Niin, eli koska olen vasta todella nuori ja kokematon tyttönen, niin tahtoisin teiltä, vanhemmat ja viisaammat [?] ihmiset, neuvoja, kokemuksia ja niin edelleen.
Eli siis joo. Pitemmittä puheitta. Tapasin tässä viime syksynä/talvena [marraskuussa] irkissä erään ihmisen. Vastakkaista sukupuolta olevan, muutamaa vuotta vanhemman, noin 200km päässä asuvan. Tapasimme erään keskustelufoorumin kanavalla, joten 'samanhenkisyys' oli taattu. Noh, rupesimme juttelemaan enemmän ja meistä tuli ihan hyviä ystäviä. Minä seurustelin pariin otteeseen, koska meidän välillä ei oikein ollut mitään.
Sitten kumminkin. Tein tyhmästi ja ihastuin tähän mieheen. Pian sen jälkeen kumpikin meistä tuli yhteen tämän keskustelufoorumin tapaamiseen. Noh, pari päivää sen jälkeen hän tunnusti tuntevansa minua kohtaan muutakin kuin ystävyyttä. Koska minun tunteeni olivat samat niin mitäpä siinä, rupesimme olemaan yhdessä. Näimme todella harvoin IRL [kerran tai pari kuukaudessa], koska min olin aika lailla alaikäinen ja asuin täällä kaukana.
Pari kk meni todella hyvin, mutta sitten meidän juttu ei yhdessä IRL-tapaamisessa oikein toiminut. Seuraavana päivänä hän jätti minut sanomalla 'Kyllä mä rakastan sua, mutta me ollaan liian erilaisia. Mutta ehkä vielä joskus... Katotaan kun sä olet vanhempi'. Ystävinä päätettiin kumminkin pysyä.
Tämän eron jälkeen on juteltu netissä aika paljon edelleen. Tavattiin kesällä IRL, ja sen jälkeen sain tietää että hän rakastaa minua edelleen. Kuten minä häntä. Yhteen ei kumminkaan palattu, hän löysi uuden jne. Minä jatkoin elämää joten kuten. Lokakuussa tavattiin kahden kesken noin tunnin ajan, kun hän pyysi minua pitämään siksi tunniksi seuraa itselleen. Ihan kavereina, eikä mitään tapahtunut.
Noh, sitten kumminkin. Viikon tästä hän jätti tyttöystävänsä, ja viikon siitä minä menin hänen luokseen viikonlopuksi [ensi kertaa elämässäni; en käynyt hänen luonaan kertaakaan suhteemme aikana, tapasimme aina 'puolimatkassa']. Tarkoitus oli mennä ihan kaverina, mutta sitten jossain vaiheessa iltaa päädyin hänen syliinsä. Hän sanoi taas, että rakastaa minua. Vietimme ylipäätään viikonloppua kuin olisimme olleet yhdessä, vaikka kumminkin pariin kertaan muistutettiin toisillemme ettemme voi olla yhdessä.
Tästä viimeisestä on nyt päälle viikko, eikä hän ole enää tämän viikonlopun jälkeen puhunut minulle kuten ennen... Hyvä kun on tervehtinyt. En ymmärrä, missä mennään. Hän sanoi vielä silloin viikonloppuna, että tulen aina olemaan hänelle tärkeä ystävä ja että hän tulee aina rakastamaan minua. Kertokaa viisaammat, missä mennään tai miten voisin ottaa siitä selvää.
Apua pyytäen,
Little Me
Eli siis joo. Pitemmittä puheitta. Tapasin tässä viime syksynä/talvena [marraskuussa] irkissä erään ihmisen. Vastakkaista sukupuolta olevan, muutamaa vuotta vanhemman, noin 200km päässä asuvan. Tapasimme erään keskustelufoorumin kanavalla, joten 'samanhenkisyys' oli taattu. Noh, rupesimme juttelemaan enemmän ja meistä tuli ihan hyviä ystäviä. Minä seurustelin pariin otteeseen, koska meidän välillä ei oikein ollut mitään.
Sitten kumminkin. Tein tyhmästi ja ihastuin tähän mieheen. Pian sen jälkeen kumpikin meistä tuli yhteen tämän keskustelufoorumin tapaamiseen. Noh, pari päivää sen jälkeen hän tunnusti tuntevansa minua kohtaan muutakin kuin ystävyyttä. Koska minun tunteeni olivat samat niin mitäpä siinä, rupesimme olemaan yhdessä. Näimme todella harvoin IRL [kerran tai pari kuukaudessa], koska min olin aika lailla alaikäinen ja asuin täällä kaukana.
