Tilanne on siis sellainen, että olen ollut pari vuotta ns. suhteessa naimisissa olevaan mieheen. Itse olen vapaa nainen. Alusta alkaen mies on sanonut ettei hän eroa, enkä ole sellaisesta vaihtoehdosta koskaan edes salaa haaveillut. Samoin on ollut selvää, että voisin olla valmis vakavampaankin suhteeseen, jos sopiva mies kohdalle osuisi. Näin olemme puhuneet puolin ja toisin alusta saakka ja ymmärsin, että se myös oli molemmille ok.
Sopivaa ei ole edelleenkään kohdalleni osunut, mutta olen jo muutaman kuukauden lopetellut tätä suhdetta, puhunut ja kirjoittanut siitä miehelle avoimesti. Pari viikkoa sitten eräs mies pyysi minua treffeille, ja koska hän on vapaa ja mikä ettei myös potentiaalinen vakavasti otettava miesseuralainen, sovimme treffit. Kerroin naimisissa olevalla miehelle, että olen menossa treffeille ja ajattelin oikeasti, että hänkin iloitsisi siitä. Kävikin toisin, varattu mies nostikin tulevista treffeistäni aivan hirveän sopan. En todellakaan osannut odottaa sellaista reagointia häneltä, koska koko ajan suhteestamme ja väleistämme on puhuttu, mitä edellä kirjoitin: hän ei eroa ja minä katselen ympärilleni avoimin mielin.
Asiaa on nyt puitu, selvitetty ja edistyttykin. Itse en haluaisi erota riidoissa, koska hyvääkin on ollut. Se, mitä en miehen ajattelussa tajua, on, että hän nyt koko ajan selittää ja kysyy minulta: miltä minusta tuntuisi jos hän olisi hakenut ja vongannut tässä samalla uutta suhdetta?
Siis häh? Ihan vapaasti on saanut hakeakin, mutta tämä ei mene jakeluuni, kun hänellähän on jo vaimo.
Voisiko joku auttaa ja kertoa, mitä mies ajattelee ja minkä takia hän vetoaa kolmanteen naiseen? Ihan kuin koko juttu olisi kääntynyt päälaelleen. Hänellä on ollut pari vuotta vaimo ja minä, ja nyt kun minulle on ilmaantunut mahdollista miesseuraa, minusta tulikin miehen ajattelussa petturi ja minä olenkin tässä nyt se, joka on uskoton? Hän on jopa epäsuorasti syyttänyt, etten ole ollut hänelle uskollinen. Oma ajatteluni ei riitä tällaisen ajattelun ymmärtämiseen ja sanoiksi pukemiseen ja siksi toivonkin sinua ystävällisesti avukseni kertomaan minulle, miten tässä näin kävi ja miten varattu mies tämän asian näin ajattelee? Olen kysynyt häneltä itseltään, mutta ei hän näytä pystyvän muuta kuin jauhamaan samaa: miltä minusta tuntuisi, jos hän olisi hakenut tässä samalla uutta suhdetta?
Kiitos vastauksestasi.
Sopivaa ei ole edelleenkään kohdalleni osunut, mutta olen jo muutaman kuukauden lopetellut tätä suhdetta, puhunut ja kirjoittanut siitä miehelle avoimesti. Pari viikkoa sitten eräs mies pyysi minua treffeille, ja koska hän on vapaa ja mikä ettei myös potentiaalinen vakavasti otettava miesseuralainen, sovimme treffit. Kerroin naimisissa olevalla miehelle, että olen menossa treffeille ja ajattelin oikeasti, että hänkin iloitsisi siitä. Kävikin toisin, varattu mies nostikin tulevista treffeistäni aivan hirveän sopan. En todellakaan osannut odottaa sellaista reagointia häneltä, koska koko ajan suhteestamme ja väleistämme on puhuttu, mitä edellä kirjoitin: hän ei eroa ja minä katselen ympärilleni avoimin mielin.
