En miehenä käsitä tätä alkuunkaan. Emme me näe edes päivittäin ja ne päivätkin tuntuvat pitkiltä vuosilta. Sitten aivan sattumalta jossain nopeasti törmäämme ja kaikki kaipuuni ja syvimmät tunteeni heräävät silmänräpäyksessä uudestaan henkiin. Olen kovasti yrittänyt unohtaa sinut, olen siinä kohtuullisesti onnistunutkin, mutta aina vaan kuitenkin pyörit mielessäni, varsinkin näin viikonloppuisin.
Ja sitä aloitetta en oikein tee koska en tiedä oletko nykyään varattu vaiko sinkku?
Eikä sellaista luontevaa tilaisuutta ole tullut jossa olisin voinut asiaa hieman tiedustella.
Mutta haluaisin mä kyllä kovasti tietää mitä tuntemuksia niiden katseittesi takaa oikein lopulta paljastuu? Varmaan olet ainakin pitänyt minua tosi saamattomana. Mutta toisaalta varmaan ymmärrät saamattomuuteni, sillä luonteissamme on niin paljon samankaltaisuutta että tiedämme molemmat ettei toisen ole helppo tehdä aloitetta.
Joskus olet kohdatessamme vähän surullinen ja mietin mielessäni että olisit varmaan toivonut että olisinpa silloin kerran tehnyt reipaaan aloitteen sinun suhteen, kun *vinkkasit* mutta aika oli silloin vaan huono, oli muita painavia asioita mitä mun piti funtsia, ja ne vei kovasti voimia.
Mutta jos sinua yhä kiinnostaisi esim. tavata illalla jossain ja vaihtaa ajatuksia, ollaan yhteydessä. Muussa tapauksessa odotan että joku työpaikkahakemukseni vielä tärppää ja pääsen vaihtamaan duunia. En sinun vuoksesi, vaan kaipaan vaihtelua nykyisiin työtehtäviini, ja sen onnistuu ikävä kyllä vain duuni vaihtamalla.
http://www.youtube.com/watch?v=lwtCza8hk7o&feature=related
Ja sitä aloitetta en oikein tee koska en tiedä oletko nykyään varattu vaiko sinkku?
Eikä sellaista luontevaa tilaisuutta ole tullut jossa olisin voinut asiaa hieman tiedustella.
Mutta haluaisin mä kyllä kovasti tietää mitä tuntemuksia niiden katseittesi takaa oikein lopulta paljastuu? Varmaan olet ainakin pitänyt minua tosi saamattomana. Mutta toisaalta varmaan ymmärrät saamattomuuteni, sillä luonteissamme on niin paljon samankaltaisuutta että tiedämme molemmat ettei toisen ole helppo tehdä aloitetta.
Joskus olet kohdatessamme vähän surullinen ja mietin mielessäni että olisit varmaan toivonut että olisinpa silloin kerran tehnyt reipaaan aloitteen sinun suhteen, kun *vinkkasit* mutta aika oli silloin vaan huono, oli muita painavia asioita mitä mun piti funtsia, ja ne vei kovasti voimia.
Mutta jos sinua yhä kiinnostaisi esim. tavata illalla jossain ja vaihtaa ajatuksia, ollaan yhteydessä. Muussa tapauksessa odotan että joku työpaikkahakemukseni vielä tärppää ja pääsen vaihtamaan duunia. En sinun vuoksesi, vaan kaipaan vaihtelua nykyisiin työtehtäviini, ja sen onnistuu ikävä kyllä vain duuni vaihtamalla.
http://www.youtube.com/watch?v=lwtCza8hk7o&feature=related
Vastaukset 20
Vanhimmat
tutunomaisesti, mutta mitä se tarkoittaa tuo ruuhka-Suomi? Helsinkiä, pks.. vai missä oikein pohdit näitä ajatuksia?
