Kun laihdutuksesta tuli elämäntapa

Olet ns. ihannepainossasi millä mittarilla tahansa mitattuna. BMI:si on 21 eli aivan loistava, sillä 20-24 BMI on joidenkin ravintoasiantuntijoiden mukaan turvallinen ja terveellinen, ns. normaali. Itse olen samaa mieltä, sillä silloin nainen näyttää terveeltä, ei tule ongelmia hormoonitoiminnassa eli esim. kuukautiskierto on säännöllistä jne. Jos naisen paino tippuu ja BMI menee paljon alle 20.... Ok, silloin hän on todella hoikka, koska rasvaa on kehossa vähän, mutta samoin ovat usein hävinneet myös lihakset tai tarpeelliset ravintoaineet ovat jääneet saamatta! Ja se ei pitkällä tähtäyksellä ole hyvä, vrt. osteoporoosi tai vaikeudet raskaaksi tulon suhteen.

BMI:si on hyvä, olet ns. ihannepainossasi, keskity vain kunnon yllä pitämiseen, elimistön toimivuuteen, käy salilla, tanssitunneilla tai mitä liikuntaa sitten harjoitatkin, saat siitä parhaimman hyödyn!

Kuulostaa tutulta. Tosin omalla kohdallani en ole koskaan laihduttanut yhtä suurta määrää kuin sinä. en ole varsinaisesti koskaan ollut ylipainoinen. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin ostavani koko ajan isompia vaatteita, ja tuntui kurjalta kun pituuteni puolesta XS koon vaatteet olisivat sopivia mutta ei toivoakaan että olisivat mahtuneet päälle.

Laihdutin ehkä 8 kiloa. Painoin siinä vaiheessa 52 kiloa, pituutta on 160cm. Olin tyytyväinen hetken aikaa, mahduin S-koon vaatteisiin ja tutut ihmiset huomasivat selkeästi minun laihtuneen. Se imarteli.

Tästä on nyt melkein 7 vuotta. Siis pitkä aika. Koko tämän ajan olen ollut olevinaan "dieetillä". Koko ajan ajattelen, että jonain päivänä vielä laihdun lisää. Alimmillani olen painanut 48 kiloa, se tuntui hyvältä mutta ei tarpeeksi hyvältä. En myöskään onnistunut pitämään sitä painoa. Olen herkkusuu ja rakastan ruokaa joten laihduttaminen ei tapahdu ihan itsestään minunlaiselleni ihmiselle. Tällä hetkellä tavoitteeni on 47 kiloa. Silloinkin olisin vielä hikisesti normaalipainoinen.

Inhoan paksuja jalkojani ja reisiäni, muuten kroppani on ihan ok omasta mielestäni. Vaikka olen hoikka, jalkani ovat läskiset ja paksut. Joka puolella näen ihmisiä, joilla on hoikat ja timmit sääret, ja olen näille ihmisille kateellinen. Joskus oikein suututtaa. Toisaalta laihduttaminen on vaikeaa, paino ei oikein tipu koska en jaksa olla syömättä ja jotta laihtuisin, en voisi syödä juuri mitään.

Tiedän että tämä on typerää, mutta en halua luovuttaa ja hyväksyä elämääni paksukinttuna. Haluan pitää minihameita, enkä halua että kukaan ajattelee että miksi toi tukkireisi on laittanut noin lyhyen hameen. Haluan sirot ja hoikat sääret, se on tavoitteeni, tarkoittipa se mitä tahansa painoa. Laihdutan kunnes saan sellaiset sääret.

Tiedän että moni nähdessään mittani ajattelee että ei tuollaisella voi olla kovin paksut jalat, mutta minulla on suhteettoman paksut jalat muuhun vartalooni nähden. Reiteni paksuus on 52-53 senttiä, myös pohkeet on paksut. Kun ostan farkut tai muut housut, jotka ovat sopivat lahkeesta ja vyötäröltä ja pyllystä, niin housut puristavat JUMALATTOMASTI reisistä ja pohkeista. Se on kurjaa. Haluaisin vain sellaisen vartalon, jotta voisin pukeutua sellaisiin vaatteisiin jotka ovat minulle sopivaa kokoa ja jotta voisin pukeutua sellaisiin vaatteisiin kuin haluan.