Nuuskahan on tunnetusti purutupakkaa tjs., mutta mikä on tuo tuusa?
Tuusan nuuska
Tusen tack
19
5006
Vastaukset
- Hakro
Eiköhän se "tuusan" tule nimimerkissäsikin esiintyvästä ruotsin kielen tuhannesta. Tuusan ei siis välttämättä ole tuusa-sanan genetiivi.
- vain
"dosa" on jonkinlainen rasia ruotsin kielessä. Olisikohan muuttunut suomen kielessä "tuusaksi".
Olen yhden ainoan kerran pannut ikeneni päälle ruotsalaista nuuskaa. Kyllä oli pahaa! - Behållare för snus
Katsoin ruotsinkielisestä "Wikipediasta". "Snusdosa" on nuuskan säilytysrasia.
- lsdflkjsdf
Mutta mistä tulee asiayhteys 'tuusan nuuskasta' täydelliseen särkymiseen? 'Pudotin sen maljakon ja se meni tuusan nuuskaksi.'
Tähän liittyen sopii ihmetellä seuraavaa synonymiteettiä:
- tuusan nuuska
- tuhannen pillun päreet
Mikä oikeastaan on tuo ohuesta puutavarasta koottu sukupuolielimentapainen? - Hakro
lsdflkjsdf kirjoitti:
Mutta mistä tulee asiayhteys 'tuusan nuuskasta' täydelliseen särkymiseen? 'Pudotin sen maljakon ja se meni tuusan nuuskaksi.'
Tähän liittyen sopii ihmetellä seuraavaa synonymiteettiä:
- tuusan nuuska
- tuhannen pillun päreet
Mikä oikeastaan on tuo ohuesta puutavarasta koottu sukupuolielimentapainen?"Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.
Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.
Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."
Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi. - niin se varmaan, hmmm
Hakro kirjoitti:
"Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.
Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.
Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."
Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P
Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi. - ksdflksdf
niin se varmaan, hmmm kirjoitti:
Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P
Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi.että tuo istumapäre-selitys on kyllä perkeleen hyvä. Toisaalta se, että synonymiteetti 'tuusan nuuskan' ja '1000 pp:n' välillä ei saanut riittävää selvyyttä. Siis myös tuo '1000 pp' tarkoittaa yleensä myös juuri tuota tuhannen kappaleen/sirpaleen tuhoa.
- Valistunut arvaaja
niin se varmaan, hmmm kirjoitti:
Vanhaan käytäntöön, joo-o. ;P
Mutta siis: tuhat sirpaletta vrt. nuuskarasia (tai rasian nuuskat). Tuo yhteys jää vähän epäselväksi.... nuuskan hienojakoisuuteen, siis kappale hajoaa todella pieniksi osiksi.
- Snufkin
On tuo http://data1.blog.de/blog/k/kairokairo/img/snus.jpg vain niin herkuleellisen näköistä tavarata, että voisi kelvata gourmet-maustamiseenkin. Olen tässä hiljattain tehnyt pariinkin otteeseen sinappikermassa haudutettuja muikkuja. Nyt voisin ajatella seuraavaksi kokeilevani nuuskamuikkusia päreen päällä uunissa paistettuina.
http://en.wikipedia.org/wiki/Snufkin
http://www.kolumbus.fi/savusaunaklubi/tuotteet.html#pillunpare - Ettan-setä
Snufkin kirjoitti:
On tuo http://data1.blog.de/blog/k/kairokairo/img/snus.jpg vain niin herkuleellisen näköistä tavarata, että voisi kelvata gourmet-maustamiseenkin. Olen tässä hiljattain tehnyt pariinkin otteeseen sinappikermassa haudutettuja muikkuja. Nyt voisin ajatella seuraavaksi kokeilevani nuuskamuikkusia päreen päällä uunissa paistettuina.
http://en.wikipedia.org/wiki/Snufkin
http://www.kolumbus.fi/savusaunaklubi/tuotteet.html#pillunpareJohn Clifford Farrar lukeutunee Suomessa vähemmän tunnettuihin laulumaakareihin. Hänen sanoituksensa You’re the One I Want on kuitenkin meidän metsäradiosuomalaisten vakiokamaa, kenen suomentama sitten lieneekin. Siinähän todetaan mm. ”Toinen puree mälliänsä, jolla ikää paljon lienee.”
http://www.tukkilaiset.com/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemid=1
Englanninkielisen version väitetään esiintyvän niinkin rasvaisessa yhteydessä kuin John Travoltan ja Olivia Newton-Johnin albumilla Grease (1978).
