http://www.lubor.fi/pages/vantaan_valo.htm
Taustat ja idea
Vantaan Valo on Vantaan kaupungin, aikuiskouluttaja Edupolin ja sosiaalisen yrityksen
Lubor Oy:n yhteishanke, johon keskitetään kaupungin työllistämistoimet ja kuntoutus,
koulutus, sosiaalinen yritystoiminta (jälleensijoittaja) sosiaali- ja terveyspalvelut
sekä työhallinnon palvelut.
Tarkoitus on edistää ja lisätä hankalasti työllistettävien (pitkäaikaistyöttömät,
vaikeasti työllistyvät sekä vajaakuntoiset) sijoittumista avoimille työmarkkinoille.
Tämä tapahtuu luomalla työttömälle yksilöllinen asiakaspolku kuntoutuksesta
työelämään.
Vantaan Valossa sovitetaan yhteen eri palvelutoimet (Vantaan kaupunki),
yrityslähtöinen koulutus (Edupoli) ja työpankkimalli, jossa henkilöt ovat
työsuhteessa Lubor Oy:n, ja käyvät sieltä "lainassa" avoimilla työmarkkinoilla.
Lainassa olleet henkilöt ja työnantaja voivat halutessaan myös solmia keskinäisen
työsopimuksen.
Lubor Oy:n malli alentaa yritysten kynnystä palkata vajaakuntoinen tai muutoin
hankalasti työllistyvä.
Vantaan Valo auttaa asiakasta mahdollisimman nopeasti etenemään kohti työelämää
tarjoten kuitenkin kaikki tarvittavat ja riittävän pitkät tukitoimet.
Hanketta varten on vuokrattu kiinteistö Vantaan Korsosta (2600m2) ja toiminnan on
määrä alkaa viimeistään vuoden 2009 alussa.
Alkuvaiheen läpivirtaustavoite on 300-500 henkilöä/vuosi. Toimenpiteet ulottuvat
1000-1500 henkilöön/vuosi.
Verkostoituminen
Vantaan Valon toiminta edellyttää voimakasta verkostoitumista ulkopuolisten kanssa.
Verkosto rakentuu julkishallinnollista toimijoista, 3-sektorista, säätiöistä sekä
yrityksistä, joiden kanssa voidaan. Poolitoiminnalla voidaan hyödyntää mm. yritysten
erilaiset sesonkitarpeet.
Kun yrityksillä on hiljaista, työskentelevät asiakkaat joko Lubor Oy:n omassa
tuotannossa, ovat toimenpiteissä tai koulutuksessa.
Toiminta-ajatus
Alkuvaiheen paja Impulssi
Vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt aloittavat alkuvaiheen pajassa, jossa he voivat
päästä harjoittelemaan päivärytmejä ja työelämän sääntöjä. Impulssissa tehdään
eritasoisia työtehtäviä ja oikeaa työtä, esimerkiksi siivous- ja keittiötöitä.
Impulssi järjestää erilaisia ryhmätoimintoja, jotka tähtäävät ihmisen kuntoutukseen
ja siirtymiseen eteenpäin.
Impulssi-paja on ensimmäinen askel kohti työllistymistä. Täällä lähdetään liikkeelle
perusasioista: päihteettömyys, työaikojen noudattaminen, vastuullisuus...
Impulssista siirrytään joustavasti kartoitusjakson kautta Vantaan Valon muihin
toimenpiteisiin.
Osa asiakkaista ei ehkä koskaan siirry työmarkkinoille, jolloin heille etsitään muita
ratkaisuja.
Impulssi täydentää PK-seudun päihdehuollon hanketta ja mielenterveyskuntoutujille
suunnattua projektia ja toimii yhteistyössä niiden kanssa.
Asiakkaat tulevat pääasiassa kuntouttavan työtoiminnan (Valokeila) ja TYP:n kautta.
Kartoitusjakso
Jokaiselle Vantaan Valon asiakkaalle tehdään alussa henkilökohtainen aktivointi-,
kuntoutus- tai työllistymissuunnitelma. Tässä kartoitetaan yhdessä
työvoimaviranomaisten, sosiaali- ja terveystoimen sekä kouluttajan kanssa asiakkaan
kokonaisvaltainen toimintakyky (terveydellinen ja sosiaalinen tilanne, motivaatio
sekä osaaminen).
