Hei tapan aikaa ja kysyn täältä. Jos nainen 25 ja mies 36 (kummallakaan ei lapsia), niin voiko kumppanuus onnistuu? Lähinnä kyselen kokemuksia jos niitä jollain olis vähän samanlaisestaa..
Toi mies kyllä niin ihana, mutta ikäero vähän mietityttää..
hmm..
Toi mies kyllä niin ihana, mutta ikäero vähän mietityttää..
hmm..
Vastaukset 13
Vanhimmat
... tosi pieni ikäero... ihan oikeesti... ei edes paha... tiedän ihmisiä jotka ovat meneet leskenä naimisiin mies n. 50v ja nainen n. 30v ei ongelmia
jos todella rakastaa toista, niin ikäasioilla ei ole mitään merkitystä, antaa palaa vain ... isoisäni oli 36 vuotta vaimoaan vanhempi ja vaimo sanoi aina olleensa onnellinen miehensä kanssa.
Olin pitkään liitossa itseäni 15 vuotta nuoremman naisen kanssa. Ikäero ei koskaan tullut väliimme. Suurin ongelma oli erityisesti exäni läheiset, jotka parhaansa mukaan yrittivät saada meidät eroon ... taisivat lopulta onnistuakin, mutta meidän kahden välillä ikäero ei ollut minkäänlainen puheenaihe tai ongelmien aiheuttaja.
Niin ja kun arvaan mitä kommentteja tänne tulee, niin kerron heit, että kyllä minä olin meidän suhteessa seksin suhteen paljon aktiivisempi.
Mitä olen näitä foorumeita seurannut niin samanlaisia tuntuvat kokemukset olevan. Suurikaan ikäero ei ole este, mutta muiden suvaitsemattomuutta pitää sietää.
Yllä oleva kirjoittaja on ihan oikeassa! Tuota pitää sietää, että muut ovat teitä kohtaan suvaitsemattomia ja jopa ehkä jollain tapaa kateellisia ja katkeria? Itsellä on kokemusta juuri tästä, kun muut ihmiset jollain tapaa kuitenkin yrittää "hajottaa" suhdetta. Joskus saattaa joku itselle aika tuntematon avon työtoveri tai ystävä tivata minulta, milloin haluan esimerkiksi lapsia ym! Eli siis yrittävät tavallaan, että jäisin jotenkin "kiikkiin" että pääsisivät toteamaan että meidän täytyisi erota tai jotain. Kas kummaa, kun olemme jo heti aluksi keskustelleet lapsiasiat ja naimisiinmenot ym läpi, niin meillä ei ole ristiriitoja asioiden suhteen! Tämä on monille HYVIN VAIKEAA=D Monesti nämä, jotka "yrittävät jotain", ovat itse huonossa parisuhteessa ja varmaan katkeriakin, että kaveri on "iskenyt" nyt sitten nuoren naikkosen. Toki varmasti eksiä ym saattaa tämä ärsyttää, että entisellä onkin sitten nuori nainen;)
Oma avoni on minua 8 vuotta vanhempi, eikä meillä ole ongelmia ikäeron suhteen ollut. Ainoa on toki se, että hän on paljon menestyneempi elämässään, koska on ehitny jo kouluttautua kun itse vielä opiskelen;) Mutta tämähän korjaantuu ajan kanssa eikä meitä kumpaakaan häiritse, koska en itse esim juokse opiskelijabileissä.
Itse ainakin voin suositella, minulle kun eivät kelpaa nuo pari vuotta vanhemmat, kun heillä on vielä niin kesken kaikki kokeilut elämässään. Tuollainen mies, joka on jo rauhottunut ja haluaa joskus sitä perhettäkin ym, on omaan mieleeni. Lisäksi nuo vanhemmat miehet ovat paljon komeampia ja itsevarmempia=)
Tietysti voi onnistua. Toki tuo ikäero on iso, jos olette hyvin erilaisessa "kypsyysvaiheessa". Eli vähän riippuu ihmisistä. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että parin vuoden jälkeen hän viimeistään haluaisin niitä lapsia. Että kannattaa keskustella heti tuo lapsiasia selväksi, mitä mieltä kumpikin on. Hänhän voi toki olla, ettei halua ollenkaan lapsia ja homma ei onnistu, jos sinä haluat. Eli koska ikäeroa on tuon verran, niin pitää keskustella juuri lapsiasiat ja tämmöset naimisiinmenoasiat selväksi, koska kummallakaan ei ole aikaa hukattavana! Sulla kello tikittää ja hänellä omalla tapaansa m yös.
25 vuotiaalla naisella vielä tikittää,itse sain ekan ja terveen pojan 38v.
TODELLAKIN TIKITTÄÄ! Nimettäin jos hän on tuon kanssa vaikkapa 10 vuotta ja eroaa, niin sitten on ihan hiton kiire=D Sama koskee jo, kun on 30-v. Jos et sattumoisin muuten tiedä, niin jo 30-vuotiaana kehitysvammaisen lapsen saaminen moninkertaistuu..siis ihan järkyttävästi. Ja aika harva muute nhaluaa kehitysvammaisen lapsen, ihan tutkittua. Ja jos haluat useamman lapsen, niin on järkevämpää aloittaa nuorempana, kun itselläkin on mahdollisuudet selvitä parempikuntoisena aina synnytyksestä. Ei tässä nyt kannata Madonnaksi ruveta ja yrittää kuolla sitten synnytyksessä, koska on yksinkertaisesti too old. Myös lapset nauttivat, kun saavat vietää mahdollisimman pitkään omien vanhempiensa kanssa.
Mikäli tämä ny ei ollut taas yksi lukuisista provoista, sulla nyt menee vähän överiks toi kellon tikitys. Ettei vaan tikittäis päässäs?
Jokaisella on oma elämänsä, sen voi myös "räätälöidä" oman kaltaisekseen. Jokainen parisuhde on myös omanlaisensa.
Ei kaiken tarvitse olla yhtä kriisiä täynnä ja monesti on niin että niitä lapsiakin sitten "saadaan" eikä hankita. Joku pariskunta joka aluksi ajattelee että ei koskaan lapsia! tuleekin yhtäkkiä siihen tulokseen että lapsi olisi mukava.
Paras tapa pilata suhde on suunnitella heti alkuunsa lapset ja hääpäivät ja talon rakennukset.
vaan elä täysillä,minä 50v nainen olen avossa 41v miehen kanssa ja ikäero ei tunnu missään.
katso, jos muuten vaan synkkaa.
Ite 18 ja ukko 32.
Itse olen 36 ja mieheni 25. Ikäero ei häiritse kumpaakaan, eka lapsi tulossa. Henkilökemiat ratkaisee.
Tai huono vitsi. Liikaa ikäeroa.. nim. kokemusta on.
Aina tätä samaa aihetta kysytään. Eikös kannattaisi jo oma palsta varata aiheelle ikäero. Kyllä sen suhteen toimivuuden ratkaisette te, eikä muut ihmiset eikä se ikäerokaan.