Mitä tehdä kun ei seksi voisi vähempää kiinnostaa?
Olemme olleet nyt 3 vuotta yhdessä ja tuntuu että ongelma vain pahenee joka päivä. En siis vain halua seksiä, en kiihotu mistään, joskus koko ajatus lähinnä ällöttää... Enkä halua mieheni koskevan minua seksuaalisesti, nuolevan tai mitään, vaikka hän itse kovasti haluaisi. Haluan kyllä halailla ja pussailla, kunhan se pysyy ei-seksuaalisena.
Sitten kun harrastamme seksiä, se on kaikkea muuta kuin rentouttavaa ja kivaa, se on vain asia joka tehdään pois alta. Mieheni aistii että minua ei kiinnosta, ja minä aistin että mieheni on epävarma kun ei tiedä miten tyydyttää minua, ja saada minut kiihottumaan.
Sillon kun aloimme seurustelemaan mieheni oli mahtava sängyssä, tiesi mitä teki ja oli itsevarma. Sitten minä pilasin kaiken liiallisilla "älä tee noin, tee noin, eiku näin" jutuilla, ja nyt hän ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen siis sellainen että joskus tykkään jostain joka toisena päivänä ällöttää, joten mieheni on ymmärrettävästi aivan pihalla, toivoisi että olisi jokin "varma keino" millä saisi minut tyydytettyä.
Ja minä en kiihotu monien muiden syiden lisäksi siksi kun mietin ja hermoilen että kostunko minä, onko siellä mitään jne. Sitten minä olen jännittynyt ja miehestäni tulee epävarma - oravanpyörä siis.
Näin on käynyt kaikisssa edellisissäkin suhteissani. Tiedän että jos nyt eroaisimme, niin olisin muutaman vuoden päästä samassa tilanteessa jonkun toisen miehen kanssa. Aluksi seksi on mahtavaa, sitten pikkuhiljaa kiinnostaa vähemmän ja lopulta se on suorastaan ällöä. Lakkaanko minä rakastamasta?
Miksei täällä ole seksihaluttomuus palstaa?
Olemme olleet nyt 3 vuotta yhdessä ja tuntuu että ongelma vain pahenee joka päivä. En siis vain halua seksiä, en kiihotu mistään, joskus koko ajatus lähinnä ällöttää... Enkä halua mieheni koskevan minua seksuaalisesti, nuolevan tai mitään, vaikka hän itse kovasti haluaisi. Haluan kyllä halailla ja pussailla, kunhan se pysyy ei-seksuaalisena.
Sitten kun harrastamme seksiä, se on kaikkea muuta kuin rentouttavaa ja kivaa, se on vain asia joka tehdään pois alta. Mieheni aistii että minua ei kiinnosta, ja minä aistin että mieheni on epävarma kun ei tiedä miten tyydyttää minua, ja saada minut kiihottumaan.
Sillon kun aloimme seurustelemaan mieheni oli mahtava sängyssä, tiesi mitä teki ja oli itsevarma. Sitten minä pilasin kaiken liiallisilla "älä tee noin, tee noin, eiku näin" jutuilla, ja nyt hän ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen siis sellainen että joskus tykkään jostain joka toisena päivänä ällöttää, joten mieheni on ymmärrettävästi aivan pihalla, toivoisi että olisi jokin "varma keino" millä saisi minut tyydytettyä.
Ja minä en kiihotu monien muiden syiden lisäksi siksi kun mietin ja hermoilen että kostunko minä, onko siellä mitään jne. Sitten minä olen jännittynyt ja miehestäni tulee epävarma - oravanpyörä siis.
Näin on käynyt kaikisssa edellisissäkin suhteissani. Tiedän että jos nyt eroaisimme, niin olisin muutaman vuoden päästä samassa tilanteessa jonkun toisen miehen kanssa. Aluksi seksi on mahtavaa, sitten pikkuhiljaa kiinnostaa vähemmän ja lopulta se on suorastaan ällöä. Lakkaanko minä rakastamasta?
