Kertokaa joku, onko mahdollista ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jos on opiskelija (jolle ei kuitenkaan myönnetä opintotukea tai mitään muutakaan tukea)?
Kiinnostais tietää.
Kiinnostais tietää.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei tipu,vaikka kuinka koulutus takaisi työpaikan heti. Ja vaikka koulutus kestäisi vaikka 3kk. Niin ei käy, koulutuksen pitää olla äärinmäisen huippu holhottu työvoimapoliittinen koulutus, joka usein miten valmistaa sinua työttömyyteen.
Lisäksi pääset tekemään orjatöitä ilmaiseksi firmoille työttömyyskorvauksella.
pitää istua kotona odottamassa työhön kutsua. Sinun pitää olla työpaikan käytettävissä, vaikka työkutsuja tulisi joka toinen vuosi.
Työttömältä on evätty sellainen koulutus, joka varmimmin johtaisi työllistymiseen. Mutta eiväthän päättäjät haluakaan, että työtön työllistyy. Työttömät ovat välttämättömiä liberaalille markkinataloudelle, joka nyt on haaksirikkoutumassa omaan mahdottomuuteensa.
Työttömyyden teoria
Kirjoittanut: työ-tön 11.6.2008 klo 14.48
Työttömyys ei oikeasti ole ongelma Suomen päättäjille. Lukieassani kauppakorkean pääsykokeisiin törmäsin teoriaan nimeltä NAIRU (non-accelerating inflation rate of unemployment).
Se on matemaattinen kaava, jonka avulla päättäjät voivat laskea paljonko huono-osaisia (alipalkattuja) tai työttömiä on yhteiskunnassa oltava.
Ajatus perustuu yksinkertaisesti inflaatioon. Mitä paremmin ihmisillä menee sitä nopeammin hinnat nousevat.
Lakeja ja yhteiskuntaa on muutettava sitten, että meillä pysyy koko ajan kohtuullinen (toivottavasti kuuliainen ja hiljainen) joukko ihmisiä, joilla ei saakkaan mennä hyvin. Vaikka sitten työttömyys olisi 0%
Pakkotyöttömyys ei toimi enää
Kirjoittanut: infaatiopuskurina 27.4.2008 klo 10.00
Amerikkalainen uusliberaali taloustieteilijä Milton Friedman pohti kuusikymmentäluvulla, kuinka maailmanlaajuinen korkea inflaatio saadaan kuriin. Hän näki yhteyden korkean inflaation ja täystyöllisyyden välillä. Kun on täystyöllisyys, voivat työntekijät nimittäin vaatia hyviä palkkoja ja työehtoja, mikä taas saa työnantajat nostamaa tuotteiden hintoja. Työntekijät vaativat taas kompensaatiota kohonneista hinnoista palkannousun muodossa, ja näin on kiihtyvä inflaatiokierre tosiasia. Jos työttömyys saadaan korkeaksi, ajatteli Friedman, toimii se inflaation kurissa pitäjänä. Hän keksi matemaattisen kaavan jolla lasketaan, kuinka korkea työttömyyden pitää olla, että inflaatio saadaan pysymään tietyllä tasolla ja kiihtyvä inflaatiokierre estettyä. Kaavalle hän antoi nimen "Non Accelerating Infation Rate of Unemploymen" eli NAIRU, suomeksi "Inflaatiota ei kiihdyttävä työttömyysprosentti" tai kansanomaisemmin "Tasapainotyöttömyys". Työttömyys on vaan saatava tuolle tasolle ja pysymään siellä. Friedman sai Nobelin palkinnon teoriastaan mutta jouduttiin viemään poliisien saattamana palkinnonjakotilaisuuteen lynkkauksen estämiseksi.
