Ite valmistuin 23-vuotiaana inssiksi. Pari vuotta sitten valmistuin kasvatustieteen maisteriksi ja sain myös opettajan pätevyyden. Sivuaineena oli historia ja siitä olisi tutkinto valmis syventävien opintojen jälkeen ( gradu).
Nyt ennätyssuuren akateemisen työttömyyden aikana ei yliopistokaupungista saa töitä millään koulutuksella! Ikää kyllä mulla on "jo" yli 30 vuotta!
Nyt ennätyssuuren akateemisen työttömyyden aikana ei yliopistokaupungista saa töitä millään koulutuksella! Ikää kyllä mulla on "jo" yli 30 vuotta!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Se niille riittää, koulun penkillä et ole työtön. Se on ainoa päämäärä. Ollut aina. Porvarien hallitessa.
Mutta koulun penkillä työllistät. KOULUTTAJAN !!!!
mutta vain suhteilla!
Ihan liikaa ylikoulutettuja jo ja kouluttaudu uudelleen sellaiseen ammattiin missä töitä riittää tulevaisuudessa.
on? Kerro nyt, äläkä pidä meitä jännityksessä.
Juu. It-alalle, hups, ala romahtikin. Raksalla on töitä, no pahus, muutama raksayritys onkin nyt mennyt tai menossa konkurssiin. Kaivosteollisuuteen, kaivoksia ei voi viedä. No voi hemmetti, metallin hinta on romahtanut, taitaa kaivoksia mennä vähintään lomautukseen. Hoitoalalle? No mikä ettei, tosin pula on enimmäkseen lomittajista ja sijaisista, mutta onhan se tyhjää parempi. Eihän ketään haittaa, jos pistän vähän sivuun tai no joo, kyllä minä osaan pistää suoneen, eihän haittaa että tarkkuutan 20 minuuttia että varmasti menee oikein. Ei kai sekään haittaa, että haavaa puhdistaessa katson muualle, kun veri saa voimaan pahoin. Ihan mielelläni kouluttaudun hoitoalalle, opinnoista selviän varmasti, töistäkin mutta sitten ette kyllä valita jos olen hidas ja kömpelö!!! Lääkäriksikin asti saattaisi lukupää riittää, kunhan ei tarvitse katsoa mihinkään sisäelimiin. Eihän haittaa, että kirurgin tai silmälääkärin kouluarvosana käsitöistä on ollut 6, eihän? TAi hammaslääkärin?
Sehän on tärkeintä että hankkii koulutuksen alalle missä töitä, sillä ei ole vähiä mihin soveltuu ja mistä on kiinnostunut. Siivoojapulaa ei alueellani ole enkä pk-seudun palkoila jätä perhettäni, sillä jo junamatka kerran viikossa kotiin maksaisi 700 euroa. Asunnot eivät ole halpoja edes 40 km päässä keskustassa ja täytyy nekin välit jollain liikkua, minun kävelyrajani on 6 km ja pyörällä jaksan 15-20 km, talvella en pyörällä aja.
No totta puhuen, kauppiksen käyneille oli vielä 80-luvulla, tai ainakin itsellä, helppo löytää töitä. It-ala myöhemmin, hommia riitti 2001 asti. Mutta koska en ole spesialisti, ne hommat loppuivat siihen. Nyt on menossa kurssi työvoimapula-alalle, sellaiselle, joka näyttää valitettavasti romahtavan monen muun joukossa. Mutta maksakaa vaan, minä kouluttaudun ala toisensa jälkeen työvoimapula-aloille ja jos ala romahtaa tai en ikäni tms. puolesta töitä saa, niin uutta kurssia perään. Veronmaksaja kustantaa.
siis junamatka kotiin kerran viikossa maksaisi kuukauden aikana 700 euroa. Sitten vielä kakkosasunto. No jos saisin asunnon vaikka 500 eurolla kävelymatkan päästä työpaikasta, niin 1200 euron nettopalkka riittäisi, olettaen etten vakuuta mitään, osta huonekaluja, käytä sähköä tai syö mitään. Tai sitten en kävisi kotona koskaan tai ehkä kerran kuussa. Tiedetään, että on ihmisiä jotka ovat pitkiäkin aikoja pois kotoaan, mutta he ovat enimmäkseen miehiä. Minä jos lähtisin muualle töihin käymättä kotona välillä ja tuottamatta perheelle edes lisäarvoa tulojen muodossa, koska kaikki menisi elinkustannuksiin, olisin perheelleni tarpeeton ja erohan siitä tulisi. Työ ei ole niin tärkeää, että hylkäisin perheeni, ennemmin kannattaa olla ilman tuloja koulutettuna kuin käydä työn ilosta tappiolla töissä koulutettuna.
Mietitäämpä sitä että jotkut vielä kannustetaan ja yllytetään synnyttämään lisää ihmisiä tähän liika kansoitettuun maailmaan jossa hyvin monet kärsii työn puutteesta yhä enemmän tulevaisuudessa? Täällä ei mikään haave ammatti välttämättä toteudu koskaan. Hitaana ja kömpelonä ei kannata hoitoalan ammatteihin tähdätä vaan ehkä hautausurakoitsijan puolelle.
Kouluavustajaksi tai koulujen vahtimestariksi voisit olla hyvin pätevä. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyvää ohjaajaa!
