Suomellahan ei ollut kovin hyvässä kunnossa tykistä talvisodassa. Mutta tietääkseni kranaatinheittimiet olivat jalkaväen aseita ( ja niitä valmistettiin myäs suomessa) eikä niistä ollut puutetta... vaan hirveän vähän on ollut historiankirjoissa mainintoja suomalaisista kranaatinheittimistä.
Niittivätkö kuinka paljon iivanaa sodassa? kranaatinheitinhän kuitenkin mahtuu juoksuhautaankin melko hyvin...
Kertokaapas te asioista tietäjät.
Sen tiedän että erinomaisia kranaatinheittimiä (Jopa saksalaiset kopivoivat niitä) saatiin venäläisiltä kaapattua melkoisia määriä... mutta ne taisivatkin nähdä toimintaa vasta jatkosodassa.
Kranaatinheittimet sodissa
Historiaa
36
5977
Vastaukset
- heitinm...
Suomella toki oli sekä kevyitä- että raskaita heittimiä, sekä talvi- että jatkosodassa. Suomen heitinmiehet olivat kuitenkin huomattavasti taitamattomampia, kuin venäläiset tai saksalaiset.
Tämän on tunnustanut mm. Mannerheimiristin ritari ja puolustusvoimien komentajana ollut Yrjö Keinonen kirjassaan, Taistellen takaisin. `Venäläisille heittimille ei mahdettu mitään`.- Historiaa
Mikä mättäsi sitten? melko yksinkertainen laitehan loppujen lopuksi on kyseessä.
- perinteet
Historiaa kirjoitti:
Mikä mättäsi sitten? melko yksinkertainen laitehan loppujen lopuksi on kyseessä.
oli osuttiin ämpäreihin. KRH tulta johdettiin keskitetysti, toisin kuin viholliset. On turha sanoa ettei krh miehistö osannut/kyennyt. Koulutuksessa krh ei oltu integroitu jv toimintaan tarpeeksi. Se oli osa tykistöä, monesti sen korvike.
KRH oli yleinen raskas "käsi"ase venäläisillä jalkavaki pataljoonissa. Se oli yleisempi kuin suomalaisilla. Eli sekä venäläiset että saksalaiset pyrkivät tuhoamaan kk pesäkkeet heti krh:llä. Sen sijaan suomalaiset eivät, vaan jv pyrki tuhoamaan ne esim. kasapanoksella.
Tuntemattoman sotilaan saksalaisversiossa, olisi Koskela soittanut radiolla krh iskun pesäkkeeseen, jonka jälkeen oltaisiin rynnätty asemiin. Sitten Lehto olisi tullut sanomaan "Se oli temppu, se oli temppu" "Mikä, minä vain soitin puhelimella" - raskaita
heittimiä ollut. Ase oli vasta kehitteillä.Venäläisiä aseita saatiin sotasaaliiksi jonkin verran. Venäläiset käyttivät myös 55 mm pienoisheitintä eli nakua.
Suomalaiset käyttivät heittimiä yhtä taitavasti kuin muitakin aseitaan. - Uoman tien
raskaita kirjoitti:
heittimiä ollut. Ase oli vasta kehitteillä.Venäläisiä aseita saatiin sotasaaliiksi jonkin verran. Venäläiset käyttivät myös 55 mm pienoisheitintä eli nakua.
Suomalaiset käyttivät heittimiä yhtä taitavasti kuin muitakin aseitaan.suunnalla oli yksi tai kaksi Tampellan prototyyppiä koekäytössä.(Os.Valkama)
- Anonyymi
Olen kyllä kirjan lukenut, mutta EN MUISTA siinä olleen sanatarkasti tuollaista lausetta!
- Punainen Vasara
Käyttää myös raketinheittimiä paremmin kuin muut. Joten oliko ihme että kranaatinhettimissäkin olivat johtvassa asemassa... ylväät germaanit myös kopivoivat venäläisten kranaatinheittimet.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000039853945- Pötyä
Kranaatin heitin on ikivanha ase.
Naurettava pakkomielle vääristellä historiaa.
http://www.firstworldwar.com/weaponry/mortars.htm
Indeed, German military observers of the Russo-Japanese War of 1904-05 not only came away with a new respect for hand grenades, but with fresh ideas for the use of the mortar bomb they had seen deployed. - Punainen Vasara
Pötyä kirjoitti:
Kranaatin heitin on ikivanha ase.
Naurettava pakkomielle vääristellä historiaa.
http://www.firstworldwar.com/weaponry/mortars.htm
Indeed, German military observers of the Russo-Japanese War of 1904-05 not only came away with a new respect for hand grenades, but with fresh ideas for the use of the mortar bomb they had seen deployed.Missä kohdin kirjoitin että venäläiset KEKSIVÄT kranaatinheittimen?
Fakta on että saksalaiset häpeilemättömästi kopioivat (120mm kranaainheitin) "ali-ihmisten" tekniikkaa. - Mainila
Punainen Vasara kirjoitti:
Missä kohdin kirjoitin että venäläiset KEKSIVÄT kranaatinheittimen?
Fakta on että saksalaiset häpeilemättömästi kopioivat (120mm kranaainheitin) "ali-ihmisten" tekniikkaa.Päätelkää itse tarvitsiko kopioida. He osasivat ampua niin taitavasti Mainilassakin.
http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_miinanheittajista.php
http://www.efour4ever.com/mortars_german.htm - OsulanKioski
Mainila kirjoitti:
Päätelkää itse tarvitsiko kopioida. He osasivat ampua niin taitavasti Mainilassakin.
http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_miinanheittajista.php
http://www.efour4ever.com/mortars_german.htmSaksalaisten palvomista.
- krh-mies
Kranaatinheitin on monikäyttöinen hyvä ase. Sillä saa tulivoimaa paikkoihin, joihin ei tykkejä voi viedä. Nimenomaan jalkaväen tukemiseen mainio.
Suomessa sopii hyvin asutuskeskustaisteluihinkin, koska meillä ei pahemmin korkeita rakennuksia niissä ole.- HardCoreMax
onko suomella muunlaisia kranaatinheittimiä kuin 81 ja 120 millisiä? venäläisllä ja monilla muillakin valtioilla näyttää olevan 60mm kranaatinheittimiä joita voidaan kantaen kuljettaa mukana.
Taitaa olla varmaankin rahasta kiinni ettei niitä olla tänne ostettu? antaisi kuitenkin lisää tulivoimaa.... merijalkaväki käyttää myös niitä. - .......
HardCoreMax kirjoitti:
onko suomella muunlaisia kranaatinheittimiä kuin 81 ja 120 millisiä? venäläisllä ja monilla muillakin valtioilla näyttää olevan 60mm kranaatinheittimiä joita voidaan kantaen kuljettaa mukana.
Taitaa olla varmaankin rahasta kiinni ettei niitä olla tänne ostettu? antaisi kuitenkin lisää tulivoimaa.... merijalkaväki käyttää myös niitä.Taidat olla vielä lapsi, mutta ei se mitään. Kyllä tietomäärä ja ikä nopeasti lisääntyvät.
Tässä linkki.
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=65 - 60krh
HardCoreMax kirjoitti:
onko suomella muunlaisia kranaatinheittimiä kuin 81 ja 120 millisiä? venäläisllä ja monilla muillakin valtioilla näyttää olevan 60mm kranaatinheittimiä joita voidaan kantaen kuljettaa mukana.
Taitaa olla varmaankin rahasta kiinni ettei niitä olla tänne ostettu? antaisi kuitenkin lisää tulivoimaa.... merijalkaväki käyttää myös niitä.Suomessa testattiin kyllä 60mm heittimiä kylmän sodan aikana, mutta päätettiin jättää hankkimatta. Kuulemma kranut vain possahtelivat lumessa vailla suurempaa vaikutusta, eikä edes herätesytytteiset toimineet kunnolla kun hanki ei anna tarpeeksi tutkavastetta. Uskoo ken haluaa, ehkä totta ehkä ei. Lähestulkoon kaikki muut länsimaat niitä kuitenkin käyttää, joko perinteisenä mallina krh-joukkueissa tai sitten jopa kiväärijoukkueissa sellaisena kevyenä yhden miehen versiona, jossa on vain putki ja simppeli jalusta. Sillä saa kivasti nakeltua sirpaleet, savut ja valot tarpeen mukaan aina parin kilsan päähän.
60mm krh on monikäyttöinen vempele ja varsin helppo kantaa mukana: ase painaa n. 20kg (putki, vastinlevy, tukijalat) ja kranut n. 1,5kg kappale; verrokkina 81mm heitin, jolla painoa lähes 60kg ja sen kranut 4kg kappale. - Kinoksessa_pussahtaa
60krh kirjoitti:
Suomessa testattiin kyllä 60mm heittimiä kylmän sodan aikana, mutta päätettiin jättää hankkimatta. Kuulemma kranut vain possahtelivat lumessa vailla suurempaa vaikutusta, eikä edes herätesytytteiset toimineet kunnolla kun hanki ei anna tarpeeksi tutkavastetta. Uskoo ken haluaa, ehkä totta ehkä ei. Lähestulkoon kaikki muut länsimaat niitä kuitenkin käyttää, joko perinteisenä mallina krh-joukkueissa tai sitten jopa kiväärijoukkueissa sellaisena kevyenä yhden miehen versiona, jossa on vain putki ja simppeli jalusta. Sillä saa kivasti nakeltua sirpaleet, savut ja valot tarpeen mukaan aina parin kilsan päähän.
60mm krh on monikäyttöinen vempele ja varsin helppo kantaa mukana: ase painaa n. 20kg (putki, vastinlevy, tukijalat) ja kranut n. 1,5kg kappale; verrokkina 81mm heitin, jolla painoa lähes 60kg ja sen kranut 4kg kappale.Sama ongelma oli myös 81 mm heittimillä talvisodassa. Iskusytyttimillä vaikutus puolen metrin lumen alta on varsin heikko eikä tuolloin ollut parempia saatavissa. A. A. Pönkänen vihjaa 1955 ilmestyneessä tulivoimatutkimuksessaan, että tulossa olisi paremmin lumioloihin soveltuva sytytinmalli, josta ei kuitenkaan vielä silloin ollut laajempia kokemuksia.
Muiden länsimaiden osaltahan nakun käyttöä helpottaa, kun siellä lunta on pääsääntöisesti lyhyemmän aikaa ja harvoin kovin paksulti. Eikä tietysti meilläkään kesällä. - 60mm.meihemi
Kinoksessa_pussahtaa kirjoitti:
Sama ongelma oli myös 81 mm heittimillä talvisodassa. Iskusytyttimillä vaikutus puolen metrin lumen alta on varsin heikko eikä tuolloin ollut parempia saatavissa. A. A. Pönkänen vihjaa 1955 ilmestyneessä tulivoimatutkimuksessaan, että tulossa olisi paremmin lumioloihin soveltuva sytytinmalli, josta ei kuitenkaan vielä silloin ollut laajempia kokemuksia.
Muiden länsimaiden osaltahan nakun käyttöä helpottaa, kun siellä lunta on pääsääntöisesti lyhyemmän aikaa ja harvoin kovin paksulti. Eikä tietysti meilläkään kesällä."Muiden länsimaiden osaltahan nakun käyttöä helpottaa, kun siellä lunta on pääsääntöisesti lyhyemmän aikaa ja harvoin kovin paksulti."
Totta, mutta käyttävät silti. Vuoristo-olosuhteissa, mitä löytyy mm. Norjasta, Alpeilta ja niinkin eksoottisista paikoista kuin Afganistan, Turkki ja Golan, sitä lunta voi olla helposti enemmän kuin suomalaisessa korpimetsässä keskimäärin.
- bcvbncbv
Kranaatinheitinten merkitys oli huomattava silloin kun tykistö ei omien ja vihollisjoukkojen läheisyyden vuoksi voinut ampua vihollista. Jatkosodan aikana yleensä 200-300 metriä oli tuo varoraja mutta heittimillä se oli paljon lyhyempi.
- T.M.Kivimäki
Neuvostoliittolaisten 120 mm:n heitin oli ase josta Saksan armeija ei kesällä 1941 tiennyt mitään. Ase oli hyvä. Toisaalta suomalaisilla oli jo 1930-luvun puolivälissä kehitteillä sama heitintyyppi ja onnekseen suomalaiset myöhästyivät siinä sillä jatkosotaan Suomi sai sitten paljon kehittyneemmän ja käytössä kestävämmän kuin mitä alunperin suunniteltiin. Suomalaisten heitin oli vähintäin yhtä hyvä kuin neuvostoliittolaisten. Se olikin niin hyvä että Ruotsi osti niitä satoja kappaleita 1943-44.
Rykmenttien krh-komppanioilla oli yleensä 6 kpl 120 mm:n heittimiä. Pataljoonan epäsuora tuli oli sen krh-joukkueen 3 kpl 81 mm:n heittimiä. Näin ollen rykmentillä oli yhteensä 6 raskasta ja 9 kevyttä heitintä.- SaInt_krh
Nykyäänkin Suomen puolustusvoimilla on yksi maailman vahvimmista, ellei jopa vahvin, krh-aseistus organisaatioissaan. Esim. jääkäripataljoonalla on krh-komppania (9kpl 120mm heitin) ja kolmella komppanialla kullakin krh-joukkue, jossa 3kpl 81mm heittimiä. Eli pataljoonalla huimat 9x120mm ja 9x81mm krh.
Ulkomailla kiväärikomppanioissa löytyy yleensä 60mm heittimiä 2-3kpl ja jv-pataljoonilta 81mm krh. Raskaat 120mm ja 107mm heittimet on monesti jossain prikaatin tai tst-osaston tukiosan tasalla.
- V.P.Lehto
Kranaatinheittimistön tuli osoittautui hyökkäyksen saatossa tykistöä paremmaksi, koska varmuusetäisyydet olivat lyhyempiä ja heittimistön tuli saatiin monesti tykistön tulta nopeammin käyttöön, varsinkin jos saattoa varten ei ollut määrätty tukituliyksiköitä. Krh-komppanioiden koulutustasoa pidettiin kuitenkin heikkona. Osittain tämä johtui siitä, että aliupseerit johtivat tulta ja joukkueiden johtajat olivat tuliasematoiminnan johtajina. Tulenjohdon koulutustason parantamiseksi kranaatinheittimistön tulenjohtajille ryhdyttiin asemasodan aikana pitämään erikoiskursseja, koska kranaatinheittimistön tuli koettiin merkittäväksi rykmenttien tulisuunnitelmien täydentäjäksi.
Vuodesta 1942 alkaen kranaatinheittimistön ampumatoiminnan kehittäminen kuului tykistön tarkastajan vastuulle, ja näin myös rintamalla tykistön ja heittimistön yhteistoiminnan järjestelyistä vastasi aina kaistan tai lohkon tykistökomentaja. Syyskuussa 1942 määrättiin myös ne periaatteet, joiden mukaan tykistön ja kranaatinheittimistön välinen yhteistoiminta sekä tulen keskittäminen suunniteltiin toteutettavan. Yhteistoiminta-asioita olivat muun muassa maalialueiden jako ja numerointi, mittaukset, tuliasema-alueiden jako ja tulenjohdon järjestelyt. Kranaatinheittimet olivat kuitenkin koko jatkosodan ajan jalkaväkijoukkojen komentajien johdossa, ja käytännössä tulen keskittäminen toteutettiin vasta kesän 1944 torjuntataisteluissa. Sodan jälkeen tulenjohdon taistelujaotus uusittiin. Kesällä 1944 myös krh-komppanioiden tulenjohtoryhmät yhdistettiin usein tulenjohtopaikoistaan johdinyhteydellä tai lähettiyhteydellä
lähimpään tykistön tulenjohtopaikkaan. - V.P.Lehto
Kesän 1944 suurissa taisteluissa, mukaan luettuna Talin–Ihantalan taistelussa ja ennen kaikkea sen taisteluvaiheessa Ihantalassa, tykistön ja kranaatinheittimistön tulisuunnitelmat liitettiin toisiinsa siten, että kranaatinheittimistön maalit muodostivat yhtenäisen sulkujen ketjun tykistön sulkujen ja oman etulinjan väliin. Torjuntamaalit ja vastavalmistelut yhdistettiin yhdeksi suurmaalialueeksi. Tulitehtävien toteuttamisesta päättivät lohkojen komentajat ja tykistökomentajat. Tämä mahdollisti kaiken käytettävissä olevan tykistön ja kranaatinheittimistön tulen keskittämisen halutulle lohkolle, mikäli kantamat riittivät.
