Ketä näemme?

Huomasin tuolla muutamissa viestikejuissa kommentin että kaikki(?) aasialaiset olisi saman näköisiä. No tuskimpa sentään yli puolet maapallon väestöstä samoilta näyttävät.
Toisaalta minusta, sekä useiden muidenkin mielestä lähes kaikki afrikkalaiset ovat samannäköisiä.
Kun vaimoni saapui Suomeen, niin hän vastaavasti kysyi minulta että kuinka me pystymme tunnistamaan eri ihmiset toisistaan koska lähes kaikki suomalaiset ovat saman näköisiä.
Tästä asiastahan löytyy paljonkin tutkimuksia ja syynä on itseasiassa ihmisen onnettoman surkealla optiikalla varustetun silmän ja ihmisen aivojen yhteistyö.
Aikoinaan myös TV:stä tuli erittäin hyvä ja laaja dokumetti tästä aiheesta nimellä "Ihmisen näkö".

Ihmisen silmän näkökentässä on vain pieni keskialue jonka ihminen näkee tarkkana. Ainoastaan tämä alue pystyy tunnistamaan myös värit ja kaikki muu alue näkökentässä on epämääräistä harmaasävyistä massaa joka pystyy tunnistamaan vain liikkeen.

Miksikö sitten kuvittelemme näkevämme tarkkana ja värillisenä koko näkökentän jos silmä ei kerran sitä tee?
Ihmisen aivot ohjaavat silmää ja silmä "skannaa" edessä olevan alueen aivoihin muistiin ja itseasiassa näkökenttämme ei ole "online" tietoa, vaan ihmisen muistissa oleva "kuva" aikaisemmin skannatusta tilanteesta.
Jos aivot havaitsevat liikettä tuolla harmaa-alueella, niin silmä "kevytskannaa" tuon alueen, ja päivittää aivoissa olevaa näkökenttäkuvaa. Aivot kuitenkin päättävät tarvitseeko tuota aluetta poimia tarkemmin talteen, vai riittääkö tuo "kevytskannaus".
Tuo skannaustarkkuus riippuu sekä kohteen mielenkiinnosta, että siitä kuinka työllistetyt aivot ovat kyseisenä hetkenä. Silmästä välittyvä kokonaisinformaatiohan on niin laajaa ettei kaikkea voida yksinkertaisesti käydä tarkasti läpi, jonka vuoksi "ei mielenkiintoinen kohde" jää tarkentamatta tai jopa kokonaan skannaamatta.

Tästä johtuu esimerkiksi se, että raskaana oleva, tai jo synnyttänyt nainen näkee ympärillään paljon muita raskaana olevia tai pienten lasten kanssa kulkevia äitejä lastenvaunuineen, mutta samaan suuntaan katsova poikamies ei noita huomaa koska hänen aivoilleen tuo kohde ei ole tärkeä.
Myöskään tutkimukseen uppoutunut tiedemies ei näe ympärillään tapahtuvia asioita koska aivoilla ei ole aikaa skannata näkökenttää tutkimuksen ulkopuolelta.

Ihmisten aivot myös skannaavat tarkemmin henkilöt joiden kasvonpiirteet ovat lähellä tuttujen ihmisten kasvonpiirteitä koska on tärkeää tunnistaa tutut ihmiset.
Jos liiketunnistuksen jälkeisessä "kevytskannauksessa" ei löydy tuttuja piirteitä, silmä ei tarkenna kohteeseen ellei joku muu mielenkiinto aiheuta tarkempaa skannausta.
Siispä omasta rodusta poikkeavan ihmisen kasvonpiirteistä ei välity aivoihin tarkkaa kuvaa ja kaikki nuo ihmiset näyttävät sen takia lähes samanlaisilta.
Jos taas henkilö seurustelee tai on naimisissa eri rotuisen kanssa, tämä rotu on aivoille ns. tärkeä kohde ja niistä aivot hakevat tarkemman kuvan ja aivot pystyvät näin muodostamaan kyseisestä henkilöstä yksilöidymmän kuvan.