Miksei täällä ole seksihaluttomuus palstaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taidan suomeksi sanottuna olla VAIHTELUNhaluinen...niin asentojen kuin ehkä miestenkin...
Meitä on moneen lähtöön...
sinun pitäisi nyt mennä jonkun ammattilaisen kanssa juttelemaan asiasta. Syyhän ei selvästikään ole (kuten itse kerroit) miehessä, vaan sinussa itsessäsi, jos tilanne toistuu kaikissa suhteissasi. Reippaasti nyt vaikka psykologin juttusille, niin asia järjestyy varmasti kuntoon. Tuskin kuitenkaan haluat olla koko elämääsi lyhyiden suhteiden orja, vaan pidempi kumppanuus on se, mitä haet?
Mitäs jos kyseinen hlö HALUAAKIN hyppiä "kukasta kukkaan"...?
Ensinnäkin, tuskin rakkautesi on vähentynyt vaikka seksihaluttomuutta esiintyykin? Useimmiten pitkissä suhteissa esiintyy liian paljon "säännöllistä seksiä", mikä itsessään jo pilaa koko seksuaalisuuden jännitteen. Eihän kukaan halua että "okei, kolme kertaa viikossa pitää suoriutua tästäkin hommasta" vrt. erilaisiin suunnitelluihin tilanteisiin. Olen sitä mieltä näin naisen näkökulmasta, että oikeassa olet siinä, että miehesi on nyt varmaaan aikalailla hakoteillä, mitä hänen kuuluisi tehdä, saadakseen sinut syttymään. Tiedätkö sinä?
Joskus auttaa sekin, että tutustuu jälleen omiin ajatuksiinsa, mikä sinun mielestäsi tekee seksistä etovaa ja mitkä asiat sinussa herättää seksuaalista aktiviteettia.
Onko esim. tapa jolla aloitus tehdään (osaat jo ennakoida tilanteen etenevän siihen pisteeseen) vai pidätkö tilanteita enemmänkin aina pakottavina hetkinä? Myöskin oma orgasmi vaikuttaa siihen, miten paljon seksiä tahdot. Mikäli et saa orgasmia ja miehesi tavoitteena on vain omansa niin enpä yhtään ihmettele mikäli tuntuisi "suoritukselta".
Kannattaa tosiaan pohtia ensin itsekseen ja mikäli huomaat että tilanteesta olisi syytä keskustella ulkopuolisen ihmisen kanssa, niin ota ihmeessä yhteyttä ammattiauttajaan. Se ei tarkoita, että sinussa on mitään vikaa. Sen avulla löytyy yllättäviä ratkaisuja eri tilanteisiin.
Ja kyllä se niin on, että ei aina voi haluttaakaan ja sitä ei pidä pitää pahana asiana. Moni ihminen pitää ns. taukoa saadakseen jälleen elimistönsä tuottamaan tätä "nautinnon lähdettä" jos sitä voi sillä nimellä kutsua. Rutiinit veks seksistä!
Tsemppiä paljon ja toivottavasti taas vällyjen väliin tulee sutinaa sinunkin aloituksesta :) :)
Olen samaa mieltä toisen kirjoittajan kanssa siitä, että ammattiapu voisi olla sinulle paikallaan.
Rehellisesti sanottuna minulle jää sellainen mielikuva, että sinä et pidä seksistä. Sinä jännität, mietit kovasti mitä miehesi sinusta ajattelee, olet ehkä suorituskeskeinen et rentoudu ja anna asioiden mennä omalla painollaan.
Minusta sinun kannattaisi ihan tosisaan kysellä ammattilaisen neuvoja. Voihan se olla, että syy haluttomuuteesi ei ole itse seksissä vaan jossain muualla elämän osa-alueella. Kun sanot että törmäät samaan ilmiöön muissakin suhteissasi niin olisiko siinä sitten vastaus tuohon haluttomuuteen: suhteesi muuttuu muutamassa vuodessa sellaiseksi että sinä et enää viihdy, olet tyytymätön, mutta et oikein itsekään tiedä mihin.
