tarvitse enää jännittää ja arastella erästä miestä töissäni. Olen ollut superihastunut häneen! Kun tunteeni ovat olleet niin voimakkaat,olen samalla taistellut kaikenlaisen arkuuteni kanssa. Olen ollut kipsissä, lukossa, tuntenut syvää surua, toivonut ja toivonut... Olen ollut ajoittain myös vihainen lähinnä itselleni, kun olen tällainen.
Totean vain, että tykkään hänestä vieläkin, mutta nyt olen tullut luontevammaksi, jolloin tavallinen kanssakäyminen tulee enemmän mahdolliseksi. Kiva tämä on todeta!
Totean vain, että tykkään hänestä vieläkin, mutta nyt olen tullut luontevammaksi, jolloin tavallinen kanssakäyminen tulee enemmän mahdolliseksi. Kiva tämä on todeta!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sitten vaan alat siirtyä lähemmäksi hänen sydäntään, siellä se jo odottaa suloisen naisen hellyyttä! Kaksi kaipaavaa saavat pian toisensa...:)
M--->N, Hki
että sinäkin olet Hgissä töissä. Tästähän puuttuu enää vain se, että olisimme "me". "Me-tapauksia on vain tuhansittain näillä Helsinginkin työpaikoilla! Ainakin haluan kaikessa rauhassa nyt tutustua siihen mieheen. Ja ihan kaikessa rauhassa katson, miten asiat etenevät. Sydämessäni odotan tutustumiselta paljon. Mutta miten ne asiat etenevät, sitä ei vielä tiedä.
Olettekos jo päässeet suukotteluasteelle, vai vieläkö jökötätte lähtökuopissa Vuosisadan Rakkaustarinassa? Katseletteko toisianne, kun Hän ei "huomaa"? Hakeudutteko toistenne läheisyyteen "luontevasti"? Keksittekö toisillenne muutakin sanottavaa, kuin 'hei' ja 'moi'?
Miten olette edenneet noin fyysisesti, onko halauskin vielä vain kaukainen haave...:(?
Jökötetään ihan lähtökuopissa!
Halaus ym on ollut vain kaukainen haave.
Saan toistamiseen kuulla häneltä tuon lämpimän "hei, moi".
Seuraillaan toinen toisemme liikkeitä silloin kuin toinen ei huomaa.
Työasioista voin lopultakin keskustella ihan luontevasti.(en usko, että minulle tulisi enää niin kiire paeta äkkiä paikalta.) Hän on siihen kyennyt jo aikaa sitten.
Olemme mielestäni kyllä aikaisemmin jotain muutakin vähän jutelleet kuin pelkkiä työasioita.
Ei etene, ei! Sama tilanne 'meillä'...Nainen odottaa luonnollisesti miehen aloitetta ja mies (minä) on niin ujo näissä asioissa, että mieluummin pitäisi puheen ilman papereita aamuruuhkassa mistä tahansa aiheesta:(
Oi, Jos hän ilmoittaisi, että haluaa pitää puheen/esitelmän minulle vaikkapa sekavihanneksista tai bensiinin hintakehityksestä, olisin riemulla valmis häntä kuuntelemaan. Siloin saisin kuunnella hänen rauhallista ääntään ja katsella hänen miellyttävää olemustaan. Tällaista esitystä en kuitenkaan vielä ole saanut kuulla!
Tulee mieleen myös, että olen kokenut monta kertaa meillä olevan hyvin samanlaisen huumorintajun. Noissakin tilanteissa tunnen sellaista hämmentävää yhteenkuuluvaisuutta, jota meillä on. Mutta hidasta on ollut. Jospa asiat alkaisivat muuttumaan...tulen iloiseksi pelkästä ajatuksestakin.
Eniten toivon, että olisit juuri se nainen, jota kaipaan ja ikävöin. Toiseksi eniten toivon, että mikäli niin ei olisi, saisit kuitenkin hänet lähellesi. Kolmanneksi toivon, että hän osoittautuisi unelmiesi kaltaiseksi...tai vielä paremmaksikin ja tekisi sinusta maailman onnellisimman naisen! Niin kävisi, mikäli "meidän" tiet yhtyisivät...:) Ketään ei kukaan voi enempää rakastaa, kuin mitä minä häntä! Tuottaa tuskaa pitää nämä suuret tunteet pinnan alla, vain joskus tyyni perusilme rakoilee ja väläyksenomaisesti näet sisällä kiehuvat hellät tunteet. Vai etkö juuri niistä kertovia katseitani ole sattunut tavoittamaan?
Tässähän sitä tuskaa riittääkin! Hänellä on usein tyyni ja vakaa perusilme, mutta olen monia kertoja saanut kohdata sen pienen hetken, jolloin koen, että ne lämpimät, ylitsevuotavat tunteet ja hellyys ihankuin yhtäkkiä ympäröi minua! Tämä tapahtuu aina yllättäen, jolloin hämmennyn perusteellisesti ja menen myös sanattomaksi!Ne tilanteet ovat minulle aivan yhtä tuskallisia kuin hänellekin, luulisin.
On myös hirveää kun olen joutunut elämään sydämessäni kuin lintu häkissään. Sitä haluaisi niin jo vapauttaa sydämensä näille ylitsevuotaville kaipauksien tunteille, jotka ilmestyvät esim. silloin kun hän on lähietäisyydellä. Tänä päivänä kuitenkin on lähtenyt käyntiin ns. normaali ja luonteva kanssakäyminen, vaikkakin vain työasioissa.
...eivät tietenkään ole, mut haaveilen että "eräs" kirjoittaisi mulle noin!!!
tai et onko viikonlopun suunnitelmia ja esitä et oot yksin eikä tekemistä niin mies ehkä tajuaa ehdottaa sinulle mitäs jos mentäisiin yhdessä...
Marko
Saako udella missä oot töissä?Aloin haaveilemaan että viestisi tarkottaisivat minua.
Radan varrella, pks. Iso työnantaja, nimi alkaa ännällä. Oma nimeni on ****o. Osuiko? Oma nimesi?
osuu sillä tavoin että kuvitelmat saa taas siivet selkään;) t. pöhkö