Edellisen perusteella laaditaan toimenpide- ja aikataulusuunnitelma, joka tähtää
sijoittumiseen avoimille työmarkkinoille.
Työpajat (mm. Tarmo-hanke, ESR)
Eri työpajoilla (3-8 kpl) työskennellään ohjaajien opastamina mm. erilaisissa
kierrätys- ja kunnostustöissä (kalusteet, tekstiilit jne.) tai toimitaan "talon"
ulkopuolella esim. pihojen siivous, lumenauraus, mummojen kotisiivous, remontit,
piha- ja katutyöt, muutot, toimistopalvelut jne.
Työpajajaksolla olevat henkilät voivat siirtyä pajoista toiseen joustavasti, jolloin
asiakkaan oma suuntautuneisuus ja todellinen motivaatio saadaan esille.
Työvalmennus
Pajajaksoilla kuntoutuneille asiakkaille tarjotaan työvalmentajan palveluita.
Työvalmentaja valmistaa henkilöä työelämään sekä varmentaa osaamista. Työvalmentaja
etsii työkokeilu- tai harjoittelupaikkaa verkostoyrityksiltä sekä toimii työnhakijan
henkilökohtaisena tukihenkilönä.
Työvalmennus toimii kiinteässä yhteistyössä Lubor Oy:n kanssa, joka myös tarjoaa
erilaisia kokeilu- ja sopeutumismahdollisuuksia asiakkaille.
Sosiaalinen yritystoiminta
Lubor Oy:llä on Vantaan Valossa omia helppoja alihankintatöitä. Näitä ovat mm.
pakkaus-, kokoonpano, kontinpurku, varastointi- ym. työt. Lubor Oy toimii
alihankkijana myös asiakkaidensa omissa tiloissa.
Lubor lainaa (vuokraa) työntekijöitänsä asiakkaidensa käyttöön. Kun asiakkaalla ei
ole tarvetta työntekijän käyttöön, tekee henkilö työtä Luborin omassa tuotannossa.
Kun em. asiakkaalla tulee uudestaan tarve työntekijään, hän saa välittömästi lainaksi
saman henkilön, joka on aikaisemmin työskennellyt siellä.
Lubor toimii eräänlaisena työpankkina asiakasyrityksilleen.
Luborilla on omat työvalmentajansa, jotka ovat apuna varsinkin ensimmäisen
lainauskerran yhteydessä ja toimii samalla työntekijän tukihenkilönä.
Mikäli henkilö ei selviä asiakkaan töissä, hänen tilannettaan arvioidaan uudelleen ja
joko lainataan toiseen yritykseen tai vaihtoehtoisesti laaditaan uusi
työllistymissuunnitelma.
Koulutus
Koulutuksella varmistetaan asiakkaan osaaminen. Koulutus on osa
työllistymissuunnitelmaa ja sitä toteutetaan joustavasti eri toimenpidevaiheissa.
Asiakkaat suorittavat mm. eri kortteja (hygienia, työturvallisuus, tulityö
ensiapu...) sekä heille tarjotaan kieli- ja työelämä-, ATK-, TYKY-, työyhteisö ym.
koulutusta. Koulutuksen ensisijainen tehtävä on lisätä asiakkaan valmiuksia
työelämään ei niinkään kohti ammatillista tutkintoa.
Koulutus jatkuu myös tarvittaessa siirryttäessä avoimille työmarkkinoille työn
suoriutumisen kannalta oleellisilla työelämälähtöisillä koulutuksilla.
Siirryttäessä avoimille markkinoille, voidaan myös solmia oppisopimuksia, jolloin jo
Vantaan Valossa suoritetut koulutukset, kurssit ja kokemukset voidaan mahdollisesti
hyväksilukea tutkinnon suorittamisessa.
Tuki- ja seuranta-arviointi
Vantaan Valossa toimii seurantaryhmä, johon kuuluu mm. sosiaali- ja terveystoimen,
työvoimatoimiston/TYP:n, kouluttajan ja työvalmentajan edustajat.
Ryhmä seuraa asiakkaan etenemistä ja tekee tarvittavia muutoksia aktivointi-,
kuntoutus- ja työllistymissuunnitelmiin.
///
Huomatkaa toimitilan suuruus 2600m2. Haiskahtaa ihan työleiriltä. Tätä se SATA-komitea teetti.