Youtuben video kertoo missäpäin me liikutaan :D
täällä Helsingissä tietenkin töitä tehdään. Samankaltaisia tilanteita olen kokenut! Jos haeskelet toista työpaikkaa niin... tässä olisikin minulla jotain kysyttävää..Täsmääköhän eräs juttu...?
Se ainakin on totta, että saat kohdata välillä surullisen katseeni, mikä johtuu juuri siitä, kun et silloin kerran vastannut minun aloitteen-tapaiseen yritykseeni. Olin kerännyt pitkään rohkeutta, jotta sain tuonkin verran jotain itsestäni ilmaistua. Tuskani oli kova kun torjuit minut silloin. Ymmärrän kyllä.
Mistä voisin tietää/arvata, että sinua voisikin kiinnostaa yhteydenotto? Itse olen hyvin ihastunut erääseen mieheen työpaikallani eikä siinä jutussa ole mitään muuta konkreettista kuin katseet ja kohtaamiset, mutta ne ovatkin sitäkin "sähköisempiä".
"Mistä kuitenkaan voisin arvata, olisiko se yhteydenotto toivottu vai ei-toivottu?"
Re: jos mietit minua ja mun luonnettani niin tuskin olisin ainakaan pahastunut jos ottaisit 'rohkeampana' yhteyttä..
"Yleensähän nimenomaan miehet tekevät sen aloitteen."
Re: tekisin kyllä minäkin aloitteen jos tapaisimme jossain muualla kuin työpaikalla jossa olis luontevampaa tutustua ja keskustella muistakin kuin työasioista.
__
Kerropas sinä oma mielipiteesi tuohon mainitsemaasi sähköisyyteen kun me kohtaamme. Itse olen useasti miettinyt miksi pystyn juttelemaan ja kertomaan vapautuneesti jopa itseironisia vitsejä muille, mutta sinut ja katseiden kohdatessa olen aivan kuin 10-vuotias pikkupoika, joka ei saa aina edes sanaa kunnolla suustaan. :D
Jotenkin sinusta vaan aistii että ollaan aivan samalla aaltopituudella, meillä on ikäänkuin olemassa sellainen yhteinen salaisuus/yhteys, minkä molemmat kyllä tietää, mutta kumpikin odottaa että toinen ottaisi vihdoin asian/aloitteen esille.
Olisin melkein itse voinut kirjoittaa tältä kuulostavan tekstin.Olen niin ihastunut työpaikallani erääseen minua vanhempaan mieheen.Helsingissä ollaan.Näemme kyllä joka päivä mutta ne ovat pikaisia juttuja.En tiedä onko se vain kuvitelmaa vai näytätkö sinä siltä että sinä haluaisit ´jutella jotain enemmän?Nauraisit jos kysyisin haluaisitkos vaikkapa nähdä töiden jälkeen tms :/ Ihastuin jo monta kk sitten,ei tästä tule mitään.Kun ei mulla tietenkään ole puhelin-numeroa/meiliä.
Et ehkä ole väärässä kuvitelmisesi, mutta en ole keksinyt sopivaa aloitusta. Työhön liittyvistä puheista on pitkä matka ehdottaa muuta. Kysypä apua johonkin tai virittele muuta keskustelua.
En voi,turhaan jään "pidättelemään" häntä liikaa.Tekosyy,ehkä;).Mutta jos hän itse olisi oikeasti kiinnostunut niin voisihan hänkin..
Ehkä keksin maanantaiksi jotain muutakin keskustelun aloitetta kuin ne perinteiset töihimme liittyvät.
oot niin suloinen kun sanot noin mutta emme tunne toisiamme.Emme näe koskaan aamuisin,vasta tossa puolenpäivän aikaan ja sekin siis työhön liittyen.Joka päivä tosin mut kun on saamaton niin on :/
...menee kyllä pasmat sekaisin molemmin puolin ja juttelusta ei meinaa tulla mitään. :) Paitsi viime perjantaina.
Hankalaa kun ei näe joka päivä, ellei keksi itselleen asiaa sinne toisen työpisteen lähelle.
