Kannattaa olla varovainen siinä mitä kertoo menneisyydestään, koska väkivaltaiset miehet etsivät sellaisia naisia jotka ovat eläneet (suostuneet) väkivaltaiseen suhteeseen. Pelkään myös tuomitsemista (miksi jäit), syyllistämistä (no mitäs sä sitten teit) yms. reaktioita.
Itse en kerro miehille mitään menneisyydestäni, naisille ainoastaan. Hyvien ystävien kanssa uskallan puhua asioista, olen saanut tukea, vertaistukea
Olen nykyisin hyvin varovainen miesten suhteen ja tuo entisestä elämästä kertominen on sellaista ympäripyöreää "kasvettiin erilleen" -juttua.
Miten muut, kerrotteko väkivaltaisesta suhteesta vai miten toimitte?
Ehkä minäkin joskus luotan vielä.
Itse en kerro miehille mitään menneisyydestäni, naisille ainoastaan. Hyvien ystävien kanssa uskallan puhua asioista, olen saanut tukea, vertaistukea
Olen nykyisin hyvin varovainen miesten suhteen ja tuo entisestä elämästä kertominen on sellaista ympäripyöreää "kasvettiin erilleen" -juttua.
Miten muut, kerrotteko väkivaltaisesta suhteesta vai miten toimitte?
Ehkä minäkin joskus luotan vielä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi helvetten. Nyt sen viimeistään opin ettei kannata. Tuossa tapasin netin kautta miehen, tuntui ensi alkuun niin kivalta ja mukavalta.
Tapailtiin ja hän muutti samalle paikkakunnalle
opskelemaan, kuulemma mun takiaini.
Pikkuhiljaa alkoi ilmentyä ärtymystä, kiukkua,
sanailua.
Toissailtana hän sai totaaliraivarin tässä mun luonani, ihan tuosta vaan. Siinä lensin sekä minä että kirjahylly, konttasin karkuun eteisessä. Siis aivan raivo sekopää.
Mietin kuumeisesti missä on puhelin, mitä teen,
koitin rauhoitella ja pyysin häntä lähtemään.
lopulta raivo loppui, hän läksi ovi paukkuen
(kännissä vielä ja autolla) ja soitin poliisit perään.
Partio lähti etsimään, minä sain kehoituksen pysyä kotoa poissa, pääsin tuttavani luokse yöksi, onneksi. Aamulla sitten jännityksellä kotiin, mitä löytyy. Eteinen oli kun hävityksen kauhistus, tavarat olivat hujan hajan, kukkaro ja puhelimet onneksi oli tallella.
Noh- ei siinä muuta kun varaamaan tk aikaa.. lääkäri "pelästyi" ruhjeita, mustelmia, väänneltyjä sormia, irronneita kynsiä ja revenneitä vaatteita
Illalla hän yhdenäkin seisoi eteisessä, oli tullut omilla avaimilla sisään. Sain semmoisen halvauksen että oksat pois. En osannut muuta kun änkyttää että voisitko lähteä. Lähti onneksi.
Yön keräsin voimia että jaksan lähteä kyttikselle. Hampaat irvessä nilkutin sinne, onneksi päivystyksessä oli mukava nuori naispoliisi. Me tehtiin kimpassa rikosilmoitus ja hän valokuvasi jokaisen ruhjeen ja mustelman.
Ja niitä on paljon!
Se painiottelu , mikä tässä oli, sitä kadehtisi
pertti ukkolakin. Tottakai ihminen luonnostaan
puolustautuu kun tullaan kimppuun, kotin huutaa
apuakin mutta silloin tuli lälläriä poskille.
Siis jotain aivan hirveetä, luojalle kiitos lapset ei ole kotona enää.
Mullakin on ollut väkivaltainen mies, mutta
siitä on aikaa yli 20 vuotta, ilmeisesti olen maininnut jotain asiasta ja siitä on siten jäänyt jotain tämän pervon pääkoppaan.
Vaan ei ENÄÄ IKINÄ NETISTÄ! jos ei muuten löydy elämänkumppania niin oon ilman.
Nytkin on paniikki päällä tulleko se vielä takaisin !
Ja- ihan sama juttu kun sulla- kasvettiin erilleen... höpön paskat, edellinen emäntä on varmasti kyllästynyt riehumiseen ja ottanut ihan
totaalisti etäisyyden ja antanut kenkää.
Minä tällä nuolen haavoja, joka paikkaan koske ja olo on kun jyrän alle jääneellä. Piti vielä käydä toisenkin kerran lääkärissä, lisää kipulääkettä.
Kyllä minä kerroin miehelleni entisestä elämästäni.. Ja sikäli mikäli on oikea ja itsevarma, väkivallaton mies, se ymmärtää ja tukee vaikeillakin hetkillä!
Ennemmin ne miehet ei ymmärrä, miks sä pelkäät ja oot niin vaikea ja epäröivä. Rehellisyys kunniaan siis tässäkin asiassa. Jos uus mies alkais käyttäytyy samoin, ni silloin kannattaa häipyä ennen kuin edes oppii tykkään toisesta!!
Ymmärrettävää että et halua kertoa asiasta heti eikä minun mielestä ole viisastakaan. Ei heti alkuun tarvi kaikkia asioita itsestään kertoa ei siihen mitään lakia ole että pitäisi. Kun pystyt luottamaan mieheen taas niin kerro mitä haluat mutta ei siltikään tarvi kaikkee kertoa. Mies kyllä ymmärtää kerrot tai et, käyttäytymisesi toista kohtaan kertoo enemmän kun sanat,miten käyttäydyt on enemmänkin ongelma kuin mitä kerrot koska jos alistut helposti tai olet heikossa kohdassa elämässä niin helposti sinua on hyväksi käyttää.
En osaa sanoa huomaako joku uusi ihminen mitään.
Olen oppinut vuosien aikana teeskentelemään ja näyttelemään oikein hyvin.
Ongelma tässä on se, että ihmiset jopa luulevat minun huolivan exän takaisin kun en puhu mitään negatiivista hänestä. Ihmiset ajattelevat, että "tulen kyllä järkiini". Ainoastaan todelliset ystävät tietävät asioiden tilanteen.
Toisaalta pelkään aina puhua miehille epäkohdista. Miesten mielestä naisella ei saa olla ongelmia ja pitää aina hymyillä ja puhua iloisista asioista.
ollut pitkään väkivaltasen kanssa ja nyt eronnut,ero ei ollut helppo,vasta nyt kun hänellä on uusi,voi huokaista.
Tämä uusikin tietää,mitä olen kokenut mutta ei usko puheitani,yhdessä he minua hulluna pitävät.
Onneksi pääsin pois siitä helvetistä,ja toivon vaan ettei uusi saa kokea samaa mitä itse koin.
vastAinakin olen varoittanut,mutta en ota enää vastuuta,vaikka väkivaltaset jättää myös ikuisen huolen,ovat aika reppanoita oikeasti.
Olen kertonut muutamalle ystävällekin että kuristin tyttöystävääni joskus...Luoja että voin vihata itseäni. Mikään ei oikeuta vahingoittamaan toista ihmistä fyysisesti. Ei mikään ongelma maan päällä...
Pääsisinpä ajassa taaksepäin muutamaan asioita...