Kuinka sitten työttömyys saadaan nostettua tuolle NAIRU-tasolle ja pysymään siellä? Uusliberalistisessa kansantaloudessa Valtionpankilla on tässä keskeinen rooli. Uusliberalistisessa kansantaloudessa on siis valtionlaitos, Valtionpankki, jonka tehtävä on ylläpitää työttömyyttä tietyllä tasolla. Valtionpankin rooli uudistettiin uusliberalistiseksi Suomessa yhdeksänkymmentäluvun alussa, demokraattisesta epädemokraattiseksi. Sen ainoa tehtävä on hillitä nk. ylikuumenemista, siis investointien kasvua taloudessa, mikä on periaatteessa samaan asiaan kuin täystyöllisyys ja johtaa (ainakin teoreettisesti) kiihtyvään inflaatiokierteeseen. Poliitikot tai kansalaiset eivät saa puuttua demokraattisin toimin uusliberalistisessa kansantaloudessa Valtionpankin toimintaan esim. sallimalla tilapäisesti täystyöllisyyden. ”Ylikuumenemista” eli siis investointien ja työllisyyden kasvua Valtionpankki pitää kurissa nostamalla tai laskemalla ohjauskorkoa (pankeille lainaamansa rahan korkoa) ja siis rahan määrää yhteiskunnassa. Kun ohjauskorko on korkea ja rahan määrä pieni yhteiskunnassa, investoinnit tyrehtyvät, mikä kohottaa työttömyyttä ja laskee (ainakin teoreettisesti) inflaatiota. Jos ylikuumeneminen ja inflaatio ovat suuret, on rahan määrää pienennettävä tilapäisesti reilusti ja työttömyyttä nostettava tuntuvasti yli NAIRU-tason nostamalla huomattavasti ohjauskorkoa ja vähentämällä rahan määrää roimasti. Kun ylikuumeneminen laskee, työttömyys on riittävän korkea sekä inflaatio alkaa lähestyä toivottua tasoa (EU:n määräämää kahta prosenttia), laskee Valtionpankki jälleen ohjauskorkoa ja lisää rahan määrää mutta ainoastaan niin vähän, että työttömyys pysähtyy NAIRU-tasolle (korkoa ei saa laskea liikaa), mikä pitää myös investoinnit kurissa, mikä taas pitää työttömyyden sille halutulla tasolla.
Näin se toimii. Työttömyys ei ole epäonnistuminen uusliberalistisessa taloudessa vaan instrumentti, jolla ohjaillaan inflaatiota; kyynistä mutta totta.
Uusliberalistisessa kansantaloudessa on siis valtionlaitos, Valtionpankki, jonka tehtävä on ylläpitää työttömyyttä tietyllä tasolla.
Traagisinta tässä ihmisten pakottamisessa työttömyyteen on se, että yhteyttä korkean inflaation ja täystyöllisyyden välillä ei ole pystytty todistamaan. Esim. Amerikassa työttömyys on useaan kertaan laskenut roimasti alla NAIRU-tason aloittamatta kuitenkaan kiihtyvää inflaatiokierrettä. Tai esim. nytkin hinnat nousevat globaalisti ja inflaatio kasvaa vaikka työttömyys onkin NAIRU-tasolla (Ranskassa 8 miljoonaa työtöntä, Saksassa 6 miljoona, Suomessa 1 miljoona, Ruotsissa 1,5 miljoonaa jne.). Amerikassa esim. ei keskuspankki (Fed) voi enää nostaa ohjauskorkoa hillitäkseen inflaatiota saattamatta maata samalla syvään lamaan. Joukkotyöttömyys inflaationkuristajana ei kerta kaikkiaan toimi – enää.
Pääsääntöisesti omaehtoinen ammatillinen opiskelu on työttömältä kielletty.
Jos olet ollut päätoiminen opiskelija, niin olet sitä siihen asti, kunnes päättötodistus on saatu. Sitä ennen ei ole oikeutta työttömyystukeen.
Työnhakijaksi voit työkkäriin ilmoittautua, mutta et työttömäksi työnhakijaksi. Vain työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyystukeen, jos työkkäri sen suo.
Opiskelijalla on oikeus työttömyystukeen siinä tilanteessa, jos on tehnyt kokoaikatyötä ja sen ohessa opiskellut tuloksellisesti riittävän kauan. Yleensä edellytetään vähintään parin vuoden yhtäaikaista työssäoloa ja opiskelua.