Taustat ja idea
Vantaan Valo on Vantaan kaupungin, aikuiskouluttaja Edupolin ja sosiaalisen yrityksen
Lubor Oy:n yhteishanke, johon keskitetään kaupungin työllistämistoimet ja kuntoutus,
koulutus, sosiaalinen yritystoiminta (jälleensijoittaja) sosiaali- ja terveyspalvelut
sekä työhallinnon palvelut.
Tarkoitus on edistää ja lisätä hankalasti työllistettävien (pitkäaikaistyöttömät,
vaikeasti työllistyvät sekä vajaakuntoiset) sijoittumista avoimille työmarkkinoille.
Tämä tapahtuu luomalla työttömälle yksilöllinen asiakaspolku kuntoutuksesta
työelämään.
Vantaan Valossa sovitetaan yhteen eri palvelutoimet (Vantaan kaupunki),
yrityslähtöinen koulutus (Edupoli) ja työpankkimalli, jossa henkilöt ovat
työsuhteessa Lubor Oy:n, ja käyvät sieltä "lainassa" avoimilla työmarkkinoilla.
Lainassa olleet henkilöt ja työnantaja voivat halutessaan myös solmia keskinäisen
työsopimuksen.
Lubor Oy:n malli alentaa yritysten kynnystä palkata vajaakuntoinen tai muutoin
hankalasti työllistyvä.
Vantaan Valo auttaa asiakasta mahdollisimman nopeasti etenemään kohti työelämää
tarjoten kuitenkin kaikki tarvittavat ja riittävän pitkät tukitoimet.
Hanketta varten on vuokrattu kiinteistö Vantaan Korsosta (2600m2) ja toiminnan on
määrä alkaa viimeistään vuoden 2009 alussa.
Alkuvaiheen läpivirtaustavoite on 300-500 henkilöä/vuosi. Toimenpiteet ulottuvat
1000-1500 henkilöön/vuosi.
Verkostoituminen
Vantaan Valon toiminta edellyttää voimakasta verkostoitumista ulkopuolisten kanssa.
Verkosto rakentuu julkishallinnollista toimijoista, 3-sektorista, säätiöistä sekä
yrityksistä, joiden kanssa voidaan. Poolitoiminnalla voidaan hyödyntää mm. yritysten
erilaiset sesonkitarpeet.
Kun yrityksillä on hiljaista, työskentelevät asiakkaat joko Lubor Oy:n omassa
tuotannossa, ovat toimenpiteissä tai koulutuksessa.
Toiminta-ajatus
Alkuvaiheen paja Impulssi
Vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt aloittavat alkuvaiheen pajassa, jossa he voivat
päästä harjoittelemaan päivärytmejä ja työelämän sääntöjä. Impulssissa tehdään
eritasoisia työtehtäviä ja oikeaa työtä, esimerkiksi siivous- ja keittiötöitä.
Impulssi järjestää erilaisia ryhmätoimintoja, jotka tähtäävät ihmisen kuntoutukseen
ja siirtymiseen eteenpäin.
Impulssi-paja on ensimmäinen askel kohti työllistymistä. Täällä lähdetään liikkeelle
perusasioista: päihteettömyys, työaikojen noudattaminen, vastuullisuus...
Impulssista siirrytään joustavasti kartoitusjakson kautta Vantaan Valon muihin
toimenpiteisiin.
Osa asiakkaista ei ehkä koskaan siirry työmarkkinoille, jolloin heille etsitään muita
ratkaisuja.
Impulssi täydentää PK-seudun päihdehuollon hanketta ja mielenterveyskuntoutujille
suunnattua projektia ja toimii yhteistyössä niiden kanssa.
Asiakkaat tulevat pääasiassa kuntouttavan työtoiminnan (Valokeila) ja TYP:n kautta.
Kartoitusjakso
Jokaiselle Vantaan Valon asiakkaalle tehdään alussa henkilökohtainen aktivointi-,
kuntoutus- tai työllistymissuunnitelma. Tässä kartoitetaan yhdessä
työvoimaviranomaisten, sosiaali- ja terveystoimen sekä kouluttajan kanssa asiakkaan
kokonaisvaltainen toimintakyky (terveydellinen ja sosiaalinen tilanne, motivaatio
sekä osaaminen).
Edellisen perusteella laaditaan toimenpide- ja aikataulusuunnitelma, joka tähtää
sijoittumiseen avoimille työmarkkinoille.
