Mikä neuvoksi?

Moi

Mulla on ikävä exää. Erosta 4kk ja tuntuu että en saa häntä pois mielestä millään. Uusia kumppaneita en osaa edes ajatella ja olen hyvin kiinni exässä. Meillä on yhteinen lapsi ja sen asioita tulee soiteltua ja hoideltua suht usein. Samalla tunnen suurta ikåvää entiseen perhe-elämään ja tekisin mitä vain että saisin jotenkin perheeni kasaan. Ongelmia meillä oli molemmin puolin, muttei sellaisia mitä en osaisi antaa anteeksi hänelle. Olen kertonut tunteeni hänelle suoraan, että rakastan vieläkin, ja pyysin että miettisi asiaa kaikessa rauhassa. annan aikaa, ja yrtiän olla painostamatta. Tapaamme taas huomenna, mutta en usko että otamme asiaa sen kummemmin puheeksi. eilen kun puhuimme lapsen asioita, kerroin että yritän todella pitää huolta lapsesta ja toivon että asiat järjestyvät tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin.

Minulle kelpaisi vaikka suhde jossa emme asuisi samassa osoitteessa vaan olisimme muuten yhtä, kaipaan ja rakastan häntä yli kaikeen, ja tekisin mitä vaan että asiat korjautuisivat.

Kadun kaikkia tekemiäni virheitä todella paljon, ja en saa omatunnoltani rauhaa. Olen kirjoittanut hänelle näistä asioista, ja pyytänyt että miettisi asioita rauhassa ja katsotaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Mikä siis neuvoksi?
0332
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Tiiti68 kirjoitti:

Moi

Mulla on ikävä exää. Erosta 4kk ja tuntuu että en saa häntä pois mielestä millään. Uusia kumppaneita en osaa edes ajatella ja olen hyvin kiinni exässä. Meillä on yhteinen lapsi ja sen asioita tulee soiteltua ja hoideltua suht usein. Samalla tunnen suurta ikåvää entiseen perhe-elämään ja tekisin mitä vain että saisin jotenkin perheeni kasaan. Ongelmia meillä oli molemmin puolin, muttei sellaisia mitä en osaisi antaa anteeksi hänelle. Olen kertonut tunteeni hänelle suoraan, että rakastan vieläkin, ja pyysin että miettisi asiaa kaikessa rauhassa. annan aikaa, ja yrtiän olla painostamatta. Tapaamme taas huomenna, mutta en usko että otamme asiaa sen kummemmin puheeksi. eilen kun puhuimme lapsen asioita, kerroin että yritän todella pitää huolta lapsesta ja toivon että asiat järjestyvät tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin.

Minulle kelpaisi vaikka suhde jossa emme asuisi samassa osoitteessa vaan olisimme muuten yhtä, kaipaan ja rakastan häntä yli kaikeen, ja tekisin mitä vaan että asiat korjautuisivat.

Kadun kaikkia tekemiäni virheitä todella paljon, ja en saa omatunnoltani rauhaa. Olen kirjoittanut hänelle näistä asioista, ja pyytänyt että miettisi asioita rauhassa ja katsotaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Mikä siis neuvoksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu