Tuusan nuuska

Nuuskahan on tunnetusti purutupakkaa tjs., mutta mikä on tuo tuusa?
195045
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Eiköhän se "tuusan" tule nimimerkissäsikin esiintyvästä ruotsin kielen tuhannesta. Tuusan ei siis välttämättä ole tuusa-sanan genetiivi.

Äänestä

"dosa" on jonkinlainen rasia ruotsin kielessä. Olisikohan muuttunut suomen kielessä "tuusaksi".

Olen yhden ainoan kerran pannut ikeneni päälle ruotsalaista nuuskaa. Kyllä oli pahaa!

Äänestä

Katsoin ruotsinkielisestä "Wikipediasta". "Snusdosa" on nuuskan säilytysrasia.

Äänestä
  • Mutta mistä tulee asiayhteys 'tuusan nuuskasta' täydelliseen särkymiseen? 'Pudotin sen maljakon ja se meni tuusan nuuskaksi.'

    Tähän liittyen sopii ihmetellä seuraavaa synonymiteettiä:
    - tuusan nuuska
    - tuhannen pillun päreet

    Mikä oikeastaan on tuo ohuesta puutavarasta koottu sukupuolielimentapainen?

    Äänestä

  • lsdflkjsdf kirjoitti:

    Mutta mistä tulee asiayhteys 'tuusan nuuskasta' täydelliseen särkymiseen? 'Pudotin sen maljakon ja se meni tuusan nuuskaksi.'

    Tähän liittyen sopii ihmetellä seuraavaa synonymiteettiä:
    - tuusan nuuska
    - tuhannen pillun päreet

    Mikä oikeastaan on tuo ohuesta puutavarasta koottu sukupuolielimentapainen?

    "Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.

    Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.

    Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."

    Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    "Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.

    Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.

    Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."

    Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.

    Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P

    Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi.

    Äänestä

  • niin se varmaan, hmmm kirjoitti:

    Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P

    Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi.

    että tuo istumapäre-selitys on kyllä perkeleen hyvä. Toisaalta se, että synonymiteetti 'tuusan nuuskan' ja '1000 pp:n' välillä ei saanut riittävää selvyyttä. Siis myös tuo '1000 pp' tarkoittaa yleensä myös juuri tuota tuhannen kappaleen/sirpaleen tuhoa.

    Äänestä

  • niin se varmaan, hmmm kirjoitti:

    Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P

    Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi.

    ... nuuskan hienojakoisuuteen, siis kappale hajoaa todella pieniksi osiksi.

    Äänestä


  • Snufkin kirjoitti:

    On tuo http://data1.blog.de/blog/k/kairokairo/img/snus.jpg vain niin herkuleellisen näköistä tavarata, että voisi kelvata gourmet-maustamiseenkin. Olen tässä hiljattain tehnyt pariinkin otteeseen sinappikermassa haudutettuja muikkuja. Nyt voisin ajatella seuraavaksi kokeilevani nuuskamuikkusia päreen päällä uunissa paistettuina.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Snufkin
    http://www.kolumbus.fi/savusaunaklubi/tuotteet.html#pillunpare

    John Clifford Farrar lukeutunee Suomessa vähemmän tunnettuihin laulumaakareihin. Hänen sanoituksensa You’re the One I Want on kuitenkin meidän metsäradiosuomalaisten vakiokamaa, kenen suomentama sitten lieneekin. Siinähän todetaan mm. ”Toinen puree mälliänsä, jolla ikää paljon lienee.”
    http://www.tukkilaiset.com/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemid=1

    Englanninkielisen version väitetään esiintyvän niinkin rasvaisessa yhteydessä kuin John Travoltan ja Olivia Newton-Johnin albumilla Grease (1978).

    Mitä purutupakin maustekäyttöön tulee, yllytän lukemaan seuraavan uutisen:
    http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=580308

    En yllytä katsomaan, kuinka media nimeltä Hikipedia sanan ’mälli’ määrittelee.

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    "Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.

    Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.

    Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."

    Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.

    Muistan kuulleeni tällaisen vastineen pillun päreelle. Mahtaakohan sana olla nykyaikana veistelty?

    Äänestä

  • blackmagicwoman kirjoitti:

    Muistan kuulleeni tällaisen vastineen pillun päreelle. Mahtaakohan sana olla nykyaikana veistelty?

    ”Puu, josta vitukkeita vuoltiin oli nimeltään vitukkopuu. Vitukkopuista koostuva metsä on nimeltään vitukko. Vitukkeita voitiin vuolla myös persikkopuista, mutta tällöin niitä täytyi ensin keittää lipeässä vuorokausi pershengen pois ajamiseksi ja sanoa vitukkeen panosanat: Painu pois paha pershenki, tule vilpoinen vituke, painimeksi pillun päälle, rohtimeksi raon etehen.”
    http://hikipedia.info/wiki/Pillunpäre

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    "Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.

    Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.

    Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."

    Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.

    Hyvä että tuo tuhannen p:n päreet on nyt selvitetty!

    Voisiko joku selittää samalla lailla, mikä on perseensuti? Tähänhän yleensä liittyy hyvin voimakkaasti manausefekti, eli todetaan "voihan perseensuti!"

    Äänestä

  • Tiedonjanoinen Suomalainen kirjoitti:

    Hyvä että tuo tuhannen p:n päreet on nyt selvitetty!

    Voisiko joku selittää samalla lailla, mikä on perseensuti? Tähänhän yleensä liittyy hyvin voimakkaasti manausefekti, eli todetaan "voihan perseensuti!"

    Minulle tulee ensteks mieleen muuan Sutiksi kutsuttu ex-kansanedustaja. Onhan hän toki ollut jo täälläkin framilla:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000020935013#22000000020935013

    Arvovaltaisella Hikipediallakin on näkemyksensä asiasta:

    http://hiki.pedia.ws/wiki/Perseensuti

    Äänestä

  • En oikein usko tuota selitystä, että "tuusan" tulisi ruotsin dosa-sanasta, mm. siksi että sanonnasta on myös toinen versio "tuhannen nuuskaksi", ja särkymisestä tuhansiksi kappaleiksi on monia muunnelmia sekä suomessa että ruotsissa.

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    En oikein usko tuota selitystä, että "tuusan" tulisi ruotsin dosa-sanasta, mm. siksi että sanonnasta on myös toinen versio "tuhannen nuuskaksi", ja särkymisestä tuhansiksi kappaleiksi on monia muunnelmia sekä suomessa että ruotsissa.

    http://www.kanon.se/070824/polisrapport.htm

    Äänestä

Hölkäsen Pölähdyksen lähellä asui pusikossa tyttö nimeltä Tuusa josta Nuuska Hölkänen kävi panemassa Tuusaa joka sai heikonnettua nuuskaa maksuksi panemisesta

Äänestä
  • Niin ja tuusahan on niinkuin toosa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tusen tack kirjoitti:

Nuuskahan on tunnetusti purutupakkaa tjs., mutta mikä on tuo tuusa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu