Mitä se pitää sisällä,ja millaiseksi avioliitto mielletään?
Itse kaipaan avioliitossani hyvinkin pieniä asioita kuten;
toisen huomioiminen, puhuminen kaikista asioista rehellisesti(niistä ikävistäkin),hyväksyminen(myös lasten hyväksymistä) ja toisen kunnioitus,pyyteetön tekeminen toisen hyväksi,yhdessäoloa ja käsi kädessä kulkemista,itenäistä olemista yhdessä tasavertaisina kumppaneina.
Mutta mitä olen mieheltäni saanut;
ilkeilyjä, pahoja sanoja,ulkonäön moittimista,kiukuttelua,mykkäkoulua,lasteni moittimista,satunnaista hellyyden osoitusta VAIN hänen ehdoillaan,puhelimen korvaan lyömistä..vetäytymistä ja oven paiskomisia,ei koskaan anteeksi pahoja sanojaan edes pyydä.
En voi muuten ymmärtää kun että olemme täydellisen väärät kumppanit toisillemme..ei tällainen voi olla rakkautta.
Ihan vapaaehtoisesti mies meni kanssani vihille,enkä ole ulkoisesti lihonut tai muuttunut tapaamisemme jälkeen.
Lapsetkin oli tehtynä jo ennen häntä,joten mikään ei tullut "yllätyksenä".
Tätä hän halusi,tätä minä halusin..en vaan tuntenut miestä sittenkään tarpeeksi.
Itse kaipaan avioliitossani hyvinkin pieniä asioita kuten;
toisen huomioiminen, puhuminen kaikista asioista rehellisesti(niistä ikävistäkin),hyväksyminen(myös lasten hyväksymistä) ja toisen kunnioitus,pyyteetön tekeminen toisen hyväksi,yhdessäoloa ja käsi kädessä kulkemista,itenäistä olemista yhdessä tasavertaisina kumppaneina.
Mutta mitä olen mieheltäni saanut;
ilkeilyjä, pahoja sanoja,ulkonäön moittimista,kiukuttelua,mykkäkoulua,lasteni moittimista,satunnaista hellyyden osoitusta VAIN hänen ehdoillaan,puhelimen korvaan lyömistä..vetäytymistä ja oven paiskomisia,ei koskaan anteeksi pahoja sanojaan edes pyydä.
En voi muuten ymmärtää kun että olemme täydellisen väärät kumppanit toisillemme..ei tällainen voi olla rakkautta.
Ihan vapaaehtoisesti mies meni kanssani vihille,enkä ole ulkoisesti lihonut tai muuttunut tapaamisemme jälkeen.
Lapsetkin oli tehtynä jo ennen häntä,joten mikään ei tullut "yllätyksenä".
Tätä hän halusi,tätä minä halusin..en vaan tuntenut miestä sittenkään tarpeeksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miehesi käytös kertoo lähinnä siitä, että hän ei rakasta sinua.
En minäkään ymmärrä miksi mies menee naimisiin naisen kanssa eikä kuitenkaan rakasta naista.
En ymmärrä mistä muusta se kertoo kuin siitä, että mies haluaa itselleen naisen, joka rakastaa miestä mutta mies ei rakasta naista.
Jonkinlaista hyväksikäyttöä.
välttämättä tarkoita, etteikö miehesi rakasta sinua. Hän voi olla ns. tyypillinen suomalainen mies eli hänellä on tunneblokkeja.
Minkälainen miehesi lapsuuden koti oli? Lähde sitä kautta selvittämään millaiseen vuorovaikutukseen hän on jo lapsuudessa tottunut. Kannattaa pohtia myös olisiko hänellä jotain isompaa mielellään, masennusta tmv.
Tunneblokeista kärsivät ihmiset ovat yleensä hyvin manipuloivia ja vallankäyttäjiä, eivät he muuten kykene elämään itsensä kanssa, heidän on pakko pitää puolustuskeinot käytössä, muutenhan he menettäisivät itsensä, jos joutuisivat yhtäkkiä pohtimaan omaa käytöstään ja defenssejään.
Nyt etsit itsestäsi ne rajat mitä sinulle kuuluu eli tutustut itseesi ja alat toimimaan sen mukaan. Puolustat rajojasi tiukasti elämällä omaa elämääsi. Tietenkin muistaen, että olet sitoutunut.
Suosittelen kirjoja: rakentava valinta, häpeän monet kasvot, itsensä näköinen ihminen.
Jos sinun muutoksesi ei vaikuta millään tavalla mieheesi jonkin ajan kuluttua, eikä hän suostu asioista keskustelemaan, lukemaan kirjoja tai hakeutumaan pariterapiaan tai yksilöterapiaan, sinun keinosi on käytetty ja sinun kannattaa jatkaa matkaasi ilman häntä.
Kai niitä liitoja on kaikenlaisia.... Tehkää jotain!!! asian korjaamiseksi.
Tuntuu että miehesi on tunneköyhä...
"nuori",ikää lähempänä 45v..ja kun on tämä jo toinen avioliitto,niin siksikin kaikki tuntuu raskaammalta.
Edellinen ero oli sen verran rankka,etten halua samanlaista tunnetta enää kokea..ainakin koen että jotenkin ois yritettävä selviytyä..eikä luovutettava niin helpolla.
Mutta mitä voi tehdä kun mies kokee suhteemme puhumiseksi ottamisen vain ja ainoastaan "riidan haastamisena,ja hänen pelkästään moittimisenaan"?
Miten voi syntyä rakentavaa keskustelua,miten voi päästä elämässä eteenpäin?Kauanko pitää sietää toisen moitteita.
Saattaahan mies olla kaksi tai jopa ehken kolmekin päivää hyvä/hellä..mutta sitten kaikki menee hänen mielestään taas ihan päin "peetä",hänen sanojensa mukaan..ja käytöskin muuttuu.
Eikä tuota "hyvää"tapahdu ees joka kuukausi,vain satunnaisesti.
Olen selittänyt miehelle "miltä musta tuntuu"-pohjalta,välttäen moittimatta häntä..kertonut kuitenkin kuinka hänen sanansa loukkaavat.
Mutta mitään muutosta ei tapahdu,aina on vikaa vain minussa tai lapsissani.
Mies on elänyt suhteissa,joissa häntä on petetty..ehkä jokin osuus hänessäkin,sillä jos vain vuosikausia "torjuu"kumppaninsa..voin ymmärtää että hellyyttä hakee sitten muualta.
tehneesi oman osasi suhteen tilan korjaamiseen, eikä toinen suostu samaan, eihän sinulla ole kuin ero-vaihtoehto.
Sitä ennen kannattaa miehesi istuttaa pöydän ääreen ja ilman riitaa kertoa miten asiat ovat:
olet onneton ja haluat muutosta
kuvaile myös hyviä tunteitasi miestäsi kohtaan, kerro myös huonoista tunteistasi ja halustasi yhdessä muuttaa tilannetta.
Muista, että olet vastuussa omista tunteistasi ja rajoistasi, mitä tahansa ei tarvitse sietää ja sinun pitää muistaa kertoa tunteistasi miehellesi, jotta hänenkään ei tarvitse arvailla mitä päässäsi liikkuu.
Kun olet hoitanut oman tonttisi kuntoon, eikä mies sittenkään tajua muutoksen välttämättömyyttä, olet itse jo sen verran vahva ja tietoinen itsestäsi, että sinulla on voimia päättää myös avioerosta ja selviät myös sen aiheuttamista tunteista.
Terapia olisi varmasti paikallaan, kummallekin, yhdessä ja erikseen.
että olet puhut "musta tuntuu" pohjalta. Jokin kuitenkin on pahasti pielessä ja se vaikuttaisin olevan miehesi päässä tai sydämessä.
Hän on siis joutunut pettymään aikaisemmissa suhteissa eli odottiko hän teidän suhteeltanne jotain muuta kun on saanut ja on jälleen pettynyt ja purkaa kiukkuaan sinuun.
Jos välillä on kolme päivää ok ja sitten taas ei oo mikään hyvin, niin toisaalta tuntuu, että hänellä on itsensä kanssa jotain ongelmaa tai kriisiä ja se ilmenee sitten kiukutteluna sinulle ja lapsillesi.