- heittimet-rocks
40-luvusta puhuttaessa on myös hyvä huomioida, että 120mm kranunheittimien kantamakaan ei pahemmin jäänyt jälkeen sen aikaisista 76mm,105mm, 122mm ja 6-tuuman haupitseista. Lisäksi heitin oli huomattavasti helpompi liikutella kuin tykki, ja 120mm heittimen ammuksessa oli tehoa lähes 6-tuumaisen tykin ammuksen verran. 81mm heitin taas vastasi teholtaan 105mm tykin kranaattia.
Heittimet olivat todella toimiva ase tokassa maailmansodassa ja ovat sitä edelleen, ehkä jopa enemmänkin kun uudenlaisia älyammuksia jne. niille kehitetään koko ajan.- T.M.Kivimäki
Totta. 75/76 mm:n kanuunoiden maksimiampumaetäisyys oli vain reilu 6 km. Neuvostoliittolainen 122 H/10-30 haupitsi jota Suomella oli syyskuussa 1944 eniten - 217 kpl -kykeni sekin vain 8.7 kilometrin kantamaan. Tykki painoi 2.5 tonnia kun taas suomalaisten oma kranaatinheitin joka linkosi 12.5 kg:n murkuloita maksimissaan 5.3 kilometrin etäisyydelle painoi vain 260 kiloa. Sen liikutteli yksi ainoa hevonen ammuksineen vaivattomasti mikäli korpiolosuhteet eivät olleet aivan mahdottomia (lähinnä upottava suo, vesistö muodosti ongelman). Tuollainen heitin ei ollut tuotantokustannuksiltaan edes kallis. Tässä vertailu käyttämällä saksalaista heitinmallia ja vastaavia saksalaisia haupitsija.
120 mm:n saksalainen heitin Gr.W.42.............................1 300 RM:ää
105mm saksalainen FH18 haupitsi...............................16 400 RM:ä
150 mm:n FH haupitsi........................................................40 400 RM:ää
Yhden kevyen haupitsin hinnalla sai raskaat heittimet kahdelle jv.rykmentille.
Hinta-laatusuhteeltaan eteenkin Suomen oloihin noita 120 mm:n heittimet puolustivat paikkaansa. Toki esim 105 mm:n saksalaisella haupitsilla oli kantama puolta pitempi (11.3 km, tai 11.8 km). Painoa sillä oli 2.1 tonnia. Haupitseilla oli lentoratansa puolesta jonkin verran parempi tuhomahdollisuus. Suomi hankki ennen Välirauhaa 53 noita 105 mm:n haupitseja Saksasta (kevättalvella 1944). Niitä ei menetetty yhtään ja niillä ammuttiin kaikkiaan 22 792 laukausta eli keskimäärin noin 430 per tykki. - EiVastaa
"... tykki, ja 120mm heittimen ammuksessa oli tehoa lähes 6-tuumaisen tykin ammuksen verran."
Ei ole, rakaan tykin n. 150 mm ammpus on n. 50 kg ja keskiraskaankin n. 120 mm tykin ammus on n. 20 kg kun taas 120 mm KRH 12,5 kg. - 120mm-voima
EiVastaa kirjoitti:
"... tykki, ja 120mm heittimen ammuksessa oli tehoa lähes 6-tuumaisen tykin ammuksen verran."
Ei ole, rakaan tykin n. 150 mm ammpus on n. 50 kg ja keskiraskaankin n. 120 mm tykin ammus on n. 20 kg kun taas 120 mm KRH 12,5 kg.Tykin ammukset on raskaampia sen vuoksi, että niissä on olosuhteiden pakosta paljon paksummat kuoret: ne eivät kestäisi muuten tykin suurempaa lähtöpainetta. Heittimen kranut voidaan pienemmän lähtöpaineen ansiosta tehdä kevyemmeksi kuoriltaan.