Asiaa on nyt puitu, selvitetty ja edistyttykin. Itse en haluaisi erota riidoissa, koska hyvääkin on ollut. Se, mitä en miehen ajattelussa tajua, on, että hän nyt koko ajan selittää ja kysyy minulta: miltä minusta tuntuisi jos hän olisi hakenut ja vongannut tässä samalla uutta suhdetta?
Siis häh? Ihan vapaasti on saanut hakeakin, mutta tämä ei mene jakeluuni, kun hänellähän on jo vaimo.
Voisiko joku auttaa ja kertoa, mitä mies ajattelee ja minkä takia hän vetoaa kolmanteen naiseen? Ihan kuin koko juttu olisi kääntynyt päälaelleen. Hänellä on ollut pari vuotta vaimo ja minä, ja nyt kun minulle on ilmaantunut mahdollista miesseuraa, minusta tulikin miehen ajattelussa petturi ja minä olenkin tässä nyt se, joka on uskoton? Hän on jopa epäsuorasti syyttänyt, etten ole ollut hänelle uskollinen. Oma ajatteluni ei riitä tällaisen ajattelun ymmärtämiseen ja sanoiksi pukemiseen ja siksi toivonkin sinua ystävällisesti avukseni kertomaan minulle, miten tässä näin kävi ja miten varattu mies tämän asian näin ajattelee? Olen kysynyt häneltä itseltään, mutta ei hän näytä pystyvän muuta kuin jauhamaan samaa: miltä minusta tuntuisi, jos hän olisi hakenut tässä samalla uutta suhdetta?
Kiitos vastauksestasi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehkä virheesi on se, että yrität ymmärtää miehen käytöstä omasta käytöksestäsi käsin. Ajattelet, että hän on tunne-elämältään aikuinen ihminen, joka kykenee empatiaan ja muihin inhimillisiin tunteisiin.
Mitä jos luopuisit tuosta näkökulmasta ja ajattelisit häntä pienenä (alle kolmevuotiaana) lapsena, sellaisena uhmaikäisenä velikultana.
"Tahtoo! Mulle kaikki! Nyt! En jaa, en anna muille! Tahtoo yksin kaiken heti! Byääääähhh!"
Joko alat ymmärtää miestä paremmin?
vastata. itselläni vähän sama tilanne, sillä erolla, että en ole vielä löytänyt sitä uutta miestä. mutta niin mekin sovimme, että voin tapailla muita. mutta suhtautuminen ollut juuri tuota samaa, aina ollaan kyselemässä, oletko löytänyt ketään, oletko ollut sängyssä ym. minäkään en voi käsittää tuota. kun olen kysynyt asiasta, vastaus on ollut vain, että pelkää menettävänsä minut ja että on mustasukkainen.
mies on pettynyt, koska hän ei ollutkaan niiiiin ihmeellinen ja ihana kuin luuli olevansa.
on tässä kirjoittamassasi toteamuksessa:
"Hänellä on ollut pari vuotta vaimo ja minä.."
Elikkäs varattu mies pelkää menettävänsä sinut. Vaimo on vain puolet siitä mitä hänellä on nyt. Oikeastaan ihan loogista ;).
Ap juokse pakoon sitä miestä. Kahden avioliittovuoden jälkeen pettäää vaimoaan ja uhkailee, sinua toista naista, vapaata ihmistä, kolmannella naisella.
Kysy mieheltä, mitä hän tekisi, jos vaimo toimisi kuten hän. Ja laita se luonnevikainen mies ulos elämästäsi.
olevalta mieheltä, joka pyrki vakaasti mun pöksyihini, että entä jos sun vaimosi pettäisi sua. Mies tuohtui kovin, ja oli sitä mieltä että moinen vosu lentäisi samantien.
Mulle ei auennet miehen logiikka, eikä miehelle mun reidet.
Jos "vapaa" nainen on suhteessa varattuun mieheen, niin onko (ja/tai pystyykö olemaan) nainen oikeasti vapaa, riippumatta siitä mitä on sovittu? Ja kuinka "vapaa" varattu mies on solmimaan muita rinnakkaissuhteita?
