Olen seurustellut reilut pari vuotta mieheni kanssa ja sinä aikana olen lihonut 20kg. Olen nyt hieman ylipainoinen 164/75. Ongelma on se, että aina kun olen mieheni luona tulee syötyä kaikki herkkuja ja käytyä ulkona syömässä jotain roska ruokaa. Jos en ole mieheni luona syöminen pysyy kurissa enkä niinkään herkuttele.
Ongelma on myös se, että jos kahdestaan tehdään ruokaa nii yleensä tulee syötyä turhan paljon kun tulee liikaa ruokaa eikä raaski heittää ruokaa roskiinkaan. Mieheni kun ei muutenkaan ole minkään kevyen ruuan ystävä vaikka hoikkana pysyykin, mutta toista se on minulla, että ruokavalio tekee kyllä tehtävänsä. Onko muilla kokemuksia suhteessa lihomisesta?
Ongelma on myös se, että jos kahdestaan tehdään ruokaa nii yleensä tulee syötyä turhan paljon kun tulee liikaa ruokaa eikä raaski heittää ruokaa roskiinkaan. Mieheni kun ei muutenkaan ole minkään kevyen ruuan ystävä vaikka hoikkana pysyykin, mutta toista se on minulla, että ruokavalio tekee kyllä tehtävänsä. Onko muilla kokemuksia suhteessa lihomisesta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla on herkuttelusta tykkäävä mies ja kahdestaan laitetaan ruokaa viikonloppuisin. Me ollaan tehty niin että otetaan ruokaa ne yhdet lautaselliset ja loppu menee pakastimeen. Ei tule siis tarvetta syödä kaikkea pois sen takia että se menisi roskikseen. Riippuu tietenkin ruoasta mutta melkeinpä kaiken sapuskan voi pakastaa.
Me kyllä herkutellaan viikonloppuisin mm. oluella, pullalla, hyvällä ruoalla, jne... mutta silti mun paino on pysynyt tässä samassa lukemassa ( 160cm/50kg ) jo vuosia. Kaipa syön viikolla sitten sen verran kevyemmin että se kompensoi viikonlopun herkuttelua. Tänäänkin esimerkiksi olen syönyt vasta yhden ruisleivän (päällä rehuja ja viipale juustoa) ja sen lisäksi päivän lämpimän ruoan eli soijasuikaleita ja vermiselliä lautasellisen. Arvioisin että illalla syön vielä pari voileipää ja siinä ovat tämän päivän sapuskat.
Joku aika sitten oli lehdessä juttu, että olisi oikein tutkittu ja tultu siihen tulokseen, että naisten yleisin lihomisen syy on MIES. Miehen kanssa tulee syötyä liikaa ja vääränlaista ruokaa. Pitäisikö siis luopua miehestä vai pitää pintansa ja syödä laihaa ruokaa hänen seurastaan huolimatta? Vai törmätäänkö tässä taas naisten liiallisene kiltteyteen ja toisten tahtoon sopeutumiseen?
...pakko syödä, syö vaan hieman vähemmän! Itse otan systemaattisesti aina lautaselleni vain puolet siitä määrästä mitä mies syö. Jos mennään pikaruokaravintolaan, niin otan koko aterian sijasta pelkän hampurilaisen tai lastenaterian, tai koko pizzan tilalta pari slaissia tai lastenpizzan. Ravintolassa syön hyvällä omatunnolla vain puolikkaan annoksen ja pyydän loput mukaan ja laitan pakastimeen, tai jos se ei onnistu, niin jätän lautaselle tai syötän miehelle ;) Töissä syön lounaalla aina kevyesti, esim. keittoa. Baarissa otan pienen oluen kun mies ottaa ison.
Vaikka mies söisi paljon ja vääränlaista ruokaa, niin ei ole pakko seurata esimerkkiä, vaan voi suhteuttaa oman syömisensä omaan energiantarpeeseensa.
Myös me herkuttelemme viikonloppuisin. Mutta ei syöden roskaruokaa vaan gourmet-ruokaa. Olemme opetelleet tekemään pieniä annoksia, ja vaikka mieheni syö enemmän, minä pidän huolta lautasmallin toteutumisesta. Näin olen laihduttanut 0,5 kg viikossa kesälomasta lähtien.
Jos mielii olla keijukainen pitää myös syödä kuin keijukainen.
Minä puolestaan olen huomannut, että panostan paljon enemmän kunnolliseen ruoanlaittoon, kuten salaatteihin ja sosekeittoihin (eikä valmisruokaan) silloin kun mies on kotona (eli viikonloppuisin). Yksinään syö mitä sattuu, kasvisruokavalion mukaan kuitenkin. Joo, minua lihottivat sairaus ja lääkkeet, eivät ihmissuhteet.