Ex-mieheni on eron jälkeen tehnyt minun elämästäni helvetin. Nyt hän on vaatimassa osituksessa melkein kaiken itselleen??
Syvästi ihmettelen onko tällaisella ihmisellä ollenkaan sydäntä? Olen jotunut hankkimaan kaiken tarpeellisen uuteen asuntooni, jotta lapsetkin viihtyisivät.
Minä alan vaan olla todella kypsynyt jo tähän tilanteeseen. Välillä tekis mieli antaa periksi, sanoa eksälle et pidä kaikki ja vie rahatkin, jos se hänet sen onnellisemmaksi tekee.
Pakko kuitenkin jaksaa eteenpäin, vaikka kuinka pahalta tuntuis.
Syvästi ihmettelen onko tällaisella ihmisellä ollenkaan sydäntä? Olen jotunut hankkimaan kaiken tarpeellisen uuteen asuntooni, jotta lapsetkin viihtyisivät.
Minä alan vaan olla todella kypsynyt jo tähän tilanteeseen. Välillä tekis mieli antaa periksi, sanoa eksälle et pidä kaikki ja vie rahatkin, jos se hänet sen onnellisemmaksi tekee.
Pakko kuitenkin jaksaa eteenpäin, vaikka kuinka pahalta tuntuis.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... ja millä perustein?
Olin 10 vuotta sitten samassa jamassa. Ex sai "kaiken", auton, asunnon, irtorahat. Kun ero oli jo voimassa hän tuli sanomaan, että eihän meillä ole edes jakoa tehty. Kirjoitin paperille "kaiken", mitä oli ollut, ja listasin siihen hänen nimen alle sen, mitä hän oli saanut ja oman nimeni alle, mitä minä olin saanut. Lista oli kovin "toispuoleinen". ei enää halunnut "jakaa" mitään, allekirjoitti sen osituspaperina. lähdin siitä liitosta kahta lasta taluttaen, heidän ja omat vaatteeni muutamassa muovikassissa. enkä sen jälkeenkään ole latin latia häneltä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi saanut. Miten lapset todellisuudessa voivat, en osaa sanoa, mutta rakkautta heiltä ei ainakaan ole puuttunut. Ainoa, mitä heiltä on puuttunut, on isä. Tietääkseni eivät ottaneet tänä isänpäivänä mitään yhteyttä isäänsä, en tosin heitä siihen kehottanutkaan, en sanonut mitään. Asiahan on niin, että sitä niittää mitä kylvää.
En ole lasteni isän kanssa puheväleissä, minua se ei kiusaa, mutta ehkä olisi ollut hyvä olla, lasten takia.