Joo, elikkäs tällaista olisin tiedustellut, että...
Missä ajassa ( pituus 168 , paino 92, treeniä ja painon pudotusta takana reilu puolisen vuotta..alkupaino 108 ja kotona painoja nostellen ja kuntopyörää tahkoen...) olisi mahdollista saada OIKEILLA ohjeilla ja OIKEALLA ruokavaliolla muutosta aikaan, niin, että voisi jopa haaveilla kilpailevansa esim.bodyfitnesissä ? Onko näitä HEI MÄ TEIN SEN -tarinoita kenelläkään, miten läskitynnyristä olis tullut jopa ykköspokaalin pokkaava ? Itse olen ainoastaan Pam Brownista kuullut ja nähnyt tuloksia, mutta onko ketään ihan tavallista pulliaista täältä suomen (tai miksei skandinaviasta muutenkin..) maasta ?
Itselläni on suuri haave olla muutaman vuoden päästä itsekin lavalla. Ja uskon että se olisi jopa mahdollistakin. Tosin ikää alkaa tulemaan jo sen verran että mihin lie kategoriaan sitä sitten, vuonna 2012 ??? Se täytyy kyllä sanoa, että jo nyt puolen vuoden aikana on kroppa muuttunut parempaan suuntaan ja olen energisempi kuin ennen, tosin vielä on matkaa tavoitteeseen, joka itselläni on siinä 62 -66 kilon tietämillä. Treenausta en lopeta enää ikinä. Tää on mun juttu, ihan selvästi. Mutta tosiaan kaipailisin juttuja, että onhan tämä mahdollista eikä vain turha haave kuva ?
Missä ajassa ( pituus 168 , paino 92, treeniä ja painon pudotusta takana reilu puolisen vuotta..alkupaino 108 ja kotona painoja nostellen ja kuntopyörää tahkoen...) olisi mahdollista saada OIKEILLA ohjeilla ja OIKEALLA ruokavaliolla muutosta aikaan, niin, että voisi jopa haaveilla kilpailevansa esim.bodyfitnesissä ? Onko näitä HEI MÄ TEIN SEN -tarinoita kenelläkään, miten läskitynnyristä olis tullut jopa ykköspokaalin pokkaava ? Itse olen ainoastaan Pam Brownista kuullut ja nähnyt tuloksia, mutta onko ketään ihan tavallista pulliaista täältä suomen (tai miksei skandinaviasta muutenkin..) maasta ?
Itselläni on suuri haave olla muutaman vuoden päästä itsekin lavalla. Ja uskon että se olisi jopa mahdollistakin. Tosin ikää alkaa tulemaan jo sen verran että mihin lie kategoriaan sitä sitten, vuonna 2012 ??? Se täytyy kyllä sanoa, että jo nyt puolen vuoden aikana on kroppa muuttunut parempaan suuntaan ja olen energisempi kuin ennen, tosin vielä on matkaa tavoitteeseen, joka itselläni on siinä 62 -66 kilon tietämillä. Treenausta en lopeta enää ikinä. Tää on mun juttu, ihan selvästi. Mutta tosiaan kaipailisin juttuja, että onhan tämä mahdollista eikä vain turha haave kuva ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
pystyy mihin vaan jos tarpeeksi kovin yrittää. Kannattaa asettaa myös välitavoitteita ja palkita itsensä jotenkin kun on saavuttanut ne. Muista myös kertoa tavoitteistasi mahdollisimman monelle niin lopetus ei ole ihan niin helppoa ellei halua olla LUUSERI. Kannattaa ystävystyä ihmisiin jotka myös treenaa ja ottaa pieniä kisoja heidän kanssaan.
tänne suuntaan http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/forumdisplay.php?f=7
Tuosta tavoitteiden saavuttamisesta sen verran että lähde salille ja hanki ohjaaja treeneillesi. Kerro hänelle tavoitteesi ja tehkää yhdessä suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Näin pääset tehokkaasti ja turvallisesti alkuun
Ei tietenkään haittaa jos ohjaajallasi on kokemusta bodyfitness kisaamisesta.
Tsemppiä projektiin!
että on tyytyväinen itseensä. Lavalle meno on sellasta narsistista paskaa ja vaatii hormoneita. Tiedoksi, että vaikka ne lavalla olijat näyttävät olevan huippu kunnossa niin ne ovat todellisuudessa todella heikossa kunnossa elimistöllisesti. Ihmisen sisäelimet ei ole tehty äärimmäistä kehonrakennusta varten, ainakaan jos meinaa elää terveenä vielä 40 vuotiaana.
oleellisinta että on itse tyytyväinen itseensä. Mutta ei se silti estä kisahaaveita. pikkuhiljaa eteen päin niin kyllä se siitä hahmottuu, jos todella haluaa lavalle. paino kysyjällä on nyt korkealla, mutta suunta on oikea.