Työpajat (mm. Tarmo-hanke, ESR)
Eri työpajoilla (3-8 kpl) työskennellään ohjaajien opastamina mm. erilaisissa
kierrätys- ja kunnostustöissä (kalusteet, tekstiilit jne.) tai toimitaan "talon"
ulkopuolella esim. pihojen siivous, lumenauraus, mummojen kotisiivous, remontit,
piha- ja katutyöt, muutot, toimistopalvelut jne.
Työpajajaksolla olevat henkilät voivat siirtyä pajoista toiseen joustavasti, jolloin
asiakkaan oma suuntautuneisuus ja todellinen motivaatio saadaan esille.
Työvalmennus
Pajajaksoilla kuntoutuneille asiakkaille tarjotaan työvalmentajan palveluita.
Työvalmentaja valmistaa henkilöä työelämään sekä varmentaa osaamista. Työvalmentaja
etsii työkokeilu- tai harjoittelupaikkaa verkostoyrityksiltä sekä toimii työnhakijan
henkilökohtaisena tukihenkilönä.
Työvalmennus toimii kiinteässä yhteistyössä Lubor Oy:n kanssa, joka myös tarjoaa
erilaisia kokeilu- ja sopeutumismahdollisuuksia asiakkaille.
Sosiaalinen yritystoiminta
Lubor Oy:llä on Vantaan Valossa omia helppoja alihankintatöitä. Näitä ovat mm.
pakkaus-, kokoonpano, kontinpurku, varastointi- ym. työt. Lubor Oy toimii
alihankkijana myös asiakkaidensa omissa tiloissa.
Lubor lainaa (vuokraa) työntekijöitänsä asiakkaidensa käyttöön. Kun asiakkaalla ei
ole tarvetta työntekijän käyttöön, tekee henkilö työtä Luborin omassa tuotannossa.
Kun em. asiakkaalla tulee uudestaan tarve työntekijään, hän saa välittömästi lainaksi
saman henkilön, joka on aikaisemmin työskennellyt siellä.
Lubor toimii eräänlaisena työpankkina asiakasyrityksilleen.
Luborilla on omat työvalmentajansa, jotka ovat apuna varsinkin ensimmäisen
lainauskerran yhteydessä ja toimii samalla työntekijän tukihenkilönä.
Mikäli henkilö ei selviä asiakkaan töissä, hänen tilannettaan arvioidaan uudelleen ja
joko lainataan toiseen yritykseen tai vaihtoehtoisesti laaditaan uusi
työllistymissuunnitelma.
Koulutus
Koulutuksella varmistetaan asiakkaan osaaminen. Koulutus on osa
työllistymissuunnitelmaa ja sitä toteutetaan joustavasti eri toimenpidevaiheissa.
Asiakkaat suorittavat mm. eri kortteja (hygienia, työturvallisuus, tulityö
ensiapu...) sekä heille tarjotaan kieli- ja työelämä-, ATK-, TYKY-, työyhteisö ym.
koulutusta. Koulutuksen ensisijainen tehtävä on lisätä asiakkaan valmiuksia
työelämään ei niinkään kohti ammatillista tutkintoa.
Koulutus jatkuu myös tarvittaessa siirryttäessä avoimille työmarkkinoille työn
suoriutumisen kannalta oleellisilla työelämälähtöisillä koulutuksilla.
Siirryttäessä avoimille markkinoille, voidaan myös solmia oppisopimuksia, jolloin jo
Vantaan Valossa suoritetut koulutukset, kurssit ja kokemukset voidaan mahdollisesti
hyväksilukea tutkinnon suorittamisessa.
Tuki- ja seuranta-arviointi
Vantaan Valossa toimii seurantaryhmä, johon kuuluu mm. sosiaali- ja terveystoimen,
työvoimatoimiston/TYP:n, kouluttajan ja työvalmentajan edustajat.
Ryhmä seuraa asiakkaan etenemistä ja tekee tarvittavia muutoksia aktivointi-,
kuntoutus- ja työllistymissuunnitelmiin.
///
Huomatkaa toimitilan suuruus 2600m2. Haiskahtaa ihan työleiriltä. Tätä se SATA-komitea teetti.
