Olen ollut yhteydessä hetken aikaa erääseen mieheen. Ensimmäisen kerran seksin jälkeen hän kysyi seurustelemmeko nyt. Se kysymys tuli täysin puskista ja vastasin hieman takellellen myöntävästi. Nyt ahdistaa hänen liian omistautuva käyttäytymisensä.. En haluaisi seurustella, en kenenkään kanssa juuri nyt. Sanoin sen jo ennen "tapailumme" alkua, etten halua suhdetta ja hän sanoi, että voi odottaa niin kauan, että pystyn suhteeseen.. Heikolla hetkelläni hän sitten vetäisi kysymyksen hatusta...Olisi tietysti pitänyt vastata kieltävästi, mutta kuinka siinä tilanteessa juuri seksin jälkeen halaillessa tuollaisista alkaa juttelemaan. Olisi mennyt selvittelyksi sekin hetki. Tämän jälkeen mies on iloisesti toitottanut kaikille seurusteluamme, emmekä ole edes vasta kuin 2 viikkoa tapailleet!!! Olen alannut perääntymään ja hän raahautuu perässäni ja vannoo rakkauttaan... Että teen pahan virheen jos jätän hänet, koska hän rakastaa minua suuresti ja olen hänelle hyvin tärkeä... AHDISTAA.
Nyt kun luin sen mitä olen saanut tähän raapustettua ymmärrän itsekin, ettei tuo ole ihan normaalia meininkiä..
Jotenkin tämä nyt täytyy saada ratkaistua.
Nyt kun luin sen mitä olen saanut tähän raapustettua ymmärrän itsekin, ettei tuo ole ihan normaalia meininkiä..
Jotenkin tämä nyt täytyy saada ratkaistua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No vaikuttaa siltä että mies on joko epätoivoinen tai ei ymmärrä pätkääkään parisuhteen dynamiikkaa. Mutta minusta voisit ainakin nyt viimeistään ottaa asian kunnolla puheeksi ja kertoa miten sinä asian koet. Vaikka olet "heikkona hetkenäsi" jotain myöntänyt niin ei se tarkoita että olet lopun ikääsi kiinni "lupauksessasi". Sitä paitsi teillä naisilla (olen siis mies) tuntuu olevan melkein luontainen etuoikeus muuttaa mielipidettä joskus ;)
Mutta siis sehän on väärin myös häntä kohtaan (eikä vain sinua) jos tilennetta ei ratkaista. Eli mieti tarkkaan mitä hän sinulle merkitsee ja haluatko hänen kanssaan yrittää. Jos haluat niin ainakin voit sanoa sitten että te vasta tapailette ettekä seurustele. Jos hän ei tiedä näiden eroa niin käske katsoa sanakirjasta. Minä en itse mikään naistenmies ole, mutta ainakin minulta kestää aika kauan ennenkuin tapailu muuttuu seurusteluksi ja en siinä välissä kyllä mitään muuta sen väitä olevan. Eli ei todellakaan kuulosta normaalilta tuo tilanteenne.
joo...lähimmäisriippuvainen, tod.näk. mustasukkainen, omistuksenhaluinen...tuo "siippasi"...etsi rennompi hemmo!
Miehellä menee asiat aika nopsaan näemmä.
Sano sille ihan suoraan että sinua ahdistaa ja hämmentää moinen tahti. Pyydä että hoitaa suhdettanne etupäässä kahdenkeskisenä, ei raportoi turuilla ja toreilla.
Ja jos et ole miehestä erityisen kiinnostunut niin tee sekin kunnolla selväksi.
Minusta toimit, anteeksi vain, hieman raukkamaisesti kun annat toisen noin ohjailla sanomisiasi. Mies taas vaikuttaa lähes maaniselta, jos kahdessa viikossa on tuo kaikki tapahtunut.
Oletteko hyvin nuoria vielä? Se voisi osaltaan selittää miehen "innokkuutta"?
Emme ole kauhean nuoria, alle 30 kuitenkin. Ymmärrän kyllä jos ensimmäisestä tekstistäni saa epäkypsän kuvan, mietin sitä itsekkin. Ehkä sitten olemme epäkypsiä. Minun on vain hyvin vaikea loukata toista ja sanoa suoraan, joskus se kuitenkin on välttämätöntä. (Toisaalta olen HYVIN selvästi kertonut että hän ahdistaa ja ollut muutenkin kylmä ja epäkiinnostuneen oloinen, josta fiksu tyyppi kai ymmärtäisi jo perääntyä? )
Tuo miestyyppi ei ymmärrä vihjeitä. Sinun on sanottava sanottavasi niin suoraan kuin osaat ja siten, että mitään tulkinnanvaraa ei jää.