Miksi vältät katsetta kun kohdataan? Miksi et mulle puhu kun on muita? Miksi et tee aloitetta, kun tiedät että kiinnostusta löytyy?
Kun kohta lähdet toisaalle töihin, mitäs sitten? Jatketaanko vain sähköpostilla?
sinuun jo vähän avarammalle. Mutta aina kun sinut näen, niin ne uskomattoman syvät kaipauksen tunteet nousevat hetkessä pintaan. Olen silloin kuin tulessa ja se tuli roihuaa sisälläni.Koen sinut silloin niin omanlaiseksi ja läheiseksi. Niinkuin olisit osa minua, se pala, joka on hukassa itseltäni. Tulen myös siinä hetkessä surulliseksi, mikä varmasti näkyykin kun en jaksa tai osaa sitä peittääkään. Sen surullisuuteni tiedätkin. Itse sen tässä kerroit.
Osaan kuitenkin elää reaalielämää ja touhuan omia juttujanikin. Kaipaus sinuun vaan ei ole vielä kadonnut. Emme näe läheskään joka päivä, mutta silloin kun näemme,joudun aina kohtaamaan hetkellisesti sen syvän tuskan, mikä repii sisälläni. Yritän olla mahdollisimman paljon ajattelematta sinua ja tehdä muita asioita.
Tämä kaikki kuulosti nyt minusta kovin tutulta, ihan kuin olisit juuri hän :-\
Olen kyllä miettinyt sitä hieman surullista katsettasi, kun olemme työpaikalla kohdanneet.
Äänen painostasikin voin jopa kuulla että haluaisit jutella asioista ja tunteistasi kanssani.
Mietin usein työpäivinä että siellä se sinä istut työpisteesi ääressä, mitäköhän mahdat pohtia juuri nyt? Olisit niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana, ja ajattelen että olen kumminkin naivisti kuvitellut kaiken vaan mielessäni sillä mitään 'konkreettista' ei ole koskaan meidän välillämme tapahtunut.
Hyppäisin ilosta kattoon jos pyytäisit joskus minua vaikka ihan kahdestaan lounaalle, mutta turhaan taidan siitäkin vaan haaveilla..
että olisin tahtonut monta kertaa jutella juuri sinun kanssasi asioista kaikenlaisista ja moninaisista tunteistani. Olen todella tahtonut sitä, mutta jokin sen on estänyt. Olihan minulla silloin joskus jonkinlaista yritystä sellaiseen,mutta ei siitä mitään tullut. Ajoittain surullista katsettani en aio peittää, koska en edes pysty siihen. Olen ihan sitä mitä olen.
Hyppäisin kattoon, jos pyytäisit minut esim. kahville. Mutta kun et pyydä, niin ajattelen, että ethän sinä minusta tosissasi välitäkään. Olen kuvitellut illuusioita sinun suhteesi ja niistä pitäisi päästä irti.
ootko mies vai nainen? Mistäpäin Suomee ja tunnetko tän ihmisen? mul on samanlaiset fiilikset töistä erään miehen suhteen..
Kuulostaa kovin tutulta! :)
Voisitko ihan pikkaisen paljastaa missäpäin Helsinkiä *me* sit oikein työskennellään??
;)
Ollaanko me töissä Kruununhaassa, Ludvidginkadulla? Jos, niin ota ihmeessä yhteyttä, Facebookin kautta, puhelimitse tai vaikka kun nähdään töissä :)
...
Jos sattuisit ihmeen kaupalla olemaan hän, niin ehdota vaikka yhteistä lounasta ja vaikka työpaikan ulkopuolella, etteivät muut ihmettele... Maanantai on pitkä päivä ja siinä ehtii paljon. Minä ainakin tulen jo 8:ksi.
Ollaanko me ensi keskiviikkona normaalisti työpaikalla vai onko sullakin tiedossa lähdö silloin jonnekin koulutukseen, kaksistaan mun kanssa?