Vastaukset 26
Vanhimmat
tuo juttu, mutta onneksi minun ei tarvitse käydä "lainassa" avoimilla työmarkkinoilla, kun en ole vantaalainen enkä asu lähelläkään Vantaata.
Hoh hoijjaaa ja huomenna lissää!
Ensi viikolla voi jo postilaatikosta rapsahtaa kirje, jossa "pääset" Luboriin kuntoutumaan.
siinä tapauksessa, jos ns. työ- ja toiminta-alue laajenee Turusta Vantaalle niin kyllä se silloin menoa on.
Ns. perinteiset työssäkäyntialueet poistuvat ja palkatonta työtä tai koulutusta on otettava vastaan mistä päin Suomea tahansa.
Suomessa on lopultakin herätty oikeaan ajatukseen, että seuraavina vuosikymmeninä jokaisen työkykyisen työpanos on yhteiskunnassa välttämätön. Suomeksi tämä tarkoittaa muutoksia työttömyysturvaan; se muuttuu täysin vastikkeelliseksi. Ja kun töihin joutuu joka tapauksessa, niin olisiko järkevämpää hakeutua ihan itsenäisesti työhön tai hommata vaikka jokin elinkeino, kuin ajautua joihinkin tukitöihin?
Kenen kuvittelet palkkaavan työvoimaa oikealla palkalla, jos samat tyypit saa työkkärin kautta ilmaiseksi tai vielä parempaa, palkkatuella eli valtio maksaa siitä, että ottaa ilmaisen orjan!
Työttömyysturva on ollut TÄYSIN vastikkeellista jo vuodesta 2001.
Tervetuloa todellisuuteen, kaaleppi!!!!
kuin vastikkeellista: ei sillä rahalla, siis työmarkkinatuki tai peruspäiväraha 8 euron kulukorvaus, montakaan tuntia päivässä kuuluisi työtä tehdä.
Mutta asiasta toiseen:
"Kun em. asiakkaalla tulee uudestaan tarve työntekijään, hän saa välittömästi lainaksi
saman henkilön, joka on aikaisemmin työskennellyt siellä."
Entäs sitten, jos henkilö onkin varattuna, esim. jossain muussa toimenpiteessä, tehdäänkö varaus kuten kirjoja lainattaessa.
Ei silti, minä en näihin työpankkeihin ole menossa, mutta kunhan kyselen, kun uniaika ei vielä ole käsillä.
...mikäli henkilö on ollut "varattuna", hän ei tietenkään ole ollut työmarkkinoiden käytettävissä ja hän saa siitä karenssin.
kuulemma jo suunnitteilla tiivistä parakkiasutusta, jossa yhteen parakkiin kaavaillaan kahta kahden hengen kerrossänkyä eli neljä henklöä majailisi lämpimässä konttimajoituksessa.
Lähellä kuuluu olevan joku vanha autohajottamo, joka ei ole käytössä enää eli siihen tehtäisiin vaatimattomat suihkutilat. Että ei tarvitse haisevana mennä vuokrattavaksi mitä moninaisimpiin aktivointeihin ja työkartoituksiin.
Vastikkeellinen työttömyyskorvaus on mahdoton ajatus. Työssäkäyvä ei voi saada työttömyyskorvausta, koska ei ole työtön. Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa työssäkyväm palkka? Se on työnantajan tehtävä, sen joka saa työpanoksenkin. Kaikki korvaukset voidaan poistaa ja tilalle laittaa laki, että palkallinen työ on löydettävä kahdessa viikossa, ellei työnhakija itse siihen pysty. Ihan samoin kuin päivähoitolakikin on.
http://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2070348&kielikoodi=1&tarkiste=18AA49BFB4CCB940FE0B4BEACFE29F519B52E05F&path=1547;1631;1678
"Paavo Ässämäki on perustanut työvoimaa välittävän yrityksen, joka keskittyy maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin. Hänen mielestään suomalaiset eivät enää suostu tekemään tiettyjä työtehtäviä ja ammattitaitoista työvoimaa pitää liikutella Euroopan Unionin sisällä. Paavo kutsuu liikekumppaninsa Jarkko Tainion avustamaan itseään esittelyssä, mutta paljoa ei ole tehtävissä. Vaikka Jarkko yrittää selitää Leijonille tehneensä samanlaista bisnestä menestyksekkäästi Virossa, Leijonat eivät usko liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Paavo ja Jarkko poistuvat Leijonien luolasta ilman pääonmasijoitusta."
