Kaipaan neuvoa ja tilannekatsausta puolueettomilta tahoilta.En tiedä mitä ajatella saati tehdä.Tapasin ulkomaalaisen miehen kesällä 2007 ja pari kuukautta tiiviin yhteydenpidon jälkeen mies halusi vakavan suhteen.Viime kesänä muutin hänen luokseen jättäen kotimaani,perheeni,opiskelupaikkani(johon luojan kiitos hain lykkäystä hylkäämisen sijaan) ja ystäväni.Käytännössä olimme viettäneet aikaa yhdessä vain 2,5kk koko vuoden aikana ja viime kesällä ollessamme pidemmän aikaa yhdessä,rakkaus tuntui vain voimistuvan ja elimme ns.alkuhuuman onnea.Muutto yhteen tuntui lunnolliselta ajatukselta koska opimme tuntemaan toisemme puhumalla,ei seksillä,ja kesällä tuntui selvältä että tulevaisuuteni on tämän miehen kanssa(niin naiivilta kuin se kuulostaakin) ja hän tunsi samoin.
Sillä välin kun olin Suomessa järjestelemässä muuttoani,mies petti minua festareilla.Sain tietää tästä 1,5vkoa sitten.Siihen asti hän oli valehdellut minulle kaunisteldun version koska oli mennyt kännipäissään lähettämään oudon tekstarin pettämisen jälkeen.Tätä versiota en missään vaiheessa uskonut ja hän huomasi sen mutta jatkoi valehtelua päin naamaa,myöntäen väillä jotain erinäisiä syitä tapahtumiin mutta tapahtumista hän piti kiinni..Nyt kuitenkin yllättäen mies myönsi totuuden.Syyksi hän ilmoitti liian uteliaisuuden vaikka nainen ei ollut hänen makuunsa,ja vähäisemmän arvostuksen minua kohtaan biletysilmapiirin takia.
Olen lievästi sanoen musertunut,sillä tein miehelle hyvin selväksi vain pari päivää ennen pettämistä että se on se yksi asia mitä en hyväksy.Kaiken huipuksi tämä tapahtui juuri alkuhuuman aikana(jolloin tietääkseni ei varsinkaan pitäisi haluta pettää),ja sillä välin kun olin valmis luopumaan lähes kaikesta hänen vuokseen.Hän vakuutti odottavansa tulevaisuutta kanssani,alusta asti mies oli aktiivisempi haaveissa ja vaikutti olevan vielä enemmän tosissaan kuin minä.Eniten sattuu se järjetön valehtelu mitä kesti kuukausitolkulla.
Voiko tällaista antaa anteeksi?Haluaisin,mutta ylpeyteni ei anna,muistuttaen ettei tulevaisuutta ole tällaisella alulla.Silti ajatus erosta tuntuu vaikealta,koska tunnen etten tule löytämään miestä joka voi olla niin samanlainen kanssani,tällä miehellä tuntui olevan kaikki mitä vain voi mieheltä odottaa.Alusta asti hän on kohdellut minua uskomattoman hyvin ja ollut kiinnostunut aidosti kaikesta minuun liittyvistä asioista.Lisäksi tämä mies oikeasti piti puhumiseta,missään vaihessa edes tuntien rupattelun jälkeen hän ei alkanut huomioida enemmän telkkaria tai pyytänyt minua pitämään suutani kiinni.En koskaan ollut niin onnellinen kuin tämän kanssa.
Mutta voiko väittää rakastavansa jos menee tekemään jotain tällaista ratkaisevan askeleen kohdalla?Vai onko se kaikki rakkauden vannominen,välittäminen ja hyvänä pitäinen vain valhetta? En tiedä kumpi ratkaisu sattuisi enemmän,lähteminen takaisin kotimaahan vai jatkaminen miehen kanssa.
Sillä välin kun olin Suomessa järjestelemässä muuttoani,mies petti minua festareilla.Sain tietää tästä 1,5vkoa sitten.Siihen asti hän oli valehdellut minulle kaunisteldun version koska oli mennyt kännipäissään lähettämään oudon tekstarin pettämisen jälkeen.Tätä versiota en missään vaiheessa uskonut ja hän huomasi sen mutta jatkoi valehtelua päin naamaa,myöntäen väillä jotain erinäisiä syitä tapahtumiin mutta tapahtumista hän piti kiinni..Nyt kuitenkin yllättäen mies myönsi totuuden.Syyksi hän ilmoitti liian uteliaisuuden vaikka nainen ei ollut hänen makuunsa,ja vähäisemmän arvostuksen minua kohtaan biletysilmapiirin takia.
Olen lievästi sanoen musertunut,sillä tein miehelle hyvin selväksi vain pari päivää ennen pettämistä että se on se yksi asia mitä en hyväksy.Kaiken huipuksi tämä tapahtui juuri alkuhuuman aikana(jolloin tietääkseni ei varsinkaan pitäisi haluta pettää),ja sillä välin kun olin valmis luopumaan lähes kaikesta hänen vuokseen.Hän vakuutti odottavansa tulevaisuutta kanssani,alusta asti mies oli aktiivisempi haaveissa ja vaikutti olevan vielä enemmän tosissaan kuin minä.Eniten sattuu se järjetön valehtelu mitä kesti kuukausitolkulla.
Voiko tällaista antaa anteeksi?Haluaisin,mutta ylpeyteni ei anna,muistuttaen ettei tulevaisuutta ole tällaisella alulla.Silti ajatus erosta tuntuu vaikealta,koska tunnen etten tule löytämään miestä joka voi olla niin samanlainen kanssani,tällä miehellä tuntui olevan kaikki mitä vain voi mieheltä odottaa.Alusta asti hän on kohdellut minua uskomattoman hyvin ja ollut kiinnostunut aidosti kaikesta minuun liittyvistä asioista.Lisäksi tämä mies oikeasti piti puhumiseta,missään vaihessa edes tuntien rupattelun jälkeen hän ei alkanut huomioida enemmän telkkaria tai pyytänyt minua pitämään suutani kiinni.En koskaan ollut niin onnellinen kuin tämän kanssa.
Mutta voiko väittää rakastavansa jos menee tekemään jotain tällaista ratkaisevan askeleen kohdalla?Vai onko se kaikki rakkauden vannominen,välittäminen ja hyvänä pitäinen vain valhetta? En tiedä kumpi ratkaisu sattuisi enemmän,lähteminen takaisin kotimaahan vai jatkaminen miehen kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mitään pettäjän kanssa...muuta suomeen ja jätä se pettäjä..