ERONNEET

Mä erosin keväällä toisesta pitkästä parisuhteestani. En olisi halunnut, mutta exällä oli niin kova meininki päällä, ettei hommasta enää mitään tullut. Juuri laskeskelin, että tää tais olla neljäs persoonallisuusmuutos sillä elämänsä aikana. Alkon käyttö oli loppuaikana hieman runsaampaa (muutama kerta vuodessa) kuin parempina aikoina. Ei siitä mun käsittääkseni juuri haittaa ollut, vaikka saihan siitäkin kuulla parisuhdeterapiassa. Lapsia jäi kolme exän hoiviin. Edellisessä liitossa oli 2 lasta, jotka on jo "aikuisia".

Pitäis varmaan vilkaista peiliin, kun on nuo kumppanin valinnat menneet noin metsään. Toisaalta tuntuu siltä, että naisilla nousee vähän turhan helposti k...i päähän, kun ne jossain yökerhossa saa ihailua osakseen. Ei oo kiva ajatella sitä, minkälaista esimerkkiä me lapsillemme annetaan.

Itse olen eronnut mies n 2 vuotta sitten ja aika samat syyt, elikkä mun dokaus meni sen verran pitkälle, että ex-vaimo sai tarpeekseen. Juominen jatkui eron jälkeen vielä rajumpana. Kai sitä oli just silloin niin rikki, että viinalla yritti sitä turruttaa. Nyt vasta olen päässyt lähes kuiville tai kohtuu käyttäjäksi, n. kerran kuussa. Oli vaan otettava itse oma vastuu elämästä. Nyt tietysti harmittaa, sillä exässä ei ollut mitään vikaa. Eron jälkeen olin vaan katkera exälle, kun mun olisi pitänyt olla itselle juomisestani katkera. Viina on sen luokan myrkky, että kännissä ei osaa katsoa kuin muista vikaa. Vasta toivuttuani siitä voi alkaa tosiaan miettimään ja peiliin katsomaan. Voimia kaikille asian läpikäyneille.

Viina on usein kaiken pahan alku ja juuri monissa perheissä. Miksi Jeppe juo ? Kysytään. Siksi, koska viina on vaan niin hyvää.

Moni mies hukuttaa murheensa viinaan. Vaikeuksien tullessa tartutaan viinapulloon ja siitä saa hetkeksi itsensä kaikesta irti ja on vähän aikaa hyvä olo, mutta entä sen jälkeen, kun pää selviää ja iskee kankkunen ja taas ovat kaikki samat murheet edessä. Murheet eivät hukkuneetkaan viinan juontiin, mutta mies ei vaan tätä usko ja juo aina vaikeuksien tullessa ja oravanpyörä on valmis. Vajotaan sellaiseen itsesääliin, ollaan väkivaltaisia ja kukas nainen moista kännikalaa jaksaa vuodesta toiseen katsella ??!!

Siinä ohella mies pilaa terveytensä, häiriköi kotona, sekoilee kännissä ja sekottaa ihmissuhteensa sekä perhesuhteensa täysin. Tälläistä miestä ei kenenkään naisen pinna kestä loputtomiin ja kun mies ei osaa ongelmiaan ratkaista muuta kuin juomalla, niin eipä tälläinen avioliitto pitkälle kanna.

Minulle tälläinen mies teki ison palveluksen, kun löysi itselleen toisen samanmoisen, jonka kanssa nyt läträä ja lähtipä ihan itse ovesta ulos, ettei tarvinnut persuksille edes potkia ja nyt on meillä rauha maassa kotona, mutta mies jatkaa edelleen juomistaan ehkäpä hamaan hautaan saakka, mutta se ei ole enää murheeni, sillä jokainen vastaa itse elämästään.

Ei muuta kuin onnea valitsemallasi tiellä - mieheni, jos satut vaikka tämän lukemaan. Sinulla oli kaikki valttikortit käsissäsi ja pelasit ne väärin, miksi ?

Alkoholistia pitää ymmärtää, olit ymmärtämätön vaimo. Oma vaimoni hyväksyy oman alkoholin käyttöni, joka viikonloppuina on aika reipastakin.

Kyllä mielestäni on kohtuullista, että kännikalaa ei tartte kattoa, jos ei tosiaan muuta tapoja. Elämä on valintoja täynnä. Mulle se oli viina yhdessäolon aikana. On vaan hyväksyttävä ne omat ratkaisut joita on tehnyt.
Viinahuuruissaan niitä ei todellakaan ymmärrä.
Tein huonon valinnan, mutta kannan siitä seuraukset. Olen varma, että mun dokaamiseni ei olisi loppunut, jos eroa ei olisi tulut. Moni tajuaa vasta sitten, kun on myöhäistä, minä mukaanlukien.

Tein perheessä kaiken hoidin lapset ja laitoin ruokaa ja vei harrastuksiin, alkoholia en juuri käyttänyt, mutta vaimo otti toisen miehen? Tulin siihen tulokseen että olin aivan liian kiltti....