Kouluavustajaksi yritin tuella työkkärin kautta jokunen vuosi sitten, mutta pitivät ylikoulutettuna. Yritän ammattiopeksi, kun itsellä on lievästi autistinen nuori ja suvussa toinenkin 1 kehitysvammainen, niin uskoisin pärjääväni sillä alalla. On ollut joskus synttäreillä luokallinen erkkalapsia.
Mutta ammattiopeksi pitäisi olla alalta 3 vuoden työkokemus, vielä puuttuu vähän, koulutusta on juuri sen verran että riittäisi.
3 vuoden lähihoitaja koulutus on aivan turha koulu. Televisiosta tuli dokumentti, misä 2 pitkäaikaistyötöntä kokeili sairaalassa lähihoitajan työtehtäviä. Työttömät suoriutuivat tehtävistä aivan yhtä hyvin kuin 3 vuotta lähihoitaja koulua käynyt. Tämän tapaisiin työtehtäviin ei kannata tuhlata 3 vuotta koulussa, kun töistä selviää ilman koulutustakin.
Helsingin kaupunki on ilmoitellut aika ajoin lähihoitajaksi kouluttautumista oppisopimuksella. Muistaakseni koko homma kestää pari vuotta ja palkka taisi olla luokkaa 1500-1600 euroa /kk. Nämä oppisopimuspaikat ovat olleet nimenomaan työttömille tai työttömyysuhan alaisille.
lääkäri ! On sekä akateeminen, että töitä. Myös yliopistopaikkakunnalla. Ja vaikka olisi millainen maailmanlopun lama tulossa, on tällä väestörakenteella Kainuun korvessa tai Naarajärvellä aina joku vakanssi vapaana.
Miten ihmeessä? Suomea odottaa työvoimapula lähitulevaisuudessa. Varmasti nyt ensin notkahdus ja lomautukset laman alla, mutta kehitys tällä väestörakenteella väistämätön. Kuka tekee työt, kun eläkkeelle poistuu enemmän, kun alalle tulee? Kaikkea ei yksinkertaisesti voi siirtää kiinaan. Kiinassa ei voi käydä leikkuuttamassa hiuksia, saada uunituoretta leipää, kaupan myyjiä ei voida siirtää kiinaan, eikä sairaita voida viedä kiinaan hoidettaviksi. Hieman nyt optimismia (realismia) puheisiin.
Yksinkertaisetset tyhmät tuskin töitä saavat vaikka olisivat mitä kasvastustieteen tohtoreita papereiden mukaan. Mene ensin kouluihin näyttämään taitosi nuorten pariin jos pärjäät heidän kanssa niin tule sitten vasta pullisteleen ammattitaidoillasi!
Koulumaailman perusteella sieltä puuttuu päteviä ihmisiä todella paljon! Yks sun toinen kyllä uhoo opettajan pätevyydellä mutta tosiasiassa ne ovat paskanjauhamista suurimmillaan.
tuon vaahtoamisen ja samalla huumeiden vetämisen!
Kamalan kaksnaamaista touhua on se, että Suomesta annetaan maailmalle sivistynyttä ja korkealle kouluttautunutta kuvaa, mutta käytännön tasolla ei arvosteta todellakaan sitä ihmisten osaamista ja koulutusta.
Olen jo usemman vuoden etsinyt muuta kuin noita siivous-, lähihoitaja- puhelinmyynti- ja raksahommia. Eikä löydy. Työvoimatoimiston toimenpiteet pääsääntöisesti kohdistuvat duunaripuoleen ja tarjonta on sen mukaista. Akateeminen työtön on koko laitokselle jokin käsittämätön kummajainen. Samoin Suomen valtiolle.
Vapailla työmarkkinoilla (eli niillä, jotka eivät ole kytköksissä työvoimatoimistoon) taas pääsäääntöisesti haetaan markkina-alan, kaupan alan ja myynti-alan ihmisiä.
kun koko Suomessa akateemisia työttömiä on ennätysmäärä, noin 25 000 ja pahin tilanne on yliopistokaupungeissa! Eikä asialle kyetä tekemään mitään!
Joissakin lehdissä ja uutisissa on asiasta tämän syksyn aikana puhuttu, mutta valtiovallan taholta asiasta on vaiettu!
Sinulta vaan puuttuu koulutus.
Vaikka nyt työttömänä olenkin, niin pitää sanoa, ettei minulla ole mitään vetoa putkimiehen koulutukseen eikä hommiin. Rajansa kaikella! Joillekin taas putkimiehen "ura" on elämän suuri täyttymys. Kunnia ja ymmärrys sillekin.
Harva juttu on nykyään "automaattinen". Kyllä kouluttautuminen edelleen kannattaa. Mutta ehkä hieman kannattaa miettiä asioita tarkemmin. Tärkeää on kuitenkin hakeutua alalle, jolla viihtyy edes jotenkin. Aika rankkaa on muuten, vaikka hommia olis ja palkka juoksis. Ja luultavasti ei edes juoksis pitkään. Kyllä tuo tilanne näkyy suorituksissakin ennenpitkää!
Itse valmistuin insinööriksi 44-vuotiaana. Opettajan pätevyyden hankin monimuotoisesti ammatillisesta opettajakorkeakoulusta 51-vuotiaana. Opettajan vakihommiin pääsin 53-vuotiana.