Eli tuo Pirkkalassa asuva Paavo näyttää osallistuneen telkussa olleesseen Leijonankita -ohjelmaan.
Ei silloin ole vakuuttanut Kyösti Kakkosta, Toivo Sukaria ym.mutta nyt näyttää onnistaneen....
Eli suomalaisiakin liikutellaan jos Jumala suo.
Toivottavasti näitä työpankki, työpaja- ja sosiaalisen yritystoiminnan paikkoja tulee kattavasti koko maahan auttamaan työllistymisessä. Tämä on erinomaista vastuunottoa ja sosiaalista toimintaa, joka auttaa työttömiä ponnistamaan työmarkkinoille.
ja mikä parasta, että ikääntyneet, monesti hyvää elämänkokemusta ja luotettavuutta omaavat pitkäaikaistyöttömät saadaan mukaan tähän yhteiseksi hyväksi koituvaan tomintaan.
Onko muuten tämän Paavon Virossa toimiva yhteistyökumppani mukana tässä laupeudenhankkeessa?
Vaikka näihin toimenpiteisiin meneekin verorahoja, on se sen väärtti: meneehän verorahoja hulluumpaankin kuten nuo linnanjuhlat.
Lisää Suomeen tällaisia yrityksiä!
kaalepin mielenterveys on näköjään pettänyt lopullisesti
kun näytti kehityskumppanina olevan mm. kalatukkuliike.
Siinä silliä käsitellessä kun voi roiskeita lennellä niin onhan hajut muikeat, että suihkuttelu saattaisi parakille saavuttua maistua.
No onneksi ei kesähelteillä tarvitse sillinhajuisena matkustaa ruuhkabussissa - tai voisi olla mukavaakin.
Tulee eittämättä mieleen vanha Rexona-mainos: aina on tilaa yhdelle...
Kyllä sillinhajuisen viereen ei moni vapaaehtoisesti istahtaisi.
tuonne Vantaalle. Mulla kun ei täällä Lemussa ole ollu mitään hommia aikoihin. Ei pelota parakki asuntokaan jos sinne sopisi vain 30 litran muovipänikkä, kun voisin sitten säästösyistä panna siihen astiaan juotavaa käymään, kun olisi tarkoitus säästää siitä pankin virkailusta saadut rahat.
Voisin samalla tarjota myöskin parakkikavereillekin.
Kumppani näyttää Vantaan Valolla olevan myös kaljatehdas että voisin sinne haukeutua hihnan ääreen tarkastelemaan kullojen kuntoa. Jos näkisin huonokuntoisia pulloja poimisin äkkiä sivuun ja hotkaisisin lärviini.ei siinä kauaa mene kun pullollisen imaisee.
Kun minulla on massaa, ei isompikaan kaljaerä nouse päähän.
Kaippa minun on otettava Paavoon yhteys suoraan josko voisin tulla harjoittelemaan ensialkuun Impulssiin päivärytmien opettelemista. Minä kun tavallisesti nukun päivät ja kukun yöt, niin saatais rytmitettyä tää elämä.
Kiva kuiteski että tämmöstä kivaa järjestävät nuo miehet.
Voi kuule kaaleppi, sinun ihan tosissaan pitäisi hakea sitä apua ja pian!
Lubor OY:hyn saa hakea työhön kuka vaan ja mistä vaan. Tässä sivu "Hae meille töihin" :
http://lubor.fi/toihin.php
Sivustolla kystytään seuraavia tietoja :
-henkilötiedot
-osaaminen
-harrastukset ja kiinnostukset
-työkokemus
-koulutus
-luonne
-suosittelijat
Kiinnostuksen kohteeksi kannattaa laittaa, että pidän oluesta ja tykkään nikkaroida kuormauslavoja.
jäi tutkiskelu kesken, kun pihaan tuli ambulanssi. Veivät naapurin ukon verissäpäin, kun kuului hirmuinen tappelun ujellus naapurista.
Lukasinkinkin joku aika sitten ET-lehestä oluen olevan nestemäistä leipää ja uskon niin olevan. siksipä leivän ystävänä olenkin siirtynyt nestemäiseen.
Pitäkää nyt kaikki peukkuja pystyssä että saisin tehtyä omannäköisen työhakemuksen jotta pääsisin pörssiin.
