on ensimmäinen tyttöystäväni vai olenko todella kiinnostunut hänestä. Mieleeni on tullut jopa ajatus pettämisestä ja asian kokeilemisesta tätä kautta.
Toisaalta tuntuu typerältä lopettaa suhde, joka kuitenkin tuntuu hyvältä. Tosin minua hävettää näyttäytyä hänen kanssaan julkisilla paikoilla, mutta olen kyllä todella kriittinen naisten suhteen kun he ovat kiinnostuneita minusta.
naiset eivät ole minua kiinnostaneet.
Mielestäni nykyinen tyttöystäväni on todella mukava ja sellainen nainen, jonka kanssa todennäköisesti voisi olla suhteessa vaikka koko elämän. Eli riitoja tuskin kovin paljon tulisi ja olisi ihan mukavaa.
En kuitenkaan pidä tyttöystävääni mitenkään erityisen kauniina ja ilkeästi sanottuna hän ei ole minun tasoani. Jatkuvasti paremmannäköiset naiset vilkuilevat minua ja minä mietin että haluaisinko sittenkin olla jonkun muun kanssa. Itseäni myös ahdistaa ajatus että jämähdän elinikäiseen suhteeseen ja en harrasta seksiä sitten kenenkään muun kanssa koskaan.
En tiedä mitä minun tulisi tehdä. Helpottaisi paljon jos tietäisin, että johtuuko tunteet tätä naista kohtaan pelkästään siitä, että hän on ensimmäinen tyttöystäväni vai olenko todella kiinnostunut hänestä. Mieleeni on tullut jopa ajatus pettämisestä ja asian kokeilemisesta tätä kautta.
Toisaalta tuntuu typerältä lopettaa suhde, joka kuitenkin tuntuu hyvältä. Tosin minua hävettää näyttäytyä hänen kanssaan julkisilla paikoilla, mutta olen kyllä todella kriittinen naisten suhteen kun he ovat kiinnostuneita minusta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos sinua oikeasti hävettää näyttäytyä naisen kanssa julkisislla paikoilla, ei teidän suhde tule kestämään. Ja harvoinhan ne suhteet kestää jotka 19 vuotiaana alkaa... Mutta älä sano naiselle syytä!
Ehkä vähän liioiteltua, että hävettää näyttäytyä julkisilla paikoilla, mutta kavereilleni esittely kyllä hieman arvellutti ja arvelluttaa edelleen joille en ole vielä häntä esitellyt.
minkäänlaista tulevaisuutta.
Suosittelen eroamaan. Olette niin nuoria, ettei tuossa iässä aloitetut suhteet muutenkaan kestä. Sitäpaitsi petoksen tielle lähteminen olisi kaikkein idioottimaisinta mitä voisit tehdä. Jos haluat mennä niin mene, älä ala kusipääksi ja kuseta toista rankimman kautta.
Itse rakastuin 18 vuotiaana nykyiseen mieheeni ja ikää meillä on nyt molemmilla 42, kolme ihanaa lasta ja paljon hienoja hetkiä. :)
siis millä tavalla häpeät tyttöystävääsi?
onko hän ylipainoinen?
mielestäni pettäminen EI OLE KOSKAAN OIKEA KEINO MIHINKÄÄN!pettäminen on kauheinta mitä voit tehdä toiselle..
ihan nyt omasta kokemuksesta voin sanoa tämän:
itse olen ylipainoinen nainen, tiedän sen itsekin, mutta onneksi minulla on mies joka auttaa minua laihtumaan..joskus repsahdan herkkuihin, mutta jatkan laihduttamista ihan oman itseni ja myös hieman mieheni takia.
mies vaikka tahtookin minun laihtuvan, sanoo ettei vaihtaisi minua kehenkään toiseen.
että se ulkokuori ei ihan kaikkea sano ihmisestä.
ne kauniit naiset jotka sua vilkuilee, on ehkä VAAN kauniita, mutta entäs heidän luonteensa ja tunneäly?useimmiten kauniit ihmiset ovat hyvin tietoisia ulkonäöstään ja saattavat olla senkin vuoksi hyvin itsekeskeisiä ja tylsiä.
mitä itse olen joutunut toteamaan hyvännäköisten miesten kohdalla ja naistenkin, että he eivät ajattele muuta kuin sitä ulkonäköään ja miten ehostaa ja parantaa itseään..
joten miettisin tarkkaan kannattaako vaivautua kauniin naisen takia, voi olla että hän haluaisi vain sen yhden yön jutun jolla hän joko kehuskelee tai jolle sitten nauraa kavereiden kanssa...
pettämään en lähtisi.
jos haluat taas kokeilla uutta niin joko jätät nykyisen ja sitten kokeilet, tai siteen pidätte "taukoa" suhteessanne ja sovitte mitä tauon aikana saa ja ei saa tapahtua, selkeät sävelet pitää olla.
Ei saa yleistää! Voi kauniskin nainen olla mukava, fiksu ja tunneälyä omaava! :)
Tunnen monta kaunista naista, jotka ovat mukavia ja kaukana tylsästä! Kai itsekin lukeudun kauniisiin tai ainakin olen ihan nätti, mutta en silti käyttäydy itsekeskeisesti. Minulle itsestään huolehtiminen on itsestään selvää eli käyn säännöllisesti kampaajalla, ostan uusia vaatteita, urheilen jne.