Toki tykin ammus tuottaa paksumman kuoren ansiosta enemmän sirpaleita, mutta räjähdevoimaltaan (blast radius) heittimen kranu on samalla viivalla kevyemmän kuoren ansiosta. - Anonyymi
120mm-voima kirjoitti:
Tykin ammukset on raskaampia sen vuoksi, että niissä on olosuhteiden pakosta paljon paksummat kuoret: ne eivät kestäisi muuten tykin suurempaa lähtöpainetta. Heittimen kranut voidaan pienemmän lähtöpaineen ansiosta tehdä kevyemmeksi kuoriltaan.
Toki tykin ammus tuottaa paksumman kuoren ansiosta enemmän sirpaleita, mutta räjähdevoimaltaan (blast radius) heittimen kranu on samalla viivalla kevyemmän kuoren ansiosta.Hyökättäessä varoetäisyydet ovat:
- kevyt krh 100m
- raskas krh 150m
- tykistö 300m (155mm)
Eiköhän PV tiedä perusteet tähän ihan riittävän hyvin.
- vvvvkjjh
Koska heitin ampuu ns yläkulmilla, voidaan tulta käyttää myös katveisiin maaleihin esim mäkien taakse. Siihen ei tykistö pysty. Paitsi suomalainen tykistö määrätyissä tapauksissa. Ampumataulukot ja laskijan työkalut ns laskijan tasomittari ovat hyviä keksintöjä. Ja useiden tuliyksikköjen tuli voidaan keskittää samaan maaliin kantaman puitteissa. Nykyään on ns lentoratatutkat joiden avulla tuliaseman paikka paljastuu. Näin ollen on ammuttava nopeasti mahdollisimman iso tulimuoto ja poistuttava paikaltaa kun viimeiset kranaatit ovat vielä ilmassa.
- lähemmäs-omia
Yläkulman (eli pienenmpi minimietäisyys) ja helpon liikuteltavuuden ansiosta raskaskin krh voidaan sijoittaa lähemmäs linjaa kuin perinteinen tykki tai haupitsi. Tämä tasoittaa kantama-eroa huomattavasti.
- Kellox-VM
Ja ennenkaikkea - heittimillä uskalletaan ampua vihollista silloinkin kun omat ja vihollisen joukot ovat vaikkapa reilun sadan metrin päässä toisistaan. Tykeillä ei se ollut mahdollista II maailmansodassa ilman suurta vaaraa omille joukoille. Niinpä usein näissä tilanteissa heittimillä ammuttiin etulinjaa ja tykistöllä estettiin vihollisen tukijoukkojen saapuminen. Luotiin tehokas tulivyöhyke.
- Frantisek
Suomalaisten heitinjoukkojen tulenjohto oli vähän heikoissa kantimissa vielä 1943 asti, vasta sitten alettiin upseerikoulutus. Sitä ennen tulenjohtamisen hoitivat aliupseerit. Vuonna 1944 tilanne petraantui ja syytäkin oli.
- Fghjjkkk
Suomalaisilla oli 2 kpl. 300mm heitintä jatkosodan aikanana käytössä.
Liian kalliin käyttökustannuksien vuoksi ne oli vain vähän aikaa rintamilla korsujen tuhoamissa, vaikka olivat tarkkoja.
Toinen heitin on edelleenkin museoituna parolassa.- Lykkäät-pötyä
300 mm heittimiä oli vain yksi koekappale. Se on Hämeenlinnassa Tykistömuseossa.
- Ylikessu72
Suomi sai tykistö- ja heitinkalustoa sotasaaliina ensin Talvisodan moteista ja sitten -41 hyökkäysvaiheessa. Saksasta ostettiin jonkin verran sotasaaliskalustoa, mutta nämä eivät olleet kovin innostuneita kauppamiehiä suuren oman tarpeen vuoksi. Saksa joutui sitomaan omaa tykkituotantoa it-joukkoihin. Suomessa sotasaaliskaluston määrä oli -44 torjuntataisteluissa niin suuri, että edesmennyt puna-armeija olisi voinut todeta, että "omat koirat purivat". Taisi noin kolmasosa kalustosta olla viholliselta otettua.
- Anonyymi
KRH = kusee, runkkaa, haisee; näin sanottiin jo jatkosodassa;)
- Anonyymi
Penaalin terävimmät eivät varmaan hakeudu sitä putkea ja laattaa raahaamaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236809Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää401221Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271022- 75881
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47824Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a59814Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93784Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38771Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14726- 43723