Vapaus riippuu jokaisen suhteen merkityksestä ihmiselle. Eli melko erilaisia asioita. Kun olin vielä exän kanssa onnettomasti naimisissa, tunsin olevani sinkku. Sittemmin kohtasin rinnakkaissuhteeni (nykyisen mieheni) ja tunsin itseni varatuksi. Exäni olisi saanut tehdä melkein mitä vaan, en olisi piitannut, ollut mustasukkainen. Jos rinnakkaissuhteeni olisi tehnyt jotain mistä en olisi tykännyt tai muuten käyttäytynyt sopimattomasti, olisin piitannut kovasti - ollut jopa mustasukkainen tarvittaessa :). Kukapa se onkaan viisaasti sanonut, että välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta. Pohdinpa sitäkin miksi NIIN paljon ollaan välinpitämättömissä suhteissa, ilman alkeellistakaan hitusta rakkaudesta. Enpä keksinyt muuta vastausta kuin tapa ja tottumus. Joskus riippuvuus. Juuri tällaiset suhteet ovat erittäin riskialttiita rinnakkaissuhteille ja miksei myös toistuville syrjähypyille.
Tosi kiva kun olette vastanneet ja antaneet näkökulmia aina uhmaiästä karkuun juoksemiseen ja viittaamisesta vaimoon.
Se on täysin selvää, etten halua jatkaa ko. miehen kanssa millään tavalla. Oli täydellinen (toivottavasti ei myös vaarallinen) yllätys, miten charmantti mies muuttui aivan toiseksi. En enää turhaan yritä tyylikästä lopetusta, koska se jäisi vain yritykseksi. Nyt saa aikuinen, epäkypsä mies kiukutella ja uhmaikäillä ihan itsekseen.
Kiitos vielä ajattelemisen aihetta antaneista vastauksistanne ja hyvää joulun odotusta.
jep, tuollaisia nuo varatut ukkomiehet ovat. Haluavat kaiken itselleen mutta muut ei sitten saakaan saada samaa.
Itse en ole suhteessa varattuun mutta varattu kovasti yrittää edetä sille asteelle kanssani.
Vaikka kovasti yrittää olla sitä näyttämättä niin on jo nyt selvästi mustasukkainen kun flirttailen esimerkiksi hänen työkaverilleen aivan avoimesti tai puhun jostain miehestä että "onpa pantavan näköinen". Sen huomaa aivan selvästi miehen käytöksestä ja vihjailevista sanoista. Hei haloo! Miehellä oma vaimo kotona, ollut lie varmaan jo lähemmäs parikymmentä vuotta...
Mutta niin kait se on, että jos ei itse saa niin sitten ei kukaan muukaan saisi saada.
kun mies piti kakkosta ja selvästi rakasti häntä,katsoin aikani kaiken selvittyä.
Mies ei lopettanut suhdetta kakkoseen,mutta ei olisi luopunut minustakaan.
Jonkun se ratkaisu oli tehtävä,ja minä sen tein.
Onko mies nyt onnellinen uudessa suhteessaan,kuka sen tietää,mutta vaikeaa oli erota,kun minäkin vielä rakastin.
En voinut jatkaa kuitenkaan enää siinä parisuhteessa,meni luottamus ja ei se enää palannut.
Miksi miehet ei osaa itse tehdä ratkaisuja,vaan laittavat vaimon harteille kaiken lopulta?
koska asiasta on puhuttu/sovittu jo kauan aikaa sitten. Jos hän ei sitä hyväksy niin se on hänen murheensa.
Mielestäni varatulla miehellä ei ole varaa olla toisesta naisestaan mustis tai luulla omistavansa.
ei minusta varatulla miehellä ole oikeutta sinua sotoa itseensä täydin kun elää otse kaksoiselämää.. sitten voi alkaa sanelemaan sinulelle ehtoja kun jättää vaimonsa. Itse on valinnut tien että on kahden naisen kanssa.. Toetenkin voi olla mustasukkainen kun et ole hänelle ainut ja laittaa koko mies kirtoon jos läydät onnen vapaan miehen kanssa..=)