Sinun pitäisi löytää syy tyytymättömyyteesi, niin sitten seksi voisi olla parempaa.
Ota pari lasia viiniä pohjalle ja lue naisten eroottista kirjaa. Jos kostuminen jännittää, niin reippaasti liukkaria ostamaan...Noi kauheat paineet pitää saada pois!!!
Sinulla voisi olla jotain hormonihäiriöitäkin, kun käyt gynellä niin mainitse asiasta, nehän voisi tutkia.
Itse olen ollut melkeinpä seksittömässä pitkässä liitossa, miestä ei kiinnostanut ja silloin kuin seksiä oli, enpä nauttinut.
Nykyisessä suhteessa olemme samanlaisia, haluamme usein ja seksi on tärkeää. Hämmästelen jatkuvasti mieheni haluja ja sitä ettei ole kyllästynyt minuun vuosien aikana. Halailemme ja koskettelemme paljon muutenkin. Tunnustamme rakkauttamme monin tavoin. Saan usein kuulla kohteliaisuuksia, olen kaunis, seksikäs jne. Sängyssä seksi on monipuolista, ilman ennakkoluuloja tehdään milloin mitäkin. Käytän seksikkäitä alusasuja, yömekkoja, sukkia ja korkokenkiäkin. Voitte vain kuvitella miten nautin nyt - samoin kuin mies. Hellyyttä emme unohda, usein hän sängyssäkin silittelee hiuksia ja nukahdamme kaulakkain.
Eli olen elänyt kahta erilaista elämää kahden erilaisen miehen kanssa. Jotkut varmasti ovat vähempi seksuaalisia ihmisiä ja toiset erittäin seksuaalisia. On selvää, että ongelmia tulee tai tyytymättömyyttä liitoissa on, jos vastakappaleet ovat yhdessä.
Puhuminen on myös tärkeää, yhteinen aika, toisen huomioiminen. Myös se, rakastaako toista? Onko muita stressitekijöitä. Kannattaa yrittää selvittää tuo asia, että et vain menetä miestäsi ja voisitte olla yhdessä onnellisia.
että onko miehesi paljon "kimpussa"?
Itsellä huomaan joskus samoja piirteitä, kun tuntuu että sitä saa kokoajan, liian helposti, niin siitä häviää mielenkiinto. Haluat ehkä itse "herätä" haluamaan ensin jotta siitä tulee mielenkiintoista?
voin sanoa omasta puolestani myös, että myös minulla on näitä ns haluttomuusjaksoja, ettei seksi vois vähempää kiinnostaa, mutta toimin siinä tilanteessa niin että sanon miehelleni suoraan asiasta, ja pahoittelen ettei vika todellakaan ole hänen, hän on onneksi ymmärtänyt ja oikeastaan nämä haluttomuusjaksot ovat olleet meillä vaan hyvästä, sillä olemme huomanneet että rakastamme toisiamme vain enemmän ja enemmän...
Hei Stella!
Itse kärsin haluttomasta kumppanista ja koen sen äärimmäisenä väkivalan muotona, joka altistaa pettämiselle. No, jos pettää, niin sitten onkin se pahis.
Koska haluttoman puoliso toivoo loppuun saakka muutosta, minusta haluttoman tulisi olla se, joka tekee päätöksen oman seksuaalisuutensa herättelemisestä (ammattiapua on saatavilla) tai sitten irrottautuu suhteesta.
Ps. Täällä on erillinen haluttomuus-palsta "Tunteet"-osion alla. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000440&subcat=632
Haluton ei voi sysätä vastuuta vain toiselle. Joko antaa tai antaa toisen mennä ja on itse aktiivinen erossa.
joo, voi käydä kuin minulle, naisellani samanlainen haluttomuus, ollu jo yli kaks vuotta, nyt oon tavannu netissä naisen ja kiinnostus molemminpuolista. Varmaankin tavataan ja sextaillaan, kun kotona ei saa...
sen kaltaisissa tilanteissa kuin sinulla. Valitettavasti sinulla(kin) vaimo on jättänyt sinut yksin ongelman kanssa.