Pari kk meni todella hyvin, mutta sitten meidän juttu ei yhdessä IRL-tapaamisessa oikein toiminut. Seuraavana päivänä hän jätti minut sanomalla 'Kyllä mä rakastan sua, mutta me ollaan liian erilaisia. Mutta ehkä vielä joskus... Katotaan kun sä olet vanhempi'. Ystävinä päätettiin kumminkin pysyä.
Tämän eron jälkeen on juteltu netissä aika paljon edelleen. Tavattiin kesällä IRL, ja sen jälkeen sain tietää että hän rakastaa minua edelleen. Kuten minä häntä. Yhteen ei kumminkaan palattu, hän löysi uuden jne. Minä jatkoin elämää joten kuten. Lokakuussa tavattiin kahden kesken noin tunnin ajan, kun hän pyysi minua pitämään siksi tunniksi seuraa itselleen. Ihan kavereina, eikä mitään tapahtunut.
Noh, sitten kumminkin. Viikon tästä hän jätti tyttöystävänsä, ja viikon siitä minä menin hänen luokseen viikonlopuksi [ensi kertaa elämässäni; en käynyt hänen luonaan kertaakaan suhteemme aikana, tapasimme aina 'puolimatkassa']. Tarkoitus oli mennä ihan kaverina, mutta sitten jossain vaiheessa iltaa päädyin hänen syliinsä. Hän sanoi taas, että rakastaa minua. Vietimme ylipäätään viikonloppua kuin olisimme olleet yhdessä, vaikka kumminkin pariin kertaan muistutettiin toisillemme ettemme voi olla yhdessä.
Tästä viimeisestä on nyt päälle viikko, eikä hän ole enää tämän viikonlopun jälkeen puhunut minulle kuten ennen... Hyvä kun on tervehtinyt. En ymmärrä, missä mennään. Hän sanoi vielä silloin viikonloppuna, että tulen aina olemaan hänelle tärkeä ystävä ja että hän tulee aina rakastamaan minua. Kertokaa viisaammat, missä mennään tai miten voisin ottaa siitä selvää.
Apua pyytäen,
Little Me
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se oikeesti ketään tyttöystävääsä jättäny. Sano vain sulle sen jotta pääsis pöksyihis. Se vaan halus koittaa miltä tunnut. Muistithan että kyseessä on miespuolinen uroshenkilö. Kyllä se näköjään siis osas sanoo sulle just ne sanat joilla se arveli sun antautuvan sille. Ne sanat eivät tarkoittaneet muuta kuin olivat vain salasanoja vetskareihisi, jos kässäät mun kielikuvan.
Jos olet alle 16-vuotias niin ilmoita tapahtuneesta poliisille.
Kyllä hän jätti, sillä tunnen myös tämän entisen tyttöystävän. Ja ei, hän ei 'päässyt pöksyihini'. Hän sanoi itsekin, että tietää minun olevan nuorempi eikä tekisi minun kanssani mitään enempää [siis, suuteluasteella olimme]. Enkä halunnut minäkään, joten pidemmälle ei siis menty. Tuo taitaa sulkea Sinun teoriasi pois..?
Saattaa olla että hän odotti siltä viikonlopulta enemmän kuin sanoi ja pettyi koska ei saanut sitä, tuo tulisi ensimmäisenä mieleen. Kannattais istuttaa se tuoliin ja kertoo sille miltä susta tuntuu ja kysyy suoraan mitä se tuntee sua kohtaan ja mikä sitä vaivaa!?
No joo. 'Istuttaa tuoliin' ei kirjaimellisesti oikein käy. Kun en näe häntä oikeastaan juuri koskaan, about kerran parissa kuukaudessa tjsp tätä nykyä, tätä yhtä tapaamista lukuun ottamatta.
En ymmärrä, miksei hän olisi kertonut odotuksistaan, koska mikäli hänen rehellisyyteensä on luottaminen [ja luulen kyllä, että on] niin viikonloppu oli tarkoitus alunperin viettää kaveripohjalla.
Ahdistava tilanne, kun minulle tärkeä ihminen käyttäytyy yht'äkkiä kuin ei tuntisi minua. Kai täytyisi tehdä jotain, mutta mitä?