Mitä purutupakin maustekäyttöön tulee, yllytän lukemaan seuraavan uutisen:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=580308
En yllytä katsomaan, kuinka media nimeltä Hikipedia sanan ’mälli’ määrittelee. - blackmagicwoman
Hakro kirjoitti:
"Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.
Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.
Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."
Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.Muistan kuulleeni tällaisen vastineen pillun päreelle. Mahtaakohan sana olla nykyaikana veistelty?
- Reidar Päreistöniemi
blackmagicwoman kirjoitti:
Muistan kuulleeni tällaisen vastineen pillun päreelle. Mahtaakohan sana olla nykyaikana veistelty?
”Puu, josta vitukkeita vuoltiin oli nimeltään vitukkopuu. Vitukkopuista koostuva metsä on nimeltään vitukko. Vitukkeita voitiin vuolla myös persikkopuista, mutta tällöin niitä täytyi ensin keittää lipeässä vuorokausi pershengen pois ajamiseksi ja sanoa vitukkeen panosanat: Painu pois paha pershenki, tule vilpoinen vituke, painimeksi pillun päälle, rohtimeksi raon etehen.”
http://hikipedia.info/wiki/Pillunpäre - Tiedonjanoinen Suomalainen
Hakro kirjoitti:
"Tuusan nuuskaksi" tarkoittaa tietysti tuhanneksi kappaleeksi, sirpaleeksi.
Kansanperinnetiedon mukaan "tuhannen pillun päreet" viittaa vanhaan käytäntöön, että saunassa naisihmisten piti erityisesti tiettyinä kuukauden aikoina pitää ohutta pärettä istuma-alustanaan, jotteivät likaisi lauteita.
Nämäkin päreet saatiin tietysti havupuista, joista suurimpia katsellessaan isäntä saattoi tokaista: "Tuostakin saataisiin tuhannen pillun päreet."
Kun tuollainen ikihonka tai -kuusi sitten silvottiin päreiksi, se meni tuhanneksi kappaleeksi, joten oli luontevaa sanoa, että se meni "tuhannen pillun päreiksi", vaikka tosiasiassa päreet saatettiin käyttää muuhun tarkoitukseen, ensi sijassa kateaineeksi.Hyvä että tuo tuhannen p:n päreet on nyt selvitetty!
Voisiko joku selittää samalla lailla, mikä on perseensuti? Tähänhän yleensä liittyy hyvin voimakkaasti manausefekti, eli todetaan "voihan perseensuti!" - Nahturi
Tiedonjanoinen Suomalainen kirjoitti:
Hyvä että tuo tuhannen p:n päreet on nyt selvitetty!
Voisiko joku selittää samalla lailla, mikä on perseensuti? Tähänhän yleensä liittyy hyvin voimakkaasti manausefekti, eli todetaan "voihan perseensuti!"Minulle tulee ensteks mieleen muuan Sutiksi kutsuttu ex-kansanedustaja. Onhan hän toki ollut jo täälläkin framilla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000020935013#22000000020935013
Arvovaltaisella Hikipediallakin on näkemyksensä asiasta:
http://hiki.pedia.ws/wiki/Perseensuti
- Hakro
En oikein usko tuota selitystä, että "tuusan" tulisi ruotsin dosa-sanasta, mm. siksi että sanonnasta on myös toinen versio "tuhannen nuuskaksi", ja särkymisestä tuhansiksi kappaleiksi on monia muunnelmia sekä suomessa että ruotsissa.
- Sovittakoon
Hakro kirjoitti:
En oikein usko tuota selitystä, että "tuusan" tulisi ruotsin dosa-sanasta, mm. siksi että sanonnasta on myös toinen versio "tuhannen nuuskaksi", ja särkymisestä tuhansiksi kappaleiksi on monia muunnelmia sekä suomessa että ruotsissa.
- Anonyymi
Hölkäsen Pölähdyksen lähellä asui pusikossa tyttö nimeltä Tuusa josta Nuuska Hölkänen kävi panemassa Tuusaa joka sai heikonnettua nuuskaa maksuksi panemisesta
- Anonyymi
Niin ja tuusahan on niinkuin toosa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial81656Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1241642Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2451162Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221078Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.186996- 128919
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2866- 10845
Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks48833Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29827