Meitä on siis moneksi. Ulkonäön perusteella ei pitäisi arvostella tuollaisia asioita. Mutta en toki väitä etteikö olisi kauniita ja itsekeskeisiä naisia. Mutta meitä on tosiaan erilaisia. Ja sehän on hyvä. :)
Kaikkea hyvää! :)
seurustelemaan ja harrastamaan seksiä.
päästä tyttöystäväs etsimään joku mies joka tulee rakastamaan häntä juuri sellaisena kuin hän on, kun sinä et selvästikään sitä tee..
täällä ilkeä, mutta päästä se tyttöparka kynsistäs saman tien. Jos oikeasti ajattelet tuolla tavalla, niin suhteenne ei tule kestämään, sulle ilmeisesti ulkonäkö on tärkein.
Hyi sinua!!
Sinulle siis eivät kelpaa naiset, jotka tulevat sinua iskemään, mutta OMAASI KYLLÄ VOIT PETTÄÄ?! MIETI NYT VÄHÄN NOITA OMIA JUTTUJASI. Huvittaa tähän väliin, kun kommentoit olevasi "vähän paremmalla tasolla", koska sitä et henkisesti ole.
Eli kyllä itse tuossa tilanteessa eroaisin, jos jo parin kkn seurustelun jälkeen olisin tuollasia pettämisasioita miettimässä. Kannattaa ajatella sitä, että todennäköisesti jäät kiinni ja todennäköisesti aiheutat tyttöystävällesi ikuisen trauman ja tätä kautta ongelmia hänen parisuhteeseensa. Koska välität tyttöystävästäsi, niin tätä et toki voi tehdä. Eli yritäppä pikkuhiljaa käyttäytyä kuin mies, vaikka pahainen teinipoika vielä oletkin!
VASTUUTA!
Jos mietit elinikäistä suhdetta, niin tiedäthän että kaikki (sinäkin!) iän lisääntyessä rypistyvät, rupsahtavat, lihovat.... eikä kumppania sittenkään hävetä eikä arastella näyttää muille. Yhdessäolo perustuu sittenkin muuhun kuin ulkokuoreen. Mutta jos ei rakasta tarpeeksi, silloin ulkonäkökin voi häiritä.
Itselläni oli joskus poikaystävä, jonka ulkonäkö alkoi vähitellen ärsyttää ja hävettääkin, ja myöhemmin tajusin että en ollut niin paljon rakastunut ettei sellainen olisi vaikuttanut.
Jospa et miettisikään ulkonäköasiaa, vaan sitä rakastatko häntä tarpeeksi, onko yhdessäolo vain "mukavaa" vaiko todella ihanaa, kaipaatko häntä poissaollessa jne. Jos jo nyt tuntuu ettei oikein innosta, niin kannattaa erota (ja vasta sen JÄLKEEN alkaa olla jonkun toisen kanssa, pettäminen on raukkamaista)
Jos oikein rakastaa, hyväksyy toisen myös pienine vikoineen.
En olekaan rakastunut. Siitä olen varma. Kyllä minä häntä ikävöin jos emme ole vähään aikaan nähneet. Kyllä minä hänestä pidän enkä todellakaan halua häntä loukata.
En usko mihinkään "siihen oikeaan", uskon että heitä on paljon enemmän kuin yksi. Ainakin minulle. Voisin löytää itseäni enemmän miellyttävän naisen, mutta siihen voisi mennä aikaa todella paljon. Tämä kyseinen nainen on kuitenkin yksi mukavimmista ja huomaavaisimmista ja ennen kaikkea rehellisimmistä naisista joita olen tavannut.
Ulkonäkö ei suoranaisesti ole ongelma. Hän on ihan nätti, mutta ei todellakaan mikään malli. Kyllä pidän häntä kuitenkin keskivertoa huomattavasti kauniimpana.
Täytyy myöntää, että ajattelen liikaa sitä mitä muut hänestä ajattelee. Minusta hän on kuitenkin kaunis.
Hieman minua ärsyttää myös se, että hän kyllä selvästi tiedostaa sen, että saisin häntä kauniimman naisen. Hän pitää minusta kiinni toisinaan hieman epätoivoisen oloisesti. Antaa minulle kuitenkin tilaa, eli takertumisesta ei ole kyse.
Olen erimieltä siitä, että pettäminen on raukkamaista. Ei siinä mielestäni ole mitään raukkamaista, mutta todella törkeää se on toista kohtaan. Myönnän, että ajattelen ensin aina itseäni, mutta ajattelen paljon myös muita. En todellakaan halua loukata turhaan ihmisiä joista välitän.
Eniten tässä asiassa minua vaivaa ajatus siitä, että mitä kaikkea minä menetän jos alan pitkään suhteeseen hänen kanssaan. Opiskelu alkaa uudella ja suuremmalla paikkakunnalla. Olen halunnut jo kauan alottaa ns. uudelta pohjalta, mutta kaikki tämä pyyhkiytyy tavallaan pois jos olen hänen kanssaan.
Toki tämäkin on uutta, mutta erillä tavalla kuin olin toivonut. Nyt en kuitenkaan oikein tiedä mitä minä toivon. Varmaa on kuitenkin se, että olen paljon onnellisempi nyt kun olen hänen kanssaan kuin ennen häntä yksin ollessani.
Eroa.