Vaikea tilanne ja vaikea sanoa mitään, kun ei tunne teitä kumpaakaan...
Voisiko se johtua jotenkin sinusta että parin kolmen päivän päästä toisen käytös muuttuu? Yritä miettiä mitä siinä välissä tapahtuu?
Ystävälläni hyvin samanlaisia ongelmia oman puolison kanssa. Kaikki olisi periaatteessa hyvin. Puoliso on toisinaan hellä ja huomaavainen ja puhuu tunteistaan jne. Pari kolme päivää menee hyvin kunnes puoliso taas juo ja sitten toisella menee hermot joka purkautuu sitten pahana olona kaikkia kohtaan. Puolison alkoholiongelma on suurin syy heidän riitoihinsa ja toisen moittimiseen. En ymmärrä miksi toinen juo vaikka tietää mitä siitä aiheutuu, se on erittäin suurta välinpitämättömyyttä toisen tunteita kohtaan ja siinä on turha laittaa syytä toisen niskaan. (En syyttele että sinulla olisi näin, kerron vain esimerkin mikä kaikki voi vaikuttaa eri tilanteisiin).
Miksi puolisosi kiukuttelee lapsillesi? Pidätkö lapsesi kurissa johdonmukaisesti? Jos annat lapsillesi liikaa periksi kaikessa, saattaa puolisosi käytös lapsia kohtaan liittyä siihenkin.
Uusperheissä on useasti kitkaa toisen lapsia kohtaan. Ei ole helppoa hyväksyä "vieraita" ihmisiä omaan perheeseen. Hyväksymistä helpottaa jos perheellä on yhteiset pelisäännöt joita noudatetaan lasten kasvatuksessa ym.
Miettikää yhdessä näitä asioita ja kertokaa toisillenne mitä odotatte ja toivotte toiselta.
Tuli osoitettua väärään viestiin vastaus, kysymys kuuluu siis ap:lle
>>Millainen on
oikeanlainen AVIOLIITTO? 3.12.2008 klo 11.58
Mitä se pitää sisällä,ja millaiseksi avioliitto mielletään?>Itse kaipaan avioliitossani hyvinkin pieniä asioita kuten;
toisen huomioiminen, puhuminen kaikista asioista rehellisesti(niistä ikävistäkin),hyväksyminen(myös lasten hyväksymistä) ja toisen kunnioitus,pyyteetön tekeminen toisen hyväksi,yhdessäoloa ja käsi kädessä kulkemista,itenäistä olemista yhdessä tasavertaisina kumppaneina.>Ihan vapaaehtoisesti mies meni kanssani vihille,enkä ole ulkoisesti lihonut tai muuttunut tapaamisemme jälkeen.
miten lapsi voisi tietää millainen avioliitton pitäisi olla?Olen länsimainen,en muslimi..muslimit naitetaan alaikäisenä,jolloin tytöt ovat vielä lapsia..eivät omaa aikuisen mieltä,eivätkä kehoa!Joten väärä vertaus,sori vaan.
Kuulehan nuo kaipaaamani asiat ovat aivan normaaleja,eivät mitään rahalla ostettavia asioita..eivätkä vaadi ihmiseltä suuria.
Kuka mistään virheettömyydestä puhui?Kukaan meistä ihmisistä ei ole virheetön,et ees sinä!
Kuulehan kun olen suurperheen äiti,joten en tod. mikään kaikenaanut prinsessatyyppi..paitsi tietenkin ulkoisesti;)
Mieheni ei voi sietää alistuvia jA OMIEN PUHEIDENSA MUKAAN RUMIA aasialaisnaisia,joten siinäkin meni puheesi vikaan.
Narsistiksi minusta ei ole,vaan olen hyvinkin maanläheinen..ja lapset osaltaan kyllä jalat maanpinnalla pitävät.
Kuulehan kun miestäni ei kyrvi mikään asia kummemmin..
jos puolisosi lyö puhelimen joskus korvaasi, täytyy sinun sanoa hänelle jotain ilkeää ensin! Ei kukaan huvikseen lyö luuria korvaan. En halua olla puolueellinen mutta yleensä vika on myös itsessä jos noin väittää. Katsoisitko peiliin?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Mieti miksi välillä menee muutama päivä hyvin?