Miks, miks, miks?
En tajua tätä...
Kaikki multa on viety pois mitä oli tärkeää.
Luulin että mulla olis silti ollu jotain arvoa.
Että joku voi muakin rakastaa. Etten ookkaan niin tyhmä, ruma niinku oon aina uskonu.
Vääräs olin oon vaan yks pieni luuseri täällä maan päällä. Kaikki pelkkää valhetta. olin sulle pelkkä "vararengas". Ei mitään muuta.
Usko rakkauteen on poissa.
Samoin myös halu elää.
Tajuut sä että mä elään sun takia.
Ilman rakkautta täällä ei vaan jaksa olla.
Mä haluun sut unohtaa mut ei se vaan onnistu.
Kärsin kokoajan.
Loppuis tämä jo!
Niin surullista että rakastan sitä paskaa vaikka se on vaan pahaa mulle tehny.
En jaksa enään toista päivää tuntea näin!
Miten sen saa loppumaan???
Aika ei auta..
Se kestää liian kauan.
En vuosia, päiviä edes halua odottaa.
Haluan nukahtaa ja aamulla huomata että tuska, ikävä ja rakkaus on poissa...
Kuolemakin nyt kuulostaa paremmalta kuin tämä...
En tajua tätä...
Kaikki multa on viety pois mitä oli tärkeää.
Luulin että mulla olis silti ollu jotain arvoa.
Että joku voi muakin rakastaa. Etten ookkaan niin tyhmä, ruma niinku oon aina uskonu.
Vääräs olin oon vaan yks pieni luuseri täällä maan päällä. Kaikki pelkkää valhetta. olin sulle pelkkä "vararengas". Ei mitään muuta.
Usko rakkauteen on poissa.
Samoin myös halu elää.
Tajuut sä että mä elään sun takia.
Ilman rakkautta täällä ei vaan jaksa olla.
Mä haluun sut unohtaa mut ei se vaan onnistu.
Kärsin kokoajan.
Loppuis tämä jo!
Niin surullista että rakastan sitä paskaa vaikka se on vaan pahaa mulle tehny.
En jaksa enään toista päivää tuntea näin!
Miten sen saa loppumaan???
Aika ei auta..
Se kestää liian kauan.
En vuosia, päiviä edes halua odottaa.
Haluan nukahtaa ja aamulla huomata että tuska, ikävä ja rakkaus on poissa...
Kuolemakin nyt kuulostaa paremmalta kuin tämä...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei se kuolema mitään
tarjoo, mulla on mennyt 10 kuukautta,
eikä oo yhtää helpottanut,
joten täsäs menee vuosia,
mutta kaippa nää ymmärrät,
että kaikkea aikansa,
ei sun auta muuta kuin odottaa.
T
..mutta musta tuntuu ihan samalle...
Haluais vain herätä aamulla ja huomata että kaikki tuska ja ahdistus on poissa...mutta silti haluan myös rakastaa vielä...
En vain tiedä uskallanko enää rakastua, kun se henkilö jota rakastin todella, ei halunnutkaan mua...
Ei tämä viesti auta mitään nyt, kun sä tunnet tollaista tuskaa, mutta mä tiedän miltä susta tuntuu. Mä tiedän ja ymmärrän, koska olen kokenut ihan saman tuskan. En ollut rakastanut ketään muuta ennen häntä, ja se ero tuli todella kovana kolauksena.
Niin klisee kuin tämä onkin, niin unohtaminen vie aikaa. Tai ei unohtaminen, vaan ylitse pääseminen. Itke, kun itkettää. Kirjoita tuntemuksiasi, ajattele, käy yhteiset muistot läpi. Puhu ystävillesi. Aikanaan se lakkaa sattumasta niin pahasti.
Mun ja entiseni erosta on nyt puoli vuotta. Edelleen mä välillä ajattelen että 'Miksi? Mitä mä tein väärin?' jne. Kaipaan häntä edelleen toisinaan, mutten enää tunne samanlaista tuskaa kuin puoli vuotta sitten. En läheskään samanlaista. En silloin itsekään uskonut, että aika auttaisi. Mutta se auttoi. Voimia ja jaksamista, niitä tarvitset nyt.
Osaa ottaen,
Little Me
Sellaista se on...olen pahoillni puolestasi...tiedän miltä sinusta tuntuu. On hirveetä kun tajuaa elävänsä vain sen toisen ihmisen vuoksi, se olis ihanaa jos se onnistuis mutta se ei aina onnistu.
Täytyy vain etsiä omalle ylitsevuotavalle rakkaudelle uusi kohde...
Tuttu juttu. 5kk olen tätä kidutusta kestänyt. Kesällä itsemurha oli ennemmäin kuin lähellä. Mutta jospa tunnelin päästä alkaisi pikkuhiljaa näkymään valoa...eikä se ainainen pikajuna joka tulee kohti...
"Cause nothin' lasts forever
Even cold November rain"