Tuo sinun viestisi oli aika kärjistetty. Vai että narsistista paskaa.. just just... Ja taidat olla muutenkin aika kujalla jos väität että suomen bodyfitness skenessä pärjää vain hormoneilla..:) rasvanpolttajia esim efe ja klemput saattaa liikkua, mutta ei niitä kukaan väkisin suuhun työnnä ja ilmankin pärjää.
Tukea muutokseen on nykyään helppo saada, joten ei kun sinne salille ja ohjaajaa hihasta kiinni. Vaikka ei koskaan lavalle nousisikaan, niin voi löytää liikunnasta ja salista hienon harrastuksen itselleen.
bodyfitness on hyvä homma. Ei roinaa vaan sitä oikeata kaunista vartaloa. Anteeksi, luulin väärin.
Kiitos kannustavista viesteistä. Alku paino on korkea, vielä... Kävin tuolla pakkotoisto.comin sivulla ja siellä näytti olevan laidasta laitaan "punttaajia". Yksi kommentti erityisesti kolahti, että --> aloita heti vaan painoilla.., ellei ole ns.lääketieteellistä syytä olla aloittamatta treenausta. Sehän mulla on ollutkin aina..se tekosyiden keksiminen, että kun oon vielä näin läski, etten jaksa liikkua tarpeeksi. Että olisi helpompaa liikkua kevyempänä, onneksi aloitin juuri näin, treeniä heti vaan, hiljalleen. Olen nyt treenannut joka toinen päivä tässä jo jonkun aikaa, puolisen vuotta ja huomannut, että jo pelkän treenin jälkeen tulee sellainen pikkuinen "voittaja" fiilis, että hähää, sainpas puristettua itsestäni, ja jo se että olen jo nyt nähnyt selviä muutoksia itsessäni. Olen aina ollut "romuluinen", eli 16-17 vuotiaana painoin 54 kiloa, mutta siltikään en ollut "thin lizzy", sopusuhtainen vain. (voi kun silloin olisi tajunnut tämän , tai löytänyt fitneksen..)
Nuorempana tuli harrastettua miekkailua, ratsastusta ja tanssikouluissa pari vuotta. Mutta siihen se urheilu sitten jäikin. En ole ollut koskaan notkea ja noiden fitness kisojen ns.tanssi/ohjelmat kauhistuttavat. Tästä syystä olen jotenkin kääntymässä "suvi murtolan" - sarjaan. Siinähän ei tarvitse pomppia "kärrynpyöriä" niinkään, vaan vain näyttää kroppaa =)
Tiedän, että tuohon kuntoon on matkaa vielä vaikka ja kuinka, vaan se on takaraivossa. Ja se puskee mua eteenpäin. Mulle on tosin vielä ihan epäselvää, fitness-liiton säännöt, että minkä ikäisenä vielä esim.edellä mainittuun saa osallistua, ja eikö mun pidä vielä tulokkaitten sarjan kautta käydä läpi ekat kisat... No, tässä on aikaa opiskella ja treenata itseään.. Kiitos kovasti teille kaikille vastanneille.
Ajattelin laittaa oman blogin nettiin jossa seuraan itse kehitystäni ja siinä sivussa voi muutkin seurata. Vaikka tiedän, että kannattaa kertoa mahdollisimman monelle, niin itselläni on aina käynyt niin, että kun olen jotain hehkuttanut, niin se on aina kaatunut, ja olen tosiaan saanut "otsaan" leiman "LUUSERI".. Joten vaikka se tehoaakin toisaalla, niin tähän luuseriin ei ole tehonnut. Tästä mun projektistani ei tiedä toistaiseksi kuin mieheni ja neljä lastani. Ja nyt te =)
Ja onhan se ollut mukava kuulla nyt tutuilta ja ei niin tutuilta, että hei, ootpas sä hoikistunut.. vaikka vasta 16 kiloa on karissut.. Että mitä ne sitten sanoo, kun on tullut karistettua 26 kiloa ja kroppa on kasvanut oikeista paikoista =)
Joten tällä kertaa, en tästä huutele. Oon onneksi jo sen "pureman" saanut tähän, että tätä ei lopeteta. Parin viikon päästä tulee mittariin 34 vuotta, vaan eihän sitä koskaan ole liian vanha aloittamaan urheilua, liikunnallista elämän tapaa. Pää tavoitteeni kuitenkin on olla hyvässä kunnossa, tiukassakin =), olla energinen ja jaksava, itseensä tyytyväinen. Vielä en sitä ole. Tyytyväinen siis. Siihen olen, että olen tämän suunnan aloittanut, ja saanut lisäpuhtia. Mutta ensi helmi-maalis ja kesä-heinäkuussa itselläni on seuraavat välietapit. Niihin ensiksi tähdäten.
Oikein mukavaa Joulun odotus aikaa teille kaikille !
=)
Tappajan asennetta kehiin ja salille rautaa vääntämään.