Tuossa yhdessä kohtaa mainittiin vain mummot elikkäs eikö ukkoja olekkaan autettavana kun minä naisena auttelisin mieluiten ukkoja jos en pääse lavoja kunnostamaan.
Mutta olen liikkeellä positiivisella mielellä niin eiköhän tässä vielä pankkilaiseksi päästä.
"Lukasinkinkin joku aika sitten ET-lehestä oluen olevan nestemäistä leipää ja uskon niin olevan. siksipä leivän ystävänä olenkin siirtynyt nestemäiseen. "
Tuohon nestemäiseen leipään. Maaseudulla asuvat saksalaiset ja tshekit ovat aina tienneet sen, että nestemäinen leipä pitää miehen tiellä. Sitten kun nestmäistä leipää on nautittu illan aikana, niin mikä mukavampaa kuin aamusella nauttia sian lihaa läskeineen. Kun aamuateria on nautittu ja sulateltu, niin alkaa maatalon emäntäkin ymmärtämään mitä se tarkoitaa, kun ukko on saanut perusannoksensa nautituksi.
Harmi että täällä Suomessa ei ymmärretä perusaisoiden päälle yhtään mitään. Suomessa on ihmisiä kehoitettu liki 60 vuotta kuntoilemaan ja kävelemään yhteiskunnan puolesta. Ikään kuin on hyve se, että minkä viranomainen taikka terveysintoilijavirkailija virallisessa tuutissa sanoo, niin tähän olisi kaikkien suomalaisten sitten hurrattava ja ryhdyttävä toteuttamaan.
Sano minun sanoneen, että näistä uusista työleireistä ei hyvä seuraa, kun tippatädit aamusella alkavat työvelvollisen hengitysilmaa alkoholipitoisuutta mittaamaan mittareilla.
kiinnostaisi, mitä puhalluskoordinaattorit ajattelevat; minua kiinnostaa vain ja ainoastaan se, että selviydyn hommistani.
Eikös Paavon askareissa kuitenkin hääritä e n i m m ä k s e e n melkoisen suljetussa työympäristössä.
Itse olin ammoin tukityöllistettynä nimeltä mainitsemattomassa kansanterveysjärjestössä.
Siellä ennen minua puuhasteli sihteerinä työllistetty, joka aina vessasta tullessaan haisi kuulemma tuoreelta viinalta.
Toiminnanjohtaja ei ollut moksiskaan, kun työntekijä muuten oli luotettava ja hoiti hommansa.
Tämmöistä otetta minä ihailen, mutta taitaa nyt pysähtyneisyyden aikakaudella olla katoavaa kansanperinnettä.
Tippatädit voivat minun puolesta vaikka mitata aamupaskasta promillepitoisuuden.
Siis se "tuoreen viinan" tuoksu, se tulee siitä alkoholipohjaisesta käsien desinfiointiin tarkoitetusta käsihuuhteesta.
Ponulla ja pirtulla on omat ominaishajunsa. Kuinkas ne sairaalassa pärjäävät, kun alvariinsa pirtua hukkaavat käsiensä pesuun.
eikä siellä käsienpesuun käytetty nestemäistä saippuaa vahvempia aineita.
...ainakin meikäläisellä on aina pullollinen mukana, jos vaikka samaa vessaa joutuu käyttämään.
Ties mitä rupusakkia siellä käy, eivät edes käpäliään pasklla käynnin jälkeen pese.
(Kumma kyllä, yleensä ylempiä toimihenkilöitä ja "pisnesmiehiä" nuo hygienialtaan epämääräiset)
jo ottaa pattiin kun aika menee pokerinpeluussa. Onhan tässä se lohtu et pokeria ei heikkolahjainen kykene pelaamaan, ainakaan voitokkaasti.
Vaikka ei omatkaan voitot kovin ihmeellisiä ole.
Mut minua rupesi kuitenkin kiinnostamaan Vantaa, kun en ole kuunaan edes siellä käynyt.
Kiva olisi kokeilla parakkiasumista kun en ole ahtaissa tiloissa ollut kun mitä poikalaisena tehtiin pihan perälle telttaretkiä.
Voisin opetella kunnostamaan lavoja. Sitten kun tutut kyselevät, missä olen töissä, voisin sanoa olevani pörssissä. En siis sanoisi että lavapörssissä...
http://lubor